Mango
| Mango | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Mangifera indica L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Mango eli mangopuu[1][2] (Mangifera indica) on sumakkikasveihin (Anacardiaceae) kuuluva kasvi.
Puu kantaa hedelmää kaksi kertaa vuodessa. Hedelmät pilaantuvat herkästi, joten tuontihedelmät korjataan puolikypsinä ja kypsytetään huoneenlämmössä. Kun hedelmästä lähtee voimakas tuoksu ja kuori antaa myöten painettaessa, se on kypsä. Sisältä hedelmät ovat keltaisia, kuori on vihreä, keltainen, punainen, oranssi tai niiden sekoitus.
Mangossa saattaa olla lievä tärpätinmaku, joka laimenee, kun hedelmää pidetään puoli tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua. Kovin kylmää mango ei kuitenkaan siedä, ja hedelmä säilyy parhaiten 13-15 asteen lämpötilassa. Mango sisältää runsaasti kuitua ja edistää näin ruuansulatusta. Siinä on myös A- ja C-vitamiinia. Sadassa grammassa mangoa on C-vitamiinia 29 milligrammaa ja 53 kilokaloria.[3] Mangoa on Intiassa viljelty arviolta 4000 vuotta, mutta vasta 1500-luvulla se levisi portugalilaisten merenkulkijoiden mukana Afrikkaan. Mango on nykyään trooppisten alueiden viljellyin kasvi.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Tran Minh, M. & Laaka-Lindberg, S. & Junikka, L. (toim.): Lomakasvio, s. 85. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-124-7.
- ↑ http://www.fit.fi/ravinto/ravintotieto/_a9878/mango/
Sivulta puuttuu