Testosteroni

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Testosteroni
Kemiallinen kaava C19H28O2
Molekyylimassa 288 g/mol
Sulamispiste 155-156

Testosteroni on sukupuolihormoni, jota erittyy sekä miehillä että naisilla. Miesten tuottamat määrät ovat huomattavasti suuremmat, naiset tuottavat noin kymmenesosan miesten tavallisesta määrästä joka on 2,5mg-11mg vuorokaudessa. Ernst Laqueur eristi ensimmäisenä testosteronin ja johti sen nimen latinan kivestä tarkoittavasta sanasta tesis ja steroidista.

Elimistö muodostaa testosteronia kolesterolista[1]. Naisilla eritys tapahtuu munasarjoissa sekä lisämunuaisissa, miehillä kiveksissä ja lisämunuaisissa.

Testosteroni saa aikaan miesten sekundaariset sukupuoliominaisuudet kuten äänen madaltumisen, lihasten kehittymisen ja karvoituksen. Myös naisilla muun muassa häpykarvoituksen aiheuttaa sama hormoni, mutta naisen tuottamat estrogeenit osaltaan estävät liian karvoittumisen, tämän takia naiset ovat karvattomampia. Testosteroni kiihdyttää lihasten kasvua, joten sitä on käytetty dopingaineena. Suuret määrät luontaisena tai lääkeaineellisena tekijöinä lisäävät aggressivisuutta. Sen merkitys ei koske ainoastaan ulkoisia tekijöitä vaan testosteroni on myös välttämätön sukupuolivietille sekä mielialalle. Esimerkiksi naisten seksuaalista haluttomuutta hoidetaan muun muassa Englannissa ja Yhdysvalloissa erilaisin testosteronivalmistein. Suomeen hoitomenetelmä ei ole vielä rantautunut ja seksuaalialueen usein hormonaalisia ongelmia hoidetaankin lähes pelkästään terapialla elleivät hormoniarvot ole poikkeuksellisen huomattavasti alentuneet. Testosteronin tuotanto vähenee iän myötä huomattavasti ja sitä käytetään sekä miesten että naisten vaihdevuosihoidoissa.

Hyvin alhainen testosteronipitoisuus voi johtaa muun muassa hikoiluun tai paleluun, väsymykseen, ärtymykseen, heikentyneeseen sukupuoliviettiin, ihon kuivumiseen, lihasvoiman heikkenemiseen, karvoituksenkasvun vähenemiseen ja luiden ohenemiseen.[2]

Jos tyttösikiö altistuu testosteronille esim. synnynnäisen lisämunuaishyperplasian vuoksi, aivojen kehitys siirtyy "poikamaiseen" suuntaan. Tämä näkyy muun muassa vähentyneenä kiinnostuksena hankkia lapsia, keskimääräistä parempina avaruudellisen hahmotuksen kykyinä ja matematiikan taitoina sekä keskimääräistä suurempana aggressiivisuutena. Toisinaan myös bi- tai homoseksuaalisuutena taikka transsukupuolisuutena.[3].

[muokkaa] Lähteet

  1. Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1153–1154. Updated edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9. (englanniksi)
  2. http://www.testosteroni.fi/scripts/consumer/01_symptoms/c_con_01_02.php
  3. Susanne Björkholm. Väärässä ruumiissa. Helsingin Sanomat 5.5.2009, D2

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut