Huulikukkaiskasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Huulikukkaiskasvit
Karheapillike (Galeopsis tetrahit)
Karheapillike (Galeopsis tetrahit)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset, Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit, Lamiaceae
Lindl.
Synonyymit
  • Aegiphilaceae Rafinesque
  • Ajugaceae Döll
  • Chloanthaceae Hutchinson
  • Glechomaceae Martynov
  • Melissaceae Berchtold & J. Presl
  • Mellitidaceae Martynov
  • Menthaceae Burnett
  • Monardaceae Döll
  • Nepetaceae Berchtold & J. Presl
  • Salazariaceae F. A. Barkley
  • Salviaceae Berchtold & J. Presl
  • Saturejaceae Döll
  • Scutellariaceae Döll
  • Siphonanthaceae Rafinesque
  • Stachydaceae Döll
  • Symphoremataceae Wight
  • Viticaceae Jussieu
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Huulikukkaiskasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Huulikukkaiskasvit Commonsissa

Huulikukkaiskasvit (Lamiaceae eli Labiatae) on kasviheimo. Huulikukkaiskasvit ovat ruohoja tai varpuja, joilla on usein minttua muistuttava voimakas tuoksu, jonka saa esille helposti, kun lehtiä hieroo sormissaan. Varsi on nelisärmäinen ja lehdet ovat kiinnittyneenä vastakkain korvakkeettomasti. Monet mausteyritit ovat huulikukkaiskasveja. Kukat ovat kypärämäisiä; alahuulessa on iso keskiliuska ja sivulla kaksi pienempää liuskaa.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huulikukkaiskasveihin kuuluu pääasiassa ruohoja, myös joitakin pensaita, köynnöksiä ja harvoin puita, joiden oksat ovat usein korkkihuokosellisia. Sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita ovat mm. diterpenoidit, betaiinit ja eräät iridoidit. Kasvit ovat usein aromaattisia. Anatomisia tuntomerkkejä on korkkijällen sijainnissa, lehtiruodin johtojänteissä ja ilmarakotyypeissä. Varsi on usein nelikulmainen. Lehdet ovat vastakkaisia ja tavallisesti hammaslaitaisia. Kukinto koostuu viuhkomaisista osakukinnoista, joissa on vastakohtaisia kukkia. Kukassa ei ole tavallisesti joutohedettä. Heteenponnen tapetumin solut ovat monitumaisia. Siitepöly on trikolpaattinen, eikä eksiini ole paksuuntunut itureikien läheltä. Sikiäin on kahden emilehden yhteenkasvettuma, ja vartalo on kaksihaarainen sekä usein gynobaasinen (kiinnittyy sikiäimen tyveen), luotti on huomaamaton. Sikiäimessä on neljä siemenaihetta emilehtien sisäsivuilla, ja niissä on 5-9 solukerroksen paksuinen kalvo eli integumentti. Hedelmä on avautumaton ja verhiöllinen; verhiö toimii leviämisen apuvälineenä; joskus hedelmä on mehevä. Siemen on ohutkuorinen.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huulikukkaiskasvien heimon levinneisyys on yleismaailmallinen.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huulikukkaiskasveja tunnetaan 7173 lajia, ja ne ryhmitellään 236 suvuksi ja seitsemäksi alaheimoksi.[3]

  1. Symphorematoideae Briquet. Kasvit ovat liaaneja eli puuvartisia köynnöksiä; kukinto mykerömäinen; kukat tavallisesti säteittäisiä, verholehtiä 5-8, terälehtiä 5-16, heteitä 4-18, sikiäin epätäydellisesti kaksilokeroinen, siemenaiheet riippuvia; hedelmä kuiva tai lähes luumarjamainen. Sukuja kolme, lajeja 27 Intiassa, Sri Lankassa, Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa.
  2. Viticoideae Briquet. Usein puuvartisia; kukassa toisinaan heikosti kehittynyt mesiäinen; hedelmä luumarja. Sukuja 10, lajeja 376-526 enimmäkseen tropiikissa, erityisesti Kaakkois-Aasiasta Australiaan ulottuvalla alueella. Siveydenpuiden suvussa (Vitex) 250 lajia, suvussa Premna 50-200 lajia.
