Kuukautiskierto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuukautiskierto.

Kuukautiskierto on jakso, jonka aikana hedelmällisessä iässä olevan naisen kuukautiset eli menstruaatio tulevat kerran. Kuukautiskierrossa on eri vaiheita ja se kestää ihmisillä keskimäärin 28 vuorokautta[1] eli kuun kierron verran, mistä kuukautiset ovat saaneet nimensä. Kuukautiskierron katsotaan alkavan ensimmäisestä kuukautisvuotopäivästä.

Kuukautisten aikana kohdun vanha limakalvo poistuu ja sen mukana pieni määrä verta. Kuukautisvuoto valuu emättimen kautta ulos. Kuukautisvuodon valuminen vaatteisiin pyritään estämään kuukautissuojilla, kuten tamponilla, terveyssiteellä tai kuukautiskupin eli niin sanotun kuukupin avulla.

Alkaminen ja päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuukautiskierto alkaa (menarke) tytön ollessa murrosikäinen. Yleensä kahdesta-kolmeen vuotta rintojen kasvun ja valkovuodon alkamisesta. Myös rasvakudoksen määrällä, perimällä ja liikunnalla on vaikutusta alkamisajankohtaan.[2] Tyypillistä on, että kuukautisten alkaessa tytön murrosiän kasvupyrähdys on jo takanapäin, ja tytöllä on jo pitkälle kehittyneet rinnat ja häpykarvoitusta. Kuukautisten alkamisen jälkeen tyttö kasvaa enää noin 5 cm pituutta, mutta osa tytöistä kasvaa enää noin 2-3cm ja osa vielä jopa kymmenen senttiä. Kuukautiset alkavat suurimmalla osalla tytöistä 12–14-vuotiaana, mutta voivat alkaa paljon nuorempana tai vanhempanakin. Suomalaisilla tytöillä kuukautisten keskimääräinen alkamisikä on suunnilleen 13 vuotta.[3] Kuukautiset voivat aiheuttaa kipuja ja niitä voi lievittää muun muassa liikunnalla, särkylääkkeillä tai laittamalla kuumavesipullon vatsalle.

Kuukautiset päättyvät vaihdevuosiin eli menopaussiin, jotka tavallisesti alkavat 45. ja 55. ikävuoden välillä ja kestävät muutaman vuoden. Vaihdevuosiin voi liittyä monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten kuumia aaltoja, univaikeuksia, ärtyneisyyttä ja mielialamuutoksia.

Kuukautiskierron pituus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuukautiskierron pituus on yksilöllistä, ja on yleensä 24–35 päivää[4] keskiarvon ollessa 28 päivää. Kuukautiset kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta 2–7 päivän vaihteluväliäkin voidaan pitää vielä normaalina.

Kasvissyöjillä kuukautiskierto on keskimäärin hieman pidempi kuin sekasyöjillä.[5]

Keskimäärin nainen menettää kuukautisten aikana 35 millilitraa verta. 10-80 millilitran välimäärää pidetään normaalina.[6]

Kuukautiskipujen laatu on yksilöllistä. Joillakuilla on huomattavia kipuja ja toisilla niitä ei ole ollenkaan. Kipua esiintyy yleisimmin alavatsassa, mutta se voi säteillä myös alaselkään ja jalkoihin. Jalat voivat esimerkiksi krampata ja täristä pahasti ja selässä tuntua pistäviä kipuja, tai paikalleenlamauttavaa painetta.

Vuodolta suojautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuukautisten aikana naiset käyttävät erilaisia kuukautissuojia, kuten terveyssiteitä, tamponeja tai kuukautiskuppia, estämään vaatteiden sotkeutumista kuukautisvuotoon. Kertakäyttöinen terveysside asetetaan alushousujen sisäpinnalle siten, että siteen imukykyinen puoli tulee ylöspäin, jolloin kuukautisvuoto imeytyy siihen. Tamponi on kertakäyttöinen emättimeen sisään työnnettävä sukkulanmallinen imukykyinen kuukautissuoja. Kuukautiskuppi on nimensä mukaisesti kuppi, joka asetetaan emättimeen siten, että vuoto jää kuppiin, ja tyhjennetään muutaman kerran vuorokaudessa.

Kierron vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuukautiskierron alussa tulevat kuukautiset. Munarakkula alkaa kypsyä ja puhkeaa (ovulaatio) noin kierron puolivälissä, jolloin kypsä munasolu irtoaa ja hedelmöittyminen on mahdollista. Munasolun irtoamisesta kuluu melkein aina 14 vuorokautta kuukautisten alkamiseen, jolloin kuukautiskierto alkaa alusta.[7]

Hormonaalinen säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hypotalamus tuottaa gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH), joka stimuloi aivolisäkkeen tuottamaan follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) ja luteinisoivaa hormonia (LH). GnRH:ta erittyy hypotalamuksesta 60–90 minuutin välisinä pulsseina, mikä on edellytys sen biologiselle aktiivisuudelle.

Kuukautiskierron alussa FSH stimuloi tertiäärisiä follikkeleja kypsymään. Kasvava follikkeli tuottaa lisääntyvässä