Pippuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pippuri
Piper nigrum dsc00198.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Piperales
Heimo: Pippurikasvit Piperaceae
Alaheimo: Piperoideae
Suku: Pippurit Piper
Laji: nigrum
Kaksiosainen nimi
Piper nigrum
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pippuri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pippuri Commonsissa

Pippuri (Piper nigrum) on Intian rannikolta peräisin oleva köynnöskasvi, jonka mausteena käytettäviä marjoja myös kutsutaan pippuriksi. Aluksi marjat ovat vihreitä, mutta kypsyttyään ne muuttuvat punertaviksi. Kasvin marjoista saadaan kolmea erilaista maustetta riippuen valmistustavasta.

Mustapippuria saadaan, kun tertut poimitaan raakoina eli vihreinä ja kuivataan auringossa, jolloin ne muuttuvat tummanruskeiksi ja pinnalta ryppyisiksi.

Viherpippuria saadaan siten, että raaka vihreä hedelmä pakastekuivataan tai säilötään etikkaliemeen.

Valkopippuri valmistetaan niin että marja annetaan kasvaa täysin kypsäksi (punaiseksi). Poimimisen jälkeen kypsistä marjoista liotetaan punainen kuoriosa pois.

Valkopippuri ja mustapippuri tunnettiin jo keskiajalla, mutta viherpippurin valmistusprosessin keksi Claude Terrail 1960-luvulla. Pippuri on maailman käytetyin mauste [1].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat maininnat pippurin käytöstä Euroopassa ovat jo Kreikasta vuonna 300 eaa., jolloin Aleksanteri Suuren henkilääkäri Theofrastos kirjoitti niistä. Keskiajalla Platina mainitsi, että pippuria on alun perin kasvanut vain Arabiassa ja Etiopiassa, mutta nykyisin myös Italiassa. Hän kuvaili pippuria lämpimäksi ja kuivaksi raaka-aineeksi, joka lämmittää vatsaa sekä maksaa, on vahingollinen sapelle, kehittää ja vapauttaa suolikaasua sekä edistää virtsan siirtymistä.[2]

Keskiajalla pippuri oli tärkein tuontimauste ja sitä käytettiin jopa maksuvälineenä. Vuonna 1180 perustettiin Lontooseen erityinen pippurikilta ja samantapainen seura perustettiin myös Saksaan (Pfeffersacke) ja Ranskaan (poivres). Ennen Vasco da Gaman tutkimusretkeä (1498) lähes kaikki Eurooppaan tuleva pippuri kulki Venetsian kautta; venetsialaiset kauppiaat ostivat sitä Välimeren itärannikon satamakaupungeista, jonne sitä tuotiin Itä-Aasiasta monien välikäsien kautta.

Pippurin käytöstä keskiajalla liikkuu erilaisia käsityksiä. Hyvin yleisesti tunnutaan olevan sitä mieltä, että pippuria käytettiin ylen runsaasti, jotta saataisiin peitettyä pilaantuneen raaka-aineen (liha tai kala) paha maku. Toisaalta pippuri oli keskiajalla niin kallista, että sillä, jolla sitä oli mahdollisuus käyttää runsaasti, oli varmasti mahdollisuus hankkia tuoreita raaka-aineita. Paljon todennäköisempää on, että kuten nykyäänkin joillakin ihmisillä on tarve kerskailla sillä, miten mausteisesta (tai tulisesta) ruuasta he pitävät, niin samoin oli keskiaikana. Lisäksi tuliseen ruokaan tottunut ihminen osoitti melko suoraan olevansa hyvin varakas. Mausteiden liioitteleva käyttäminen siis saattoi olla vain pöyhkeilyn väline. Tosin toiset tutkijat epäilevät, että mausteiden yletön käyttö on pelkkä legenda.

Pippurin kirpeää makua on aiheuttamassa kasvin alkaloidi nimeltään piperiini.

Muut mausteet, joiden nimessä esiintyy pippuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pitkäpippuri (Piper longum) on pippurin sukulainen ja maultaan hyvin mustapippuria muistuttava mauste, joka on peräisin Intiasta. Maustetta ei ole 1800-luvun jälkeen enää tuotu Eurooppaan merkittäviä määriä.
  • Seuraavat eivät kuulu kasvitieteellisesti pippurikasveihin.
    • Maustepippuri (Pimenta dioica) kuuluu myrttikasvien (Myrtaceae) heimoon ja tulee Länsi-Intian saarilta, Keski- ja Etelä-Amerikasta.
    • Roseepippuri on eteläamerikkalaisen puun, perunroseepippurin (Schinus molle) kuivattu marja.
    • Chili eli chilipaprika on yleisnimike runsaasti kapsaisiinia sisältäville paprikoiden (Capsicum) hedelmille. Niistä on käytetty myös nimityksiä chilipippuri, turkinpippuri, espanjanpippuri tai punapippuri.
    • Anispippuri (Zanthoxylum piperitum), joka tunnetaan myös nimillä kiinanpippuri, japaninpippuri, setzuaninpippuri, fagara ja sanshoa, on pippuriruutapuu-nimisen kasvin marja.
    • Meleguettapippuri (Aframomum melegueta) on Länsi-Afrikasta kotoisin oleva mauste, joka on tulisuudeltaan hyvin pippurin tapainen. Sitä käytettiin Euroopassa paljon pippurin korvikkeena keskiajalla, kun pippuri oli kallista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.spicesvalley.com/spices/blackpepper.asp
  2. Milham, M.: ”III/8”, Platina´s on right pleasure and good health. The University of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]