Iisoppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iisoppi
Hyssopus officinalis.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Iisopit Hyssopus
Laji: officinalis
Kaksiosainen nimi
Hyssopus officinalis
L.,1753[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Iisoppi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Iisoppi Commonsissa

Iisoppi eli isoppi (Hyssopus officinalis) on huulikukkaiskasveihin kuuluva monivuotinen, kukkiessaan voimakkaasti tuoksuva puolipensas. Rungon alaosa on joillakin yksilöillä puumainen. Luonnonvaraisena iisoppi kasvaa Välimeren ympäristössä ja Lähi-idässä.

Iisopin kreikankielinen nimi hyssopos perustuu oletettavasti vanhaan hepreankieliseen esob-sanaan, joka mainitaan myös Raamatussa. Tosin esob on viime tiedon mukaan paljastunut erääksi meiramilajiksi. Myös arabialaista pyhää yrttiä tarkoittavaa azzof-sanaa on tarjottu iisopin alkuperäksi, mistä johtuen iisoppi tunnetaan Ranskassa myös herbe sacrée -nimisenä. Suomeen iisoppi saapui 1600-luvun alkupuolella, jolloin luostarit alkoivat viljellä sitä pikemminkin lääkkeeksi kuin mausteeksi. Puutarhassa iisoppia käytetään karkottamaan lanttu-, nauris- ja kaaliperhosia. Mehiläiset sen sijaan suosivat iisoppia mesikasvina.[2]. Iisoppi on aurinkoisen paikan kasvi. Maan tulee olla hiekkaista, sekä hyvin ojitettu.


Iisoppi. Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz 1885

Iisopin käyttö ruuanlaitossa on suhteellisen vähäistä. Sitä käytetään salvian tapaan veri- ja maksaruoissa sekä keventämässä rasvaisia ruokia. Kuivatessa iisopin karvaus korostuu ja liiaksi käytettynä tekee ruuan helposti kitkeräksi. Lehtiä on vanhoina aikoina käytetty jopa salaatissa. Iisoppi sopii hyvin yrttiteen yhdeksi osaksi ja sitä käytetään myös monien vahvojen yrttiliköörien, kuten Chartreusen mausteena.[3]

Iisoppi oli pitkään Suomessa apteekkirohto. Kasvin kukkivista latvoista tehtiin lääkettä mm. astmaan ja keuhkoputkentulehdukseen sekä helpottamaan liman poistumista hengitysteistä. Kasvin sisältämä karvasaine marrubiini helpottaa liman erittymistä hengitysteistä. Iisoppiöljy sisältää bakteereita tuhoavia ketoneita, minkä vuoksi sitä on käytetty haavojen ja ihosairauksien hoitoon. Vaikka siitä saatava öljy on tehokas apu bakteereja vastaan, niin se on samalla myös hermomyrkky, joka voi laukaista epileptisen kohtauksen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut palat , Reader's Digest Ab, 1981
  3. Yrttitarha: Iisoppi (Hyssopus officinalis)
  4. Epilepsy and essential oils in aromatherapy (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]