Puuaines

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa. Se koostuu suurimmaksi osaksi pitkistä elottomista soluista, jotka toimivat kasvin johtosolukkona ja tukirakenteena. Näiden soluseinämät ovat paksuuntuneet ja puutuneet. Johtosolukkojen lisäksi puuosassa voi olla rakennetta lujittavia tukisolukkoja.

Yksittäisen puusolun rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puu on rakentunut kemiallisista yhdisteistä, jotka sisältävät pääasiassa hiiltä (C) ja happea (O) sekä jonkin verran vetyä ja typpeä. Suurin osa puun kemiallisista yhdisteistä on erilaisia hiilihydraatteja, joita ovat mm. polysakkaridit. Puun varsinaisia rakennusaineita ovat selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini.

Selluloosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selluloosan osuus kuivapainosta suomalaisilla puulajeilla on noin 40 %. Suurin osa selluloosasta sijaitsee solun sekundääriseinässä. Selluloosamolekyyli muodostaa helposti vetysidoksia naapurimolekyylien kanssa, joiden avulla syntyy selluloosan kuiturakenne, joka antaa solulle mekaanisen tuen. Selluloosa molekyylikimppuja kutsutaan perusfibrilleiksi, joista soluseinän kerrokset rakentuvat.

Hemiselluloosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hemiselluloosan määrä solun kuivapainosta on noin 20–30 %. Hemiselluloosat muodostuvat polysakkarideista. Hemiselluloosan oletetaan sijaitsevan soluseinässä mikrofibrillien välissä. Se vahvistaa rakennetta liiman tavoin fibrillien välissä.

Ligniini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ligniiniä on puussa 20–30 %. Ligniini sijaitsee solun sekundääriseinässä ja suhteellisesti sitä on eniten välilamelleissa. Ligniini tulee soluun solun kasvun loppuvaiheessa ja aiheuttaa lignifioitumisen eli puutumisen. Solu "kuolee" tämän aikana.

Muut aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihkaa esiintyy sekä havu- että lehtipuilla. Lehtipuiden pihka on niin sanottua fysiologista pihkaa, joka sijaitsee ydinsäteiden tylppysoluissa. Sen tehtävänä on toimia vararavintona. Havupuilla pihkaa sijaitsee myös pihkatiehyissä ja pihkarakkuloissa, joissa sen tehtävä on suojata puuta biologisilta vaurioilta (patologista pihkaa).

Puu sisältää myös epäorgaanisia kivennäisaineita, jotka jäävät puun polton jälkeen tuhkana jäljelle (2–4 % kuivapainosta). Tuhka muodostuu pääosin kalsiumista. Muita alkuaineita ovat kalium, fosfori ja magnesium.