Mintut
| Mintut | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Mintut (Mentha) ovat luonnonvaraisia ja monivuotisia yrttejä. Maailmassa on arviolta 1200 erilaista minttua. Tärkeimmät niistä ovat kuitenkin viherminttu (Mentha spicata, engl. spearmint) ja piparminttu (Mentha × piperita, engl. peppermint), joista jälkimmäinen on vesimintun (Mentha aquatica) ja vihermintun suvullisesti steriili risteytys.
Sisällysluettelo |
Viljely [muokkaa]
Minttuja voidaan lisätä sekä siemenistä että kasvullisesti maavarsista. Poikkeuksen tuottaa suvullisesti steriili piparminttu, joka voi lisääntyä vain maarönsyjen avulla.
Käyttö [muokkaa]
Piparminttua ja viherminttua käytetään paljon makeis- ja lääketeollisuudessa. Näiden minttujen tärkein aromaattinen aine on mentoli, jota voi varsin helposti valmistaa kemiallisestikin. Mintuissa on kuitenkin muitakin aromaattisia ainesosia, minkä vuoksi niiden käyttöä suositaan edelleen.
Suomessa minttua on perinteisesti totuttu käyttämään lammasruokiin.
Kansainvälisesti minttua käytetään myös suosittuun kuubalaiseen cocktail-juomaan, Mojitoon.
Historiallinen lääkintä [muokkaa]
Platina huomauttaa, että mintun ominaisuus tappaa vatsan loisia on erittäin hyödyllinen, ja erityisen tehokas se on vesikauhuisen koiran puremaan.[1]
Mytologiassa [muokkaa]
Tarinan mukaan Zeuksen tytär Persefone oli mustasukkainen Areelle erään Minthe-nimisen nymfin vuoksi ja muutti kilpailijansa yrtiksi, koska kilpakosija oli taitava lemmen nostattaja. Legendan pohjalta arveltiin, että yrtillä olisi samoja vaikutuksia, ja siksipä kreikkalaisilta sotilailta kiellettiinkin mintun käyttö tyystin. Oltiin varmoja, että sotilaat eivät olisi lemmenhuumassa kyenneet taistelemaan.
Lajeja [muokkaa]
- Harmaaminttu (Mentha longifolia)
- Jalominttu (Mentha × gracilis [2])
- Karjalanminttu (Mentha × dalmatica)
- Kiehkuraminttu (Mentha × verticillata)
- Piparminttu (Mentha × piperita)
- Puolanminttu (Mentha pulegium)
- Pyöröminttu (Mentha suaveolens)
- Rantaminttu eli peltominttu (Mentha arvensis)
- Vesiminttu (Mentha aquatica)
- Viherminttu (Mentha spicata)
- Kähäräminttu (Mentha spicata var. crispa)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Milham, M.: Platina’s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Funet: Mintut (Mentha)
- Den virtuella floran: Mentha (ruotsiksi)
- ITIS: Mentha (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Mentha (englanniksi)
- Flora of China: Mentha (englanniksi)
| Yrtit |
Iisoppi ○ Kamomillasaunio ○ Korianteri ○ Lakritsikasvi ○ liperi ○ Maustebasilika ○ Meirami ○ Mintut ○ Mäkimeirami ○ Persilja ○ Rakuuna ○ Rosmariini ○ Ruohosipuli ○ Sitruunamelissa ○ Tilli ○ Timjami ○ Valkosipuli |
||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut maustekasvit |
|
||||||||||
| Epäorgaaniset mausteet | |||||||||||
| Maustesekoitukset |
Aromisuola ○ Curry ○ Fines herbes ○ Garam masala ○ Sitruunapippuri ○ Vaniljasokeri |