Maustekrassi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maustekrassi
WasabiOnOroshigane.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Wasabia
Laji: japonica
Kaksiosainen nimi
Wasabia japonica
(Miq.) Matsum.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Maustekrassi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Maustekrassi Commonsissa

Maustekrassi (Wasabia japonica, syn. Eutrema wasabi, Cochlearia wasabi, Eutrema japonica), josta käytetään myös nimiä wasabi ja japaninpiparjuuri, on kaalin ja sinapin sukuinen kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Japanissa jokien rannoilla. Se on läheistä sukua sitä paljon muistuttavalle piparjuurelle, jonka kanssa se ennen luokiteltiin samaan sukuun. Maustekrassia viljellään Japanissa, joka on sen suurin kuluttaja, sekä Kiinassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Suuri osa muiden maiden tuotannosta myydään Japaniin.

Maustekrassin viljelyä on pidetty hyvin vaikeana, ja osa sadosta kerätään edelleen luonnosta. Perinteisesti maustekrassia kasvatetaan virtaavan veden huuhtomassa sorassa, matalassa vedessä tai ainakin märässä maassa.[2]

Nimellä wasabi myytävä tuote on yleensä piparjuuresta valmistettua jäljitelmää.[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maustekrassi on japanilaisen keittiön tärkeimpiä mausteita. Kasvaakseen se vaatii puhtaan, virtaavan veden ja sitä viljellään pääasiassa Japanin pääsaaren pohjoisosissa, esimerkiksi lähellä Tonon kaupunkia, jossa on erityinen kasvibiologinen laboratorio vain maustekrassin kasvatusta varten. Maustekrassin kasvaminen poimintakelpoiseksi vie puolitoista vuotta. Sen juurakon hyvin voimakas, polttava maku muistuttaa läheisesti piparjuurta, mutta siinä on lisäksi omintakeinen, hieno aromi. Myös lehdet maistuvat hieman polttavilta, ja niitä syödään salaattina.

Maustekrassin juurakko valmistetaan mausteeksi raastamalla se hyvin hienoksi tahnaksi erityisellä raastinraudalla (oroshigane) tai perinteisellä hainnahasta valmistetulla raastimella. Tahna on suojattava ilmalta, sillä se pilaa tahnan maun, minkä vuoksi se on käytettävä tuoreeltaan. Maustekrassista valmistettua tahnaa tarjotaan sushin ja sashimin kanssa, jolloin se usein sekoitetaan soijakastikkeen kanssa dippikastikkeeksi.

Maustekrassin polttavan maun aiheuttavat isotiosyanaatit, jotka muistuttavat sinapin ja piparjuuren sisältämiä limakalvoja ärsyttäviä öljyjä. Vahingossa suuhun laitetun liian suuren maustekrassimäärän aiheuttama polttava tunne voi olla varsin tukala, mutta toisin kun voimakkaiden chilien polte, se menee nopeasti ohi. Koska aito maustekrassi on erittäin kallista, useimmiten sen asemasta käytetään vihreäksi värjättyä piparjuuritahnaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]