Mausteneilikka

Mausteneilikka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Myrtales Heimo: Myrttikasvit Myrtaceae Suku: Jambolaanit Syzygium Laji: aromaticum
Kaksiosainen nimi
Syzygium aromaticum (L.) Merr. & Perry
Katso myös
Mausteneilikka Wikispeciesissä   Mausteneilikka Commonsissa

Mausteneilikka (Syzygium aromaticum, syn. Eugenia caryophyllus) on myrttikasvien (Myrtaceae) heimon jambolaanien (Syzygium) sukuun kuuluva puu. Samalla nimellä kutsutaan kasvin mausteeksi kuivattuja kukkanuppuja. Kasvi ei nimestään huolimatta ole sukua varsinaisille neilikoille.

Mausteneilikka kasvaa villinä Indonesiassa, jossa sitä myös poimitaan myyntiin. Sitä kasvatetaan myös Madagaskarilla, Sansibarilla, Intiassa, Sri Lankassa ja Molukeilla eli Maustesaarilla.

Käyttö

Mausteneilikkaa käytetään laajasti mausteena varsinkin Aasiassa, mutta myös Euroopassa, Afrikassa ja Amerikan mantereilla. Monissa aasialaisissa keittiöissä mausteneilikkaa käytetään liharuoissa ja riisin maustamisessa. Skandinaavisessa keittiössä neilikkaa käytetään etenkin jouluruoissa: kinkussa ja glögissä. Muualla Euroopassa sitä käytetään yleisemmin liharuoissa ja säilykkeissä. Sitä käytetään myös maustekastikkeissa, kuten worcesterkastikkeessa.

Indonesiassa ja Kreikan suunnalla mausteneilikkaa poltetaan tupakan seassa. Mausteneilikan pureskeleminen raikastaa hengityksen, mikä on tiedetty jo muinaisessa Kiinassa.

Kuivattuja mausteneilikankukkia.

Historia

Mausteneilikan historia hyötykasvina on tuhansien vuosien pituinen. Kuivattua maustetta on viety Molukkien saarilta nykyisen Indonesian alueelta Kiinaan jo noin 2 500 vuotta sitten. Kasvia istutettiin myös muille Indonesian saarille. Maustetta tuotiin myöhemmin myös muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Se oli pitkään arvokas tuote, ja Euroopan valtiot taistelivat 1600–1800-luvuilla saarista, joilla puuta kasvoi. 1600-luvulla Alankomaat valloittivat Molukkien alueen ja saivat käytännössä monopoliaseman mausteneilikan kaupassa. 1800-luvulla kasvia alettiin levittää laajalti viljelykseen muille trooppisille alueille.

Kuvaus

Mausteneilikka on pienehkö ainavihanta puu, joka kasvaa 8–30 metriä korkeaksi. Puu on muodoltaan pensasmainen, haarautuen usein läheltä tyveä. Lehdet ovat soikeat ja ehytlaitaiset. Lehtien alapinnalla on öljyrauhasia. Laji on yksikotinen, ja kukat ovat kaksineuvoisia. Pienet kukat sijaitsevat kukinnoissa versojen päädyissä. Hedelmä on pieni luumarja, jonka sisällä on yksi siemen.

Levinneisyys ja elinympäristö

Mausteneilikka kasvaa luonnostaan ainoastaan eräillä Indonesian Molukkien saariryhmän saarilla. Nykyisin sitä kuitenkin viljellään laajalti trooppisen vyöhykkeen alueella.

Mausteneilikka kasvaa trooppisissa sademetsissä. Se ei kestä liikaa auringonvaloa nuorena vaan tarvitsee metsän varjostusta. Sitä esiintyy merenpinnan tasosta noin tuhannen metrin korkeuteen asti. Se elinalueiden keskimääräinen vuoden keskilämpötila on 25 °C ja keskimääräinen vuosittainen sadanta 1 500–2 500 millimetriä.

Lähteet

Yrtit ja mausteet

Yrtit	Iisoppi ○ Kamomillasaunio ○ Korianteri ○ Lakritsikasvi ○ liperi ○ Maustebasilika ○ Meirami ○ Mintut ○ Mäkimeirami ○ Persilja ○ Rakuuna ○ Rosmariini ○ Ruohosipuli ○ Sitruunamelissa ○ Tilli ○ Timjami ○ Valkosipuli
Muut maustekasvit	Hedelmät: Chili ○ Maustepippuri ○ Paprika ○ Roseepippuri ○ Tähtianis ○ Vanilja Siemenet: Kardemumma ○ Kumina ○ Maustefenkoli ○ Roomankumina (juustokumina/ jeera) ○ Seesami Juuret ja maavarsi: Inkivääri ○ Maustekurkuma ○ Maustekrassi (wasabi) ○ Piparjuuri Kuori: Ceyloninkaneli ○ Kassiakaneli Muut kasvinosat: Kapris ○ Katajanmarja ○ Neilikka ○ Sahrami
Epäorgaaniset mausteet	Sokeri ○ Suola ○ Suolankukka ○ Vaniliinisokeri
Maustesekoitukset	Aromisuola ○ Curry ○ Fines herbes ○ Garam masala ○ Sitruunapippuri ○ Vaniljasokeri