Veriplasma
Sivulta puuttuu Veriplasma tai plasma on veren nestemäinen verisoluton osa, joka voidaan antikoagulantin ja sentrifugoinnin avulla erottaa koko verestä. Verisolujen (puna- ja valkosolut sekä verihiutaleet) osuus verestä on noin 45 % ja plasman osuus noin 55 %.[1]
Veren seerumi puolestaan saadaan erotettua, kun veren annetaan hyytyä ilman antikoagulanttia ja jäljelle jäänyt neste sentrifugoidaan. Monissa verikokeissa ei ole merkitystä, käytetäänkö testimateriaalina seerumia vai plasmaa.
Koostumus [muokkaa]
Veriplasmasta 90 prosenttia on vettä.[2] Loput 10 prosenttia koostuu ravinto- ja rakenneaineista (esim. glukoosi ja aminohapot), hapesta, hiilidioksidista, kuona-aineista, hormoneista, ioneista (esim. natrium, kalsium ja magnesium) ja plasmaproteiineista.[1]
Merkittävimmät plasmaproteiinit ovat fibrinogeenit, albumiinit, globuliinit ja lipoproteiinit.[1]
- Fibrinogeeni on tärkeä tekijä veren hyytymisessä ja sitä on plasman valkuaisaineista noin 5 %. Fibrinogeeniä ei ole seerumissa, sillä fibrinogeeni saostuu veren hyytyessä.
- Albumiinit ovat plasman runsain valkuaisaineryhmä. Albumiinia on noin 60 % plasman proteiineista. Albumiini ylläpitää veren osmoottista painetta ja kuljettaa erilaisia aineita kuten rasvahappoja ja monia hormoneja.
- Globuliinit osallistuvat veren hyytymiseen, osa taas liuottaa hyytymiä. Immunoglobuliinit toimivat vasta-aineina.
Lähteet [muokkaa]
- Nienstedt, Walter; Hänninen, Osmo; Arstila, Antti & Björkqvist, Stig-Eyrik: Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo: WS Bookwell Oy, 2002. ISBN 951-0-26962-X.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 4 - Ihmisen biologia, s. 64-65. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-27632-7.
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 29. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
