Chili
Sivulta puuttuu 
Chili (vanha puhekielinen vastine turkinpippuri) on niiden paprikoiden (Capsicum) nimitys, joissa kapsaisiinipitoisuus on suuri. Niitä voidaan käyttää mausteina ja raaka-aineina eri ruoissa. Monet maustekäyttöön soveltuvat lajit ovat huonosti tunnettuja ja osa myös uhanalaisia. Kaikki tunnetut paprikat ja chilit ovat syötäviä. Kasvitieteellisesti määriteltynä chilin hedelmä on marja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperä
Chilit ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, joidenkin tutkijoiden mukaan myös Keski-Amerikasta. Ne ovat ympärivuotisia, ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan hyvin moninaisia. Paprikoiden suku jaetaan tällä hetkellä epävirallisesti kahteen päähaaraan: itäiseen, jotka ovat brasilialaisia hyvin huonosti tunnettuja villilajeja, ja läntiseen, joita ovat kaikki niin sanotusti yleisesti tunnetut chilit.
Läntiselle haaralle tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa ylöspäin kasvava, useimmiten tulinen, kapsaisiinia sisältävä punainen marjahedelmä. Itäisillä lajeilla marjahedelmä on usein keltainen tai oranssi, alaspäin kasvava, eikä välttämättä lainkaan tulinen. Myös kasvien ulkoinen olemus voi poiketa suuresti toisistaan. Geneettisesti paprikat ovatkin kiistanalainen suku.lähde? Sen sukulaisiin koisokasvien (Solanaceae) heimossa kuuluvat muiden muassa tomaatti (Solanum lycopersicum), peruna (Solanum tuberosum), munakoiso (Solanum melongena) ja tupakat (Nicotiana).
[muokkaa] Chilin vaikutukset elimistöön
Chilin vaikuttavana aineena ovat kapsaisinoidit, joista tunnetuin on kapsaisiini,[1] joka vaikuttaa suoraan suun seudun kipuhermoihin. Kapsaisiinit hämäävät elimistöä luulemaan, että sitä vahingoitetaan, mutta mitään fyysistä vahinkoa ei tapahdu. Nautittuna kuitenkin aiheuttaa kivun tunnetta, joka vapauttaa elimistön omia puudutusaineita, endorfiineja. Kapsaisiini on rasvaliukoinen[1], joten poltetta voi hillitä rasvaisella maidolla tai leipätuotteilla. Vesi tai esimerkiksi olut eivät auta, vaan voivat levittää kapsaisiinia suuhun ja aiheuttaa lisäpolttoa.
[muokkaa] Chilien tulisuus
Chilien tulisuutta mitataan yksikössä, jota kutsutaan scovilleksi[1]. Tulisin luotettavasti mitattu chililajike on Trinidad Scorpion Butch T (Capsicum chinense), josta on mitattu noin 1,5 miljoonaa scovillea. Entinen ennätyksenhaltija oli Naga Morich (Capsicum chinense) jonka tulisuudeksi oli mitattu 1,2 miljoonaa scovillea. Tulisuus voi vaihdella runsaasti samasta kasvista poimittujen hedelmien välillä, joten luvut ovat vain suuntaa antavia.
Kemiallisesti valmistetun kapsaisiiniuutteen scoville-lukemat nousevat jopa 16 miljoonaan yksikköön.
Kauppalajikkeiden scoville-arvo on 0–10+++, mutta samankin lajikkeen chilien arvo vaihtelee. Nollan arvoisia ovat paprika ja Ramiro, 10+++ Naga Morich. Tulisuus on vaaleissa siemenkiinnikkeissä, ei siemenissä. Tulisimpia ovat yleensä pienimmät chilit.[1]
[muokkaa] Chililajeja
Chililajikkeita tulisuuden mukaan:[1][2]
| Lajike | Tieteellinen nimi | Tulisuus (0-10 -asteikossa) | Tulisuus (Scovilleasteet) |
|---|---|---|---|
| Ramiro | Capsicum annuum | 0 | <1000 |
| Ortega | Capsicum annuum | 2 | 1000 - 3000 |
| Super Red | Capsicum annuum | 3 | ? |
| Jalapeño | Capsicum annuum | 3 | 2500 - 8000 |
| Homera | Capsicum annuum | 3 | ~10000 |
| Nattaly | Capsicum annuum | 3 | ~10000 |
| Hungarian Wax | Capsicum annuum | 3 | 5000 - 15000 |
| Serrano | Capsicum annuum | 4 | 10000 - 23000 |
| Lemon Drop | Capsicum baccatum | 4 | 5000 - 30000 |
| Jalapeño Gaucho | Capsicum annuum | 4 | ~50000 |
| Super Chili | Capsicum annuum | 4 | 40000 - 50000 |
| Cayenne Golden | Capsicum annuum | 5 | 70000 - 85000 |
| Cheyenne | Capsicum annuum | 5 | >50000 |
| Orange Flame | Capsicum annuum | 5 | ? |
| Star Flame | Capsicum annuum | 5 | ? |
| Medina | Capsicum annuum | 5 | ? |
| Bubba | Capsicum baccatum | 6 | ? |
| Rawit | Capsicum annuum | 6–7 | ~100000 |
| Aji Cristal | Capsicum baccatum | 6–7 | >100000 |
| CAP 220 | Capsicum baccatum | 6-7 | >100000 |
| Habanero Orange | Capsicum chinense | 10 | 120000 - 325000 |
| 7pod/pot | Capsicum chinense | 10++ | 100000 - 500000 |
| Trinidad Scorpion, Morouga Blend | Capsicum chinense | 10+++ | 600000 - 900000 |
| Naga Morich (Naga Jolokia, Bhut Jolokia, Nai Mirris ym...) | Capsicum chinense | 10+++ | 800000 - 1041000 |
[muokkaa] Chilin käyttö
Chiliä käytetään sekä mausteena että kaasusumuttimissa. Chiliä käsitellessä on syytä välttää kasvoihin, silmiin, nenään tai genitaalialueille koskemista. Chilien kapsaisiini aiheuttaa polttavan tunteen limakalvoilla ja herkällä iholla. Chilien käsittelyn jälkeen käsiin kannattaa hieroa esimerkiksi ruokaöljyä ja pestä ne sen jälkeen, jolloin rasvaliukoinen kapsaisiini saadaan pois.
Chilien tulisin osa on hedelmän keskellä olevassa valkoisessa seinämässä, jossa sijaitsevat kapsaisiinia erittävät rauhaset. Jos chili paloitellaan ruokaan, voi siemenet ja valkoisen osan halutessaan poistaa. Siemenissä itsessään ei ole tulisuutta, vaikkakin niiden pinnalla voi sijaita tulisuuden aiheuttavaa kapsaisiinia. Siemeniä voi syödä huoletta, sillä ne eivät aiheuta vatsakipuja, kuten tavallisen paprikan siemenet.lähde?
Intiassa käytetään Naga Morich -lajikkeesta valmistetun chilijauheen ja moottoriöljyn seosta maanviljelysalueiden aitojen käsittelyyn, sillä kyseisellä chilillä käsitellyt köysiaidat ovat osoittautuneet tehokkaaksi norsujen karkottimiksi.
