Maa-artisokka
| Maa-artisokka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Helianthus tuberosus L.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Maa-artisokka Wikispeciesissä |
Maa-artisokka (Helianthus tuberosus), jota kutsutaan toisinaan myös mukula-artisokaksi, on Perusta kotoisin oleva intiaanien viljelykasvi. Se ei ole mitenkään läheistä sukua latva-artisokalle, vaan se kuuluu auringonkukkien sukuun.[1]
Maa-artisokka muodostaa syötäviä maanalaisia mukuloita, joista sitä myös kasvatetaan samaan tapaan kuin perunaa. Mukulat sisältävät runsaasti inuliinia sekä jonkin verran hedelmäsokeria.[2] Kasvilla on jopa kaksi metriä korkea varsi ja keltaiset, auringonkukkia muistuttavat kymmensenttiset kukat.[3]
Sisällysluettelo |
Viljely [muokkaa]
Maa-artisokkia istutetaan multavaan maahan harvakseltaan, puolen metrin päähän toisistaan. Kasvukausi on pitkä. Mukulat ovat valmiita nostettaviksi kukkien lakastumisen jälkeen, mutta sen jälkeen ne voi nostaa koska tahansa, vaikka seuraavana keväänä.[4]
Historia [muokkaa]
Maa-artisokkaa ei tunnettu vielä keskiajalla Euroopassa. Se kulkeutui Amerikan mantereelta Ranskaan vuonna 1613 ja sieltä edelleen Englantiin vuonna 1616. Alkuun kasvia pidettiin arvossa ja sitä käytettiin runsaasti varsinkin makeissa ruoissa. Melko nopeasti se levisi Suomeenkin tai ainakin Turkuun, jossa sitä viljeltiin jo 1600-luvulla Tillandzin kasviluettelon mukaan. Perunan yleistymisen myötä sen viljely on vähentynyt huomattavasti Euroopassa.
Maa-artisokka saattaa aiheuttaa siihen tottumattomalle ilmavaivoja, jotka kuitenkin hellittävät kun käyttöä jatketaan.[3] Vuonna 1621 John Goodyer kirjoittikin: "Miten tahansa sen valmistaakin, niin tuloksena on saastainen paha ilma, joka kiertää vatsassa aiheuttaen kipua ja tuskaa. Siksi se onkin soveliaampi sian ruuaksi kuin ihmisravinnoksi." Ilmavaivoja aiheuttaa kasvin sisältämä inuliini, jota ihmisen ruuansulatus ei kykene hajottamaan. Paksusuolessa inuliini alkaa sitten käydä ja aiheuttaa runsasta, joskin vaaratonta, kaasun muodostusta.[2][3] Sipuleiden sisältämä inuliini käyttäytyy vastaavasti.
Kasvin englanninkielinen nimi "Jerusalem artichoke" on harhaanjohtava ja tulee ilmeisesti italialaisesta nimestä "girasole", joka englanniksi kuulostaa lähes samalta kuin Jerusalem.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b ITIS
- ↑ a b c Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 220-221. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
- ↑ a b c Tohtori.fi
- ↑ Keltaisena huojuva pelto kätkee muhkuraisia gourmet-mukuloita Aamulehti 2009
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Fineli: Maa-artisokka, Ravintoarvot
- Kasvikset: Maa-artisokka (Helianthus tuberosus)
- United States Department of Agriculture (USDA): Helianthus tuberosus (englanniksi)
| Juurekset: lanttu | mustajuuri | nauris | palsternakka | porkkana | piparjuuri | punajuuri | retiisi | selleri Kaalit: keräkaali | kiinankaali | kukkakaali | kyssäkaali | lehtikaali | punakaali | parsakaali | ruusukaali | kurttu- eli savoijinkaali |
