Rosmariini
Wikipedia
| Rosmariini | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Rosmarinus officinalis L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Rosmariini Wikispeciesissä |
Rosmariini (Rosmarinus officinalis) on ikivihreä yrtti, jonka neulasmaisia lehtiä käytetään ruoanlaitossa ja yleensä maustamisessa. Rosmariinin alkuperä on Välimeren alueella, jossa rosmariinipensaat saattavat kasvaa kahden metrin korkuisiksi. Rosmariini kuuluu Lamiaceae heimoon, johon kuuluu paljon mintun sukuisia yrttejä. Rosmariinin nimi tulee latinasta rosmarinus, joka tarkoittaa meren kastetta tai merenruusua, mutta nimen tulkintavirheen vuoksi se saavutti keskiajalla aivan erityisen aseman, kun yrtin nimen arveltiin viittaavan Neitsyt Mariaan.
Rosmariinin runko on puumainen ja kasvumuotoja on matalista lajeista aina yli metrin korkuisiin pensaisiin. Rosmariinin kukkia on monen värisiä, valkoisista vaalenpunaisiin ja sinisiin. Tuoreita tai kuivattuja rosmariinin lehtiä käytetään mausteena ennen kaikkea Välimeren keittiössä. Kasvista tislataan myös eteeristä rosmariiniöljyä.
Suomessa rosmariinia voi kasvattaa kesäisin ulkona ruukussa tai maassa, mutta pohjoisen kylmää talvea se ei kestä. Yrtin voi antaa talvehtia sisätiloissa noin 10 asteen lämmössä. Talvehtimisen aikana rosmariinia tulee kastella normaaliakin kevyemmin, vaikka muutenkaan kasvi ei viihdy märässä maassa.
Shakespeare viljelee rosmariinia näytelmissään tavan takaa, esimerkiksi Perikleessa. Platina mainitsee rosmariinin siemenet, kukat ja juuret lehtien ohella kasvin käyttökelpoisiksi osiksi
Rosmariinilla kerrotaan olevan muistia parantavia vaikutuksia ja sitä pidetäänkin muiston ja muistamisen symbolina.
