Mintut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mintut
Mint.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Mintut Mentha
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mintut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mintut Commonsissa

Mintut (Mentha) ovat luonnonvaraisia ja monivuotisia yrttejä. Maailmassa on arviolta 1200 erilaista minttua. Tärkeimmät niistä ovat kuitenkin viherminttu (Mentha spicata, engl. spearmint) ja piparminttu (Mentha × piperita, engl. peppermint), joista jälkimmäinen on vesimintun (Mentha aquatica) ja vihermintun suvullisesti steriili risteytys.

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minttuja voidaan lisätä sekä siemenistä että kasvullisesti maavarsista. Poikkeuksen tuottaa suvullisesti steriili piparminttu, joka voi lisääntyä vain maarönsyjen avulla. Minttu viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla. Maan tulee olla voimakas ja kosteutta säilyttävä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piparminttua ja viherminttua käytetään paljon makeis- ja lääketeollisuudessa. Näiden minttujen tärkein aromaattinen aine on mentoli, jota voi varsin helposti valmistaa kemiallisestikin. Mintuissa on kuitenkin muitakin aromaattisia ainesosia, minkä vuoksi niiden käyttöä suositaan edelleen.

Suomessa minttua on perinteisesti totuttu käyttämään lammasruokiin. Minttua käytetään myös teeksi, salaattien ja jälkiruokien mausteeksi.[1].

Kansainvälisesti minttua käytetään myös suosittuun kuubalaiseen cocktail-juomaan, Mojitoon.

Historiallinen lääkintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Platina huomauttaa, että mintun ominaisuus tappaa vatsan loisia on erittäin hyödyllinen, ja erityisen tehokas se on vesikauhuisen koiran puremaan.[2]

Mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan mukaan Zeuksen tytär Persefone oli mustasukkainen Areelle erään Minthe-nimisen nymfin vuoksi ja muutti kilpailijansa yrtiksi, koska kilpakosija oli taitava lemmen nostattaja. Legendan pohjalta arveltiin, että yrtillä olisi samoja vaikutuksia, ja siksipä kreikkalaisilta sotilailta kiellettiinkin mintun käyttö tyystin. Oltiin varmoja, että sotilaat eivät olisi lemmenhuumassa kyenneet taistelemaan.

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981
  2. Milham, M.: Platina’s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
  3. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]