Chili

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thai-chilejä

Chili (vanha puhekielinen vastine turkinpippuri) on niiden paprikoiden (Capsicum) nimitys, joissa kapsaisiinipitoisuus on suuri. Niitä voidaan käyttää mausteina ja raaka-aineina eri ruoissa. Monet maustekäyttöön soveltuvat lajit ovat huonosti tunnettuja ja osa myös uhanalaisia. Kaikki tunnetut paprikat ja chilit ovat syötäviä. Kasvitieteellisesti määriteltynä chilin hedelmä on marja.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cubanelle chili

Chilit ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, joidenkin tutkijoiden mukaan myös Keski-Amerikasta. Ne ovat ympärivuotisia, ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan hyvin moninaisia. Paprikoiden suku jaetaan tällä hetkellä epävirallisesti kahteen päähaaraan: itäiseen, jotka ovat brasilialaisia hyvin huonosti tunnettuja villilajeja, ja läntiseen, joita ovat kaikki niin sanotusti yleisesti tunnetut chilit.

Läntiselle haaralle tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa ylöspäin kasvava, useimmiten tulinen, kapsaisiinia sisältävä punainen marjahedelmä. Itäisillä lajeilla marjahedelmä on usein keltainen tai oranssi, alaspäin kasvava, eikä välttämättä lainkaan tulinen. Myös kasvien ulkoinen olemus voi poiketa suuresti toisistaan. Geneettisesti paprikat ovatkin kiistanalainen suku.lähde? Sen sukulaisiin koisokasvien (Solanaceae) heimossa kuuluvat muiden muassa tomaatti (Solanum lycopersicum), peruna (Solanum tuberosum), munakoiso (Solanum melongena) ja tupakat (Nicotiana).

Chilin vaikutukset elimistöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chilin vaikuttavana aineena ovat kapsaisinoidit, joista tunnetuin on kapsaisiini,[1] joka vaikuttaa suoraan suun seudun kipuhermoihin. Kapsaisiinit hämäävät elimistöä luulemaan, että sitä vahingoitetaan, mutta mitään fyysistä vahinkoa ei tapahdu. Nautittuna chili kuitenkin aiheuttaa kipua, joka vapauttaa elimistön omia puudutusaineita, endorfiineja. Kapsaisiini on rasvaliukoinen[1], joten poltetta voi hillitä rasvaisella maidolla tai leipätuotteilla. Vesi tai esimerkiksi mehu eivät auta, vaan voivat levittää kapsaisiinia suuhun ja aiheuttaa lisäpolttoa.

Chilien tulisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chilien tulisuutta mitataan yksikössä, jota kutsutaan scovilleksi[1]. Tulisin luotettavasti mitattu chililajike on Trinidad Moruga Scorpion, josta on mitattu noin 2 miljoonaa scovillea. Entinen ennätyksenhaltija oli Naga Morich jonka tulisuudeksi oli mitattu 1,2 miljoonaa scovillea. Tulisuus voi vaihdella runsaasti samasta kasvista poimittujen hedelmien välillä, joten luvut ovat vain suuntaa antavia. Kemiallisesti valmistetun kapsaisiiniuutteen scoville-lukemat nousevat jopa 16 miljoonaan yksikköön.

Kaupallisesti käytetään scoville-asteikosta poikkeavaa 0-10 -asteikkoa, jossa paprika saa arvon 0 ja entinen tulisin lajike Habanero arvon 10.[2] Habaneroa tulisemmat merkitään lisäämällä kymmenen jälkeen plusmerkki tai useampi, esim. Naga Morichille merkitään 10+++. Tulisuus on vaaleissa siemenkiinnikkeissä, ei siemenissä. Tulisimpia ovat yleensä pienimmät chilit.[1]

Chililajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chililajikkeita tulisuuden mukaan:[1][3]

Lajike Tieteellinen nimi Tulisuus (0-10 -asteikossa) Tulisuus (Scovilleasteet)
Ramiro Capsicum annuum 0 <1 000
Ortega Capsicum annuum 2 1 000 - 3 000
Super Red Capsicum annuum 3  ?
Jalapeño Capsicum annuum 3 2 500 - 8 000
Homera Capsicum annuum 3 ~10 000
Nattaly Capsicum annuum 3 ~10 000
Hungarian Wax Capsicum annuum 3 5000 - 15 000
Serrano[4] Capsicum annuum 4 10 000 - 23 000
Lemon Drop[5] Capsicum baccatum 4 5000 - 30 000
Jalapeño Gaucho Capsicum annuum 4 ~50 000
Super Chili Capsicum annuum 4 40 000 - 50 000
Cayenne Golden Capsicum annuum 5 70 000 - 85 000
Cheyenne[6] Capsicum annuum 5 <50 000
Orange Flame Capsicum annuum 5  ?
Star Flame Capsicum annuum 5  ?
Medina Capsicum annuum 5  ?
Bubba Capsicum baccatum 6  ?
Rawit Capsicum annuum 6–7 ~100 000
Aji Cristal[7] Capsicum baccatum 6–7 >100 000
CAP 220[8] Capsicum baccatum 6-7 >100 000
Habanero Orange[9] Capsicum chinense 10 120 000 - 325 000
7pod/pot Capsicum chinense 10++ 100 000 - 500 000
Naga Morich[10] (Naga Jolokia, Bhut Jolokia, Nai Mirris ym...) Capsicum chinense 10+++ 800 000 - 1 041 000
Trinidad Moruga Scorpion[11] Capsicum chinense 10+++ 2 000 000

Chilin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chiliä käytetään sekä mausteena että kaasusumuttimissa. Chiliä käsitellessä on syytä välttää kasvoihin, silmiin, nenään tai genitaalialueille koskemista. Chilien kapsaisiini aiheuttaa polttavan tunteen limakalvoilla ja herkällä iholla. Chilien käsittelyn jälkeen käsiin kannattaa hieroa esimerkiksi ruokaöljyä ja pestä ne sen jälkeen, jolloin rasvaliukoinen kapsaisiini saadaan pois.

Chilien tulisin osa on hedelmän keskellä olevassa valkoisessa seinämässä, jossa sijaitsevat kapsaisiinia erittävät rauhaset. Jos chili paloitellaan ruokaan, voi siemenet ja valkoisen osan halutessaan poistaa. Siemenissä itsessään ei ole tulisuutta, vaikkakin niiden pinnalla voi sijaita tulisuuden aiheuttavaa kapsaisiinia. Siemeniä voi syödä huoletta, sillä ne eivät aiheuta vatsakipuja, kuten tavallisen paprikan siemenet.lähde?

Intiassa käytetään Naga Morich -lajikkeesta valmistetun chilijauheen ja moottoriöljyn seosta maanviljelysalueiden aitojen käsittelyyn, sillä kyseisellä chilillä käsitellyt köysiaidat ovat osoittautuneet tehokkaaksi norsujen karkottimiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta chili.