Kataja
Wikipedia
| Kataja | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Juniperus communis L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kataja Wikispeciesissä |
Kataja eli kotikataja (Juniperus communis) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuu. Se on maailman laajimmalle levinnyt paljassiemeninen kasvilaji ja sitä esiintyy koko Suomessa.
Kataja kasvaa yleensä pensasmaisena, mutta Etelä-Suomessa tavataan myös puumaisia yksilöitä. Sen enimmäiskorkeus on viitisentoista metriä, mutta yleensä se jää selvästi alle viiden metrin. Katajan puuaines on sitkeää, se taipuu muttei taitu. Tästä juontuu suomalaisten kutsuminen "katajaiseksi kansaksi".[1] Lyhyytensä vuoksi kataja on tavallinen puu esimerkiksi voimalinjojen alla.
Puutyöaineena katajan pintapuu on kirkkaan keltaista, sydänpuu vaaleanruskeaa ja juovaista. Sillä on omintakeinen haju. Siksi sitä käytetään raaka-aineena koristepuuesineisiin, kuten pannunalustoihin ja avaimenperiin. Katajasta tehtyjen esineiden myynti ei ole kiellettyä. Asetuksen mukaan aikaisemmin "puumaisen ja pylväsmäisen katajan ottaminen koristepuuna tai -oksana kaupan pitämistä varten oli kielletty", mutta "katajien ottaminen puuaineksen jalostamista varten sekä tähän tarkoitukseen kaupaksi tarjoaminen ja myyminen oli kuitenkin sallittu". Vuoden 2006 jälkeen kataja ei ole rauhoitettu, mutta sen käytössä toivotaan malttia.[2]
Kuivana kataja puuaines on keskiraskasta, sen ominaispaino on noin 0,52.
Kotikatajan muotoja ovat esimerkiksi pilarikataja (J. communis f. suecica) ja kääpiökatajat, jotka ovat kotikatajan maanmyötäisesti kasvavia muotoja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Katajanmarja
Kataja on havupuu, joten sillä ei ole biologisesti katsottuna marjoja. Sen pehmeät kävyt kuitenkin muistuttavat kovasti marjoja, ja niitä kutsutaankin katajanmarjoiksi.
Marjamaiset kävyt kypsyvät kolmantena kesänä. Kypsät katajanmarjat ovat sinisiä.[3]
Katajanmarjat ovat myrkyllisiä, mutta pieninä määrinä niitä voidaan käyttää. Katajanmarjaa käytetään paljon riistan mausteena ja Skotlannissa joillakin alueilla sitä käytetään erityisesti savulohen mausteena. Alkoholijuomista ainakin gini ja sahti on maustettu katajanmarjalla. Keskiajalla katajanmarjaa käytettiin Keski-Euroopassa pääasiassa mustapippurin väärennöksenä.
Sen sijaan pohjoisessa katajanmarjaa on käytetty mausteena ja keskiajalla kansanlääketieteessä. Uskottiin, että se suojeli sekä pahoilta hengiltä että villieläinten hyökkäyksiltä.
[muokkaa] Katajalajeja
[muokkaa] Kotikatajia
- Juniperus communis 'Arnold' ja Juniperus communis 'Norrback' - pilarikataja
- Juniperus communis 'Repanda' - kääpiökataja
- Juniperus communis ssp. alpina - lapinkataja
[muokkaa] Muita katajalajeja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Juhani Aho - Katajainen kansani (1891): "Me saatamme tyynesti kuunnella taivaan tuulien huminata niinkuin kataja kivisellä mäellä. Yläilmoista iskevä ukkonen musertaa pirstaleiksi korpikuusen, mutta katajikkoon se tupsahtaa voimatonna. Sotaratsut ajavat siitä ylitse, ja kanuunavaunujen rattaat saattavat taivuttaa sen maata myöten. Mutta kataja ei katkea. Ei synny verihaavaa, ei tule luun vikaa. Kun meteli on ohitse, ojentaa pieni puu lyhyen jäntevän vartensa, ja oksa risahtaa oksalle: »Kasva sinä sinnepäin, minä kasvan tänne». Eikä kestä kauan, ennenkuin on jo jalkain jälki ja pyöräin uurtama ura peitossa. Ja kun yliajaja huomenna hakee eilisiä jälkiään, ei hän enää niitä löydä. Tie on kasvanut umpeen, ja katajikko näyttää koskemattomalta. [...] Se Mooses, joka meidät tänne luvattuun maahamme johti, hän ymmärsi sen sitkeyden voiman, joka piili hänen kansansa katajuudessa."
- ↑ Ympäristöministeriö
- ↑ Luonnossa.net
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mika Aromäen katajasivu
- Takapihan yrttikasvit -tietopaketti
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Kataja (Juniperus communis)
- Nettikasvio: Kataja (Juniperus communis)
- Yrttitarha: Kataja (Juniperus communis)
| Suomalaiset havupuut | ||
|---|---|---|
| luonnonvaraiset: | kataja | euroopanmarjakuusi | metsäkuusi | mänty | |
| istutetut: | euroopanlehtikuusi | japaninmarjakuusi | kanadantuija | sembramänty | siperianlehtikuusi | siperianpihta | |
