Porkkana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Porkkana
Erivärisiä porkkanoita
Erivärisiä porkkanoita
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Porkkanat Daucus
Laji: carota
Kaksiosainen nimi
Daucus carota
L.
Alalajeja
  • Daucus carota ssp. carota – rikkaporkkana
  • Daucus carota ssp. gummifer – meriporkkana
  • Daucus carota ssp. sativusruokaporkkana
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Porkkana Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Porkkana Commonsissa

Porkkana (Daucus carota) on juureksena viljelty sarjakukkaiskasvi. Sen paksuuntunut pääjuuri on väriltään tavallisesti oranssi, ja siinä on puunkuorta muistuttava ohut kuori. Juuri sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta beta-karoteenia, joka antaa sille oranssin värin. Porkkana on perunan jälkeen Suomen suosituin juures; sitä syödään jopa yhdeksän kiloa henkeä kohden vuodessa.

Viljelykseen porkkana otettiin ensimmäiseksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanissa. Euroopassa sitä on viljelty viimeistään 1100-luvulta lähtien. Useimmat nykyisin viljellyt lajikkeet polveutuvat Hollannissa 1700-luvulla viljellyistä porkkanoista.[1]

Porkkanan villimuoto kasvaa kaikkialla Keski-Euroopassa ja laajalti Aasiassa yleisenä muun muassa laitumilla ja tienvarsilla. Sen juuri on yleensä puiseva ja syötäväksi kelpaamaton, paitsi satunnaisesti esiintyvillä mutanttiyksilöillä, joista viljellyt lajikkeet onkin jalostettu. Suomessa villiporkkana on harvinainen, koska se ei yleensä selviä talven yli voidakseen toisena vuotenaan tuottaa siemeniä. Sen ensimmäisen vuoden taimia saattaa kuitenkin kesäisin kasvaa esimerkiksi satama-alueilla, joihin sen siemeniä helposti kulkeutuu ulkomailta.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porkkana on kaksivuotinen kasvi, jonka varsi kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Alalajeista ruokaporkkanan pääjuuri on mehevä ja väriltään useimmin oranssi. Villinä kasvavien porkkanoiden juuri on ohut ja valkoinen. Kukintona on pienikukkainen sarjakukinto. Porkkanan hedelmä on 2–4 millimetriä pitkä piikkinen tai koukkukarvainen lohkohedelmä.[2]

Porkkanaharrastajat eri puolilla maailmaa ovat kehittäneet menetelmiä, joilla porkkanan saa kasvamaan luonnollisia mittojaan kookkammaksi. Vuonna 2007 Joe Atherton kasvatti maailman pisimmän, 5,8-metrisen porkkanan. Maailman painavimman porkkanan on kasvattanut John Evans vuonna 1998. Se painoi 8,6 kilogrammaa.[3]

Ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porkkana on maan sisällä kasvava juures, ja sitä voidaan syödä raakana. Porkkanan juurenkärjet ovat hyvin pienet, ja ne poistetaan kuorittaessa. Tavallisesti porkkanaa käytetään salaatteihin, liharuokiin ja keittoihin. Raakana porkkanan rakenne on kova ja rapea, maultaan parhaassa tapauksessa makeahko. Ennen syöntiä raaka porkkana pestään huolellisesti ja yleensä kuoritaan. Keitettäessä porkkanan rakenne muuttuu pehmeäksi. Porkkanan nuoria lehtiä voidaan käyttää ruoanvalmistuksessa.

Alun perin viljeltiin porkkanaa, joka oli purppuranpunainen, keltainen tai valkoinen. Kuumilla alueilla keltaista ja punaista porkkanaa viljellään edelleen. Viileillä alueilla oranssi porkkana on yleisin. Suomessakin voidaan viljellä violettia, keltaista ja valkoista porkkanaa. Oranssi porkkana jalostettiin 1700-luvulla Hollannissa.[1] Useimpien juureskasvien tavoin porkkana on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuotena, itämisen jälkeen porkkanalle kehittyy syvälle ulottuva pääjuuri. Sen jälkeen alkaa paksuuskasvu, joka jatkuu koko kasvukauden. Porkkanan syötävä juuri on mukula, jossa on lieriömäinen puuosa ja sen ympärillä jälsi ja kuori. Siihen kertyy paljon vararavintoaineita. Jos porkkana jätetään maahan yli talven, se käyttää toisena vuotena nämä vararavintoaineet korkean varren, kukkien ja lopulta siementen kasvattamiseen. Siihen muodostuu samantapainen sarjakukinto kuin muillakin sarjakukkaiskasveilla, esimerkiksi koiranputkella. Mutta samalla juuri menettää kaikki siihen varastoituneet aineet. Sen vuoksi porkkanat nostetaan maasta jo ensimmäisen vuoden syksyllä, paitsi jos niitä kasvatetaan siementen tuottamiseksi.

Aikaisemmin porkkanaa on käytetty myös väriaineena. Sen lisäksi porkkanaa on käytetty lääkekasvina, sillä se sisältää A-vitamiinia ja seleeniä.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porkkanan sanotaan lisäävän vastustus- ja näkökykyä, ehkäisevän mahahaavaa ja syöpiä ja lievittävän tulehduksia, ripulia, huonoa ihoa, ummetusta, unettomuutta, korkeaa verenpainetta ja paksusuolen tulehdusta.[4]

Porkkanan tuholaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tavattavista kirvalajeista porkkanalla elävät Aphis craccivora, Aphis fabae, Aphis gossypii, Aulacorthum solani, Cavariella aegopodii, Cavariella pastinacae, Hyadaphis coriandri, Hyadaphis passerinii, Myzus ascalonicus, Myzus ornatus ja Myzus persicae. Ulkomailla lajeja on enemmän.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997, ISBN 9510212954
  2. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. The World Record Carrot Growers - Heaviest & Longest Carrot Museum. Viitattu 6.5.2013. (englanniksi)
  4. Senja Arkko, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Veikko Koskinen, Anssi Krannila, Tuovi Miettinen, Veijo Miettinen, Meeri Saario ja Hannele Vainio, Hyvä hyötytarha, WSOY, Porvoo 1995
  5. Aphids on World's Plants: Daucus (englanniksi)

Aiheesta enemmän[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]