Chili
Wikipedia
Chili (vanha puhekielivastine turkinpippuri) on nimitys niille paprikoille (Capsicum), joissa kapsaisiinipitoisuus on suuri. Niitä voidaan hyödyntää mausteina eri ruoissa. Monet maustekäyttöön soveltuvat lajit ovat huonosti tunnettuja ja osa myös uhanalaisia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperä
Chilit ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, joidenkin tutkijoiden mukaan myös Keski-Amerikasta. Ne ovat ympärivuotisia, ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan hyvin moninaisia. Paprikoiden suku jaetaan tällä hetkellä epävirallisesti kahteen päähaaraan: itäiseen (lähinnä brasilialaisia hyvin huonosti tunnettuja villilajeja) ja läntiseen (kaikki niin sanotusti yleisesti tunnetut chilit). Läntiselle haaralle tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa ylöspäin kasvava, useimmiten tulinen (kapsaisiinia sisältävä) ja punainen marjahedelmä. Itäisillä lajeilla marjahedelmä on usein keltainen tai oranssi, alaspäin kasvava, eikä välttämättä lainkaan tulinen. Myös kasvien ulkoinen olemus voi poiketa suuresti toisistaan. Geneettisesti paprikat onkin kiistanalainen suku. Sen sukulaisiin koisokasvien (Solanaceae) heimossa kuuluvat muiden muassa tomaatti (Solanum lycopersicum), peruna (Solanum tuberosum), munakoiso (Solanum melongena) ja tupakat (Nicotiana).
[muokkaa] Chilin vaikutukset kehoon
Chilin vaikuttavana aineena on kapsaisiini, joka vaikuttaa suoraan suun seudun hermojen kipupisteisiin saaden ihmisen tuntoaistin uskomaan että sitä vahingoitetaan. Tuntoaisti aiheuttaa kehossa hälytyksen, joka vapauttaa luonnon omia puudutusaineita, endorfiineja. Poltetta voi hillitä jogurtilla tai maidolla, mutta vesi tai olut voi levittää kapsaisiinia suuhun ja aiheuttaa lisäpolttoa. Paras poltteen sammuttaja on kuitenkin viina, sillä suussa purskuttaminen liuottaa ja laimentaa kapsaisiinin. Kuumissa maissa chiliä nautitaan erityisesti sen vuoksi, että se viilentää kehoa lisäämällä hikoilua.lähde? Kapsaisiineihin muodostuu pidemmän päälle jonkinasteinen immuniteetti ja monien mielestä jopa pieni henkinen riippuvuus. Hyvin voimakas chili toimii siinä mielessä hieman huumeen tavoin; siitä saatava hyvän olon tunne halutaan kokea aina uudelleen. Koska "huumeena" kuitenkin toimii ihmisen oma endorfiini, tämä addiktio ei ole sen vaarallisempi kuin esim. hyvä saunominen tai muu fyysinen kokemus.
[muokkaa] Chilien tulisuus
Chilin tulisuuden aiheuttaa kapsaisiiniksi kutsuttu aine, joka vaikuttaa suun kipuhermojen päätteisiin, ei makuhermoihin. Chilien tulisuutta mitataan yksikössä, jota kutsutaan scovilleksi. Scovillen asteikko alkaa nollasta ja tulisin luotettavasti mitattu chililajike on Naga Morich (Capsicum chinense), josta on mittautettu useampaan kertaan yli 1 000 000 scovillea. Entinen ennätyksenhaltija oli Red Savina Habanero (Capsicum chinense) jonka tulisuudeksi oli mittautettu 577 000 scovillea.
Tulisinta olemassa olevaa ainetta on kemiallisesti valmistettu kapsaisiiniekstrakti, jonka scoville-lukemat nousevat jopa 16 000 000 yksikköön. Pelkkään scoville-lukemaan ei kuitenkaan kannata tuijottaa, koska on olemassa useita erilaisia kapsaisiinityyppejä, jotka aiheuttavat ihmisestä riippuen erilaisia reaktioita. Scovillen sijasta chililajikkeiden tulisuuden osoittamiseen käytetään usein asteikkoa 0–10, joka ei ole kuitenkaan lineaarinen vaan 10-lukeman chili voi olla 2 kertaa niin tulinen kuin lukeman 9 chili. Tulisuus voi vaihdella runsaasti samasta kasvista poimittujen hedelmien välillä, joten tämä asteikko on vain suuntaa antava.
- 11+ Naga Morich (Capsicum chinense)
- 10(+) Habanero (Capsicum chinense)
- 9 Tabasco-chili (Capsicum frutescens)
- 8 Cayenne (Capsicum annuum)
- 7 Serrano, Chile de Arbol (Capsicum annuum)
- 6 Yellow Wax, Serrano (Capsicum annuum)
- 5 Jalapeño (Capsicum annuum)
- 4 Pasilla, Sandia, Cascabel (Capsicum annuum)
- 3 Pasado, Mullato, Guajillo, Ancho, Poblano, Espanola (Capsicum annuum)
- 2 New Mexico Red, Anaheim (Capsicum annuum)
- 1 Mexi-bells, Cherries (Capsicum annuum)
- 0 Paprika (Capsicum annuum)
[muokkaa] Chilin käyttö
Chiliä käytetään sekä mausteena että kaasusumuttimissa. Chilien käsittelyssä kannattaa aina käyttää käsineitä. Käsittelyn aikana on syytä välttää kasvoihin, silmiin tai nenään koskemista. Chilien kapsaisiini aiheuttaa polttavan tunteen limakalvoilla ja herkällä iholla. Chilien käsittelyn jälkeen käsiin kannattaa hieroa esimerkiksi ruokaöljyä ja pestä sen jälkeen astianpesuaineella. Kapsaisiini on rasvaliukoista, joten tällä menettelyllä kädet saa puhdistettua. Chilien tulisin osa on hedelmän keskellä olevassa valkoisessa seinämässä (joka tunnetaan myös siemenkotana), jossa sijaitsevat kapsaisiinia erittävät rauhaset. Jos chili paloitellaan ruokaan, voi siemenet sekä valkoisen osan halutessaan poistaa. Siemenissä itsessään ei ole tulisuutta, vaikkakin niiden pinnalla voi sijaita tulisuuden aiheuttavaa kapsaisiinia. Siemeniä voi syödä huoletta, sillä ne eivät aiheuta vatsakipuja kuten tavallisen paprikan siemenet.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Inferno - Chilinkasvatusta suomessa
- Fatalii's Growing Guide
- Thechileman.org database
- Suomen Chiliyhdistys ry
Lähteet: http://www.saunalahti.fi/~thietavu/Chili/C_Info.htm
