Varsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi

Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana. Varsi mahdollistaa myös veteen liuenneiden ravinteiden ylös lehtien ja kukkien saataville nostamisen.[1] Puutuneisuuden mukaan varret voidaan jakaa pehmeisiin ruohovarsiin ja koviin puuvarsiin. Niiden väliset erot aiheutuvat etenkin puuvarren suuremmasta ligniinipitoisuudesta.

Varren kasvusuunta on ylöspäin. Varsi kasvaa kärjestään, ja kasvu alkaa pysähtyä vasta kukkien muodostuessa. Latvan vartta ja pieniä lehtiä kutsutaan silmuiksi. Silmu on siis kehittymätön verson latva, joka kasvaa yhdestä kasvupisteestä. Niveleksi kutsutaan lehtien kiinnityskohtaa. Nivelväli on nimensä mukaisesti nivelten väli. Varren varsinainen kasvupiste sijaitsee kärjessä, mutta eräillä kasveilla kasvua tapahtuu myös "nivelvälin tyvessä".

Varsi saattaa myös olla maavarsi, kuten maanalainen juurakko tai silmu. Pitkin maata luikertelevaa juurakkoa kutsutaan rönsyksi. Kasvin maanalaista silmua, joka toimii myös ravintosäiliönä, kutsutaan sipuliksi.

Pellavan varren poikkileikkaus. Ep = päällysketto; C = kuori; BF = niinisyy; P = nila; X = puusolukko; Pi = ydin

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stem Online Botanical Encyclopedia