A-vitamiini
| A-vitamiini (retinoli) | |
| Yleistä | |
|---|---|
| Kemiallinen kaava | C20H30O |
| Molekyylipaino | 286.456 g/mol |
| Vitamiinin ominaisuudet | |
| Liukenevuus | Rasva |
| RDA (aikuinen mies) | 900 μg/vrk |
| RDA (aikuinen nainen) | 700 μg/vrk |
| RDA yläraja (aikuinen mies) | 3000 μg/vrk |
| RDA yläraja (aikuinen nainen) | 3000 μg/vrk |
| Puutosoireet | |
|
|
| Yliannostusoireet | |
|
|
| Tavalliset lähteet | |
A-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista ja tärkeä näkökyvylle ja luuston kasvulle. A-vitamiini on yleisnimitys useille saman biologisen aktiivisuuden omaavalle molekyylille. Tavallisin muoto on alkoholimuoto retinoli, josta muodostuu elimistössä myös aldehydiä, retinaalia ja retinolihappoa. Ravinnossa niiden yhteismäärä sekä A-vitamiinin esiasteet, karoteenit ja kryptoksantiinit, ilmaistaan retinoliekvivalentteina (RE).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] A-vitamiini elimistössä
A-vitamiini on välttämätön hämärässä näkemiselle. Silmän verkkokalvon sauvasoluissa on rodopsiinia, joka reagoi herkästi valoon. Rodopsiini muodostuu proteiinista ja retinaalista. Vitamiinin puutteessa näkökyky heikkenee ja erittäin vaikea puutos johtaa jopa sokeuteen. A-vitamiinin puutteen aiheuttamaa sokeutta esiintyy melko paljon 3–4 vuoden ikäisillä lapsilla kehitysmaissa.
A-vitamiini vaikuttaa myös luuston rakentumiseen sekä erilaistuvien ja nopeasti kasvavien ja uusiutuvien epiteelikudosten muodostumiseen. Karotenoideilla on myös merkitystä elimistön antioksidanttijärjestelmässä.
A-vitamiinin liikasaannin oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, ärtyneisyys, uneliaisuus, kuiva iho, maksan toimintahäiriöt ja luustomuutokset. Yli 1 500 mikrogramman suuruinen päiväannos A-vitamiinia voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä osteoporoosia, ja erittäin suuret määrät voivat aiheuttaa lisäksi maksavaurioita. Siksi maksatuotteiden runsasta kulutusta ja A-vitamiinilisien tarpeetonta käyttöä ei suositella.
β-karoteeni muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. β-karoteenin runsas saanti ruoasta tai ravintoainevalmisteista ei kuitenkaan aiheuta A-vitamiinin liikasaantiin liittyviä myrkytysoireita. Pitkäaikainen runsas β-karoteenin saanti voi näkyä ihon kellertymisenä, mikä on kuitenkin vaaratonta.
[muokkaa] A-vitamiinin tarve ja saanti
Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan suositeltava ravintoainetiheys väestöryhmille joiden energian saanti on 8 - 12,5 MJ vuorokaudessa on A-vitamiinin osalta 80 µg RE/ 1 MJ eli 640 - 1000 µg RE vuorokaudessa. [1]
Aikuisilla, joilla energian saanti on liian pieni, on riski saada liian vähän vitamiineja ja kivennäisaineita. Alle 6,5 MJ / vrk energiaa saavien aikuisten on aina täydennettävä ruokavaliotaan ravintoainevalmisteella.
Suomalaisten A-vitamiinin keskimääräinen saanti on suositusten mukainen; naisilla 690 µg/vrk ja miehillä 963 µg/vrk (retinoliekvivalentteina). Miehet saavat suurimman osan A-vitamiinista liharuoista ja naiset kasviksista. Loppuosa saadaan pääasiallisesti ravintorasvoista ja maitovalmisteista. [2]
Kasviksissa ei ole A-vitamiinia valmiina vaan sen esiastetta β-karoteenia. 12 µg ruoasta tai 2 µg ravintovalmisteesta saatavaa β-karoteenia vastaa 1 µg A-vitamiinia.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
- Leena Peltosaari, Hilkka Raukola: Ravitsemustieto. Otava 1995. ISBN 951-1-13655-0
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Helsingin yliopiston avoin yliopisto: Ravitsemustieteen perusteita, A-vitamiini eli retinoli
- Arno Forsius: A-vitamiinin historiaa
- Biomed: A-vitamiini
- Terveyskirjasto.fi
- A-vitamiinin lähteet. Fineli, KTL
- PubChem: Vitamin A (englanniksi)
- DrugBank: Vitamin A (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Vitamin A (englanniksi)
- KEGG: Vitamin A (englanniksi)
- ChemBlink: Retinol (englanniksi)
Retinoli (A) | B-vitamiinit (tiamiini (B1), riboflaviini (B2), niasiini (B3) pantoteenihappo (B5), pyridoksiini (B6), biotiini (B7), foolihappo (B9) syanokobalamiini (B12)
koliini | C-vitamiini (C) | D-vitamiini (D) | E-vitamiini (E) | K-vitamiinit (fyllokinoni (K1), menakinonit (K2) menatetrakioni eli menakinoni-4 (MK-4), menakinoni-7 (MK-7), menadioni (K3), synteettinen (K4), synteettinen (K5) )