  3. Ajugoideae Kosteletzky. Kukat vastakohtaisia, säteittäisiä tai yksihuulisia; kukassa toisinaan mesiäinen; hedelmä pähkylä, harvoin luumarja. Sukuja 24, lajeja 1115 yleismaailmallisesti, erityisesti Kaakkois-Aasiasta Australiaan. Runsaslajisimmat suvut: kohtalonpensaat eli -köynnökset (Clerodendrum, 150 lajia), teurikat (Teucrium, 250 lajia), Aegiphila (120 lajia), Rotheca (50-60 lajia) ja akankaalit eli -huulet (Ajuga, 40-50 lajia).
  4. Prostantheroideae Luersson. Kukat tavallisesti säteittäisiä, 4-8-lukuisia. Sukuja 16, lajeja 317 Australiassa. Suurimmat suvut: ritvamintut (Prostanthera, 100 lajia), Hemigenia (50 lajia) ja Pityrodia (45 lajia).
  5. Nepetoideae Kosteletzky. Tavallisesti aromaattisia; vartalo gynobaasinen. Sukuja 105, lajeja 3675 kaikkialla maapallolla, erityisesti lauhkeassa vyöhykkeessä. Runsaslajisimmat suvut: salviat (Salvia, 900+ lajia), liisukat eli liisankukat (Plectranthus, 300 lajia), Hyptis (280 lajia), ajuruohot (Thymus, 220 lajia), kissanmintut (Nepeta, 200+ lajia), Clinopodium (100 lajia), Isodon (100 lajia), sirokit eli mikromeriat (Micromeria, 70 lajia), basilikat (Ocimum, 65 lajia), Platostoma (45 lajia), Aeollanthus (40 lajia), Hedeoma (40 lajia), Lepechinia (40 lajia), meiramit (Origanum, 40 lajia), Pyconostachys (40 lajia).
  6. Scutellarioideae Caruel. Kukinto terttumainen; verhiö selvästi kaksihuulinen, pyöreäliuskainen; siemenet nystyisiä. Sukuja 5, lajeja 380 kaikkialla maapallolla. Vuohennokkia (Scutellaria) 360 lajia.
  7. Lamioideae Harley. Vartalo gynobaasinen. Hedelmä pähkylä. Sukuja 63, lajeja 1260 erityisesti Euraasiassa ja Afrikassa, eräät lajit kosmopoliitteja. Suurimmat suvut: pähkämöt (Stachys, 300 lajia), Phlomoides (150-170 lajia), raudakit (Sideritis, 140 lajia), Leucas (100 lajia), paloyrtit (Phlomis, 50-90 lajia), patsulit (Pogostemon, 80 lajia), tähkämöt (Eremostachys, 5-60 lajia).

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4][5]

  • Acanthomintha
  • Achyrospermum
  • Acinos
  • Acrotome
  • Acrymia
  • Adelosa
  • Aegiphila
  • Aeollanthus
  • Agastache – iisot
  • Ajuga – akankaalit
  • Ajugoides
  • Alajja
  • Alvesia
  • Amasonia
  • Amethystea – turkoosikukat
  • Anisochilus
  • Anisomeles
  • Archboldia
  • Asterohyptis
  • Ballota – porrot
  • Basilicum
  • Becium
  • Benguellia
  • Blephilia
  • Bostrychanthera
  • Bovonia
  • Brazoria
  • Bystropogon – pensasmintut
  • Calamintha – käenmintut
  • Callicarpa – helmimarjat
  • Capitanopsis
  • Caryopteris – rautaoksat
  • Catoferia
  • Cedronella – setronellat
  • Ceratanthus
  • Chaiturus
  • Chamaesphacos
  • Chaunostoma
  • Chelonopsis
  • Chloanthes
  • Cleonia
  • Clerodendrumkohtalonpensaat eli
    kohtalonköynnökset
  • Clinopodium
  • Colebrookea
  • Collinsonia
  • Colquhounia
  • Comanthosphace
  • Congea
  • Conradina
  • Coridothymus – sykerötimjamit
  • Cornutia
  • Craniotome
  • Cuminia
  • Cunila
  • Cyanostegia
  • Cyclotrichium
  • Cymaria
  • Dauphinea
  • Dicerandra
  • Dicrastylis
  • Dorystaechas
  • Dracocephalum – ampiaisyrtit
  • Drepanocaryum
  • Elsholtzia – helttamintut
  • Endostemon
  • Eremostachys – tähkämöt
  • Eriope
  • Eriophyton
  • Eriopidion
  • Eriothymus
  • Erythrochlamys
  • Euhesperida
