Veriplasma
Wikipedia
Veriplasma tai plasma on veren nestemäinen verisoluton osa, joka voidaan antikoagulantin ja sentrifugoinnin avulla erottaa kokoverestä.
Veren seerumi puolestaan saadaan erotettua, kun veren annetaan hyytyä ilman antikoagulanttia ja jäljelle jäänyt neste sentrifugoidaan. Monissa verikokeissa ei ole merkitystä käytetäänkö testimateriaalina seerumia tai plasmaa.
[muokkaa] Koostumus
Veriplasmasta 90 prosenttia on vettä.[1] Loppu 10 prosenttia koostuu ravinto- ja rakenneaineista, hiilidioksidista, kuona-aineista, hormoneista ja plasmaproteiineista.[1]
Kolme merkittävintä plasman proteiiniryhmää ovat fibrinogeenit, albumiinit ja globuliinit.
- Fibrinogeeni on tärkeä tekijä veren hyytymisessä ja sitä on plasman valkuaisaineista noin 5 %. Fibrinogeeniä ei ole seerumissa, sillä fibrinogeeni saostuu veren hyytyessä.
- Albumiinit ovat plasman runsain valkuaisaineryhmä. Albumiinia on noin 60 % plasman proteiineista. Albumiini ylläpitää veren osmoottista painetta ja kuljettaa erilaisia aineita kuten rasvahappoja, monia hormoneja ja esimerkiksi lääkeaineita ja kalsiumia.
- Globuliineja on noin 35% plasman valkuaisaineista. Nekin kuljettavat erilaisia aineita, kuten rasva-aineita, rautaa ja hormoneja. Osa globuliineista osallistuu veren hyytymiseen, osa taas liuottaa hyytymiä. Immunoglobuliinit toimivat vasta-aineina.
[muokkaa] Lähteet
- Nienstedt, Walter; Hänninen, Osmo; Arstila, Antti & Björkqvist, Stig-Eyrik: Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo: WS Bookwell Oy, 2002. ISBN 951-0-26962-X.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 29. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
