Ripuli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shigella dysenteriaen (kuvassa) aiheuttaman punataudin eräs oire on ripuli.

Ripuli on oire, jossa ulosteen mukana poistuu tavallista runsaammin vettä. Se on tila, jossa uloste on löysää kolme kertaa tai enemmän päivässä.[1] Se voi johtua nesteen imeytymisen heikkenemisestä, sen "vuotamisesta" takaisin suoleen, tai suolen liikkeiden voimakkaasta lisääntymisestä, jolloin vesi ei ehdi imeytyä. Tämän seurauksena uloste on löysää tai vetistä ja ulostustarve lisääntyy. Ruoansulatusjärjestelmää rauhoittavissa ripulilääkkeissä Suomessa käytetään vaikuttavana aineena loperamidia. Yhdysvalloissa on myös saatavilla ilman reseptiä Paregoric-tinktuuraa joka on oopiumiuutetta johon on lisätty kamferia.

Ripulin tavallisimpia aiheuttajia ovat virukset (esimerkiksi norovirukset tai muut kalikivirukset) ja bakteerit (esimerkiksi stafylokokki, jonka erittämä toksiini aiheuttaa ruokamyrkytyksen, jonka seurauksena on äkillinen ripuli). Tunnetaan myös dietäärinen ripuli, jollaiseksi voidaan laskea esimerkiksi liiasta makeisten syönnistä aiheutunut ripuli, iatrogeeninen ripuli, joka voi aiheutua ulostuslääkkeistä sekä rasvaripuli tai sappihapporipuli, jotka ovat oireita muista taudeista.

Sokerialkoholeista sorbitoli (E-koodi E420), mannitoli (E421), maltitoli (E965) ja laktitoli (E966) voivat aiheuttaa ripulia etenkin suurina annoksina.

Kehitysmaissa likaisesta vedestä tarttuvan ripulin aiheuttama nestehukka on yleisin lasten kuolinsyy. Tähän kuolee vuosittain noin 1,8 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diarrhoea World Health Organization. Viitattu 28.7.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.