  • Eurysolen
  • Faradaya
  • Fuerstia
  • Galeopsis – pillikkeet
  • Gardoquia
  • Garrettia
  • Glechoma – maahumalat
  • Glechon
  • Glossocarya
  • Gmelina
  • Gomphostemma
  • Gontscharovia
  • Hanceola
  • Haplostachys
  • Haumaniastrum
  • Hedeoma
  • Hemiandra
  • Hemigenia
  • Hemiphora
  • Hemizygia
  • Hesperozygis
  • Heterolamium
  • Hoehnea
  • Holmskioldia – mandariininhatut
  • Holocheila
  • Horminum – horminiat
  • Hosea
  • Hoslundia
  • Huxleya
  • Hymenocrater
  • Hymenopyramis
  • Hypenia
  • Hypogomphia
  • Hyptidendron
  • Hyptis
  • Hyssopus – iisopit
  • Isodon
  • Isoleucas
  • Karomia
  • Keiskea
  • Kudrjaschevia
  • Kurzamra
  • Lachnostachys
  • Lagochilus
  • Lallemantia – kormikit
  • Lamiastrum – keltapeipit
  • Lamium – peipit
  • Lavandula – laventelit
  • Leocus
  • Leonotis – leijonankorvat
  • Leonurus – nukulat
  • Lepechinia
  • Leucas
  • Leucosceptrum
  • Lophanthus
  • Loxocalyx
  • Lycopus – rantayrtit
  • Macbridea
  • Madlabium
  • Mallophora
  • Marmoritis
  • Marrubium – hurtanmintut
  • Marsypianthes
  • Meehania
  • Melissa – melissat
  • Melittis – melittikset
  • Mentha – mintut
  • Meriandra
  • Metastachydium
  • Microcorys
  • Micromeriasirokit eli mikromeriat
  • Microtoena
  • Minthostachys
  • Moluccella – kotilokukat
  • Monarda – värimintut
  • Monardella – rinnemintut
  • Monochilus
  • Mosla
  • Neoeplingia
  • Neorapinia
  • Nepeta – kissanmintut
  • Newcastelia
  • Notochaete
  • Ocimum – basilikat
  • Ombrocharis
  • Oncinocalyx
  • Origanum – meiramit
  • Orthosiphon
  • Otostegia
  • Oxera
  • Panzerina
  • Paralamium
  • Paraphlomis
  • Paravitex
  • Peltodon
  • Pentapleura
  • Perilla – veripeipit
  • Perillula
  • Peronema
  • Perovskia – piiskat
  • Petitia
  • Petraeovitex
  • Phlomidoschema
  • Phlomis – paloyrtit
  • Phyllostegia
  • Physopsis
  • Physostegia – kellopeipit
  • Piloblephis
  • Pitardia
  • Pityrodia
  • Platostoma
  • Plectranthusliisukat eli liisankukat
  • Pogogyne
  • Pogostemon – patsulit
  • Poliomintha
  • Prasium – marjahuulikit
  • Premna
  • Prostanthera – ritvamintut
  • Prunella – niittyhumalat
  • Pseuderemostachys
  • Pseudocarpidium
  • Pseudomarrubium
  • Puntia
  • Pycnanthemum – vuorimintut
  • Pycnostachys
  • Renschia
  • Rhabdocaulon
  • Rhaphiodon
  • Rhododon
  • Rosmarinus – rosmariinit
  • Rostrinucula
  • Roylea
  • Rubiteucris
  • Sabaudia
  • Saccocalyx
  • Salvia – salviat
  • Satureja – kyntelit
  • Schizonepeta
  • Schnabelia
  • Scutellaria – vuohennokat
  • Sideritis – raudakit
  • Solenostemon – kirjopeipit = Plectranthus
  • Spartothamnella
  • Sphenodesme
  • Stachydeoma
  • Stachyopsis
  • Stachys – pähkämöt
  • Stenogyne
  • Sulaimania
  • Suzukia
  • Symphorema
  • Synandra
  • Syncolostemon
  • Tectona
  • Teijsmanniodendron
  • Tetraclea
  • Tetradenia – myskiyrtit
  • Teucridium
  • Teucrium – teurikat
  • Thorncroftia
  • Thuspeinanta
  • Thymbra – tipakit
  • Thymus – ajuruohot
  • Tinnea
  • Trichostema
  • Tsoongia
  • Vitex – siveydenpuut
  • Viticipremna
  • Wenchengia
  • Westringia – rosmikit
  • Wiedemannia – peippiöt
  • Wrixonia
  • Zataria
  • Zhumeria
  • Ziziphora.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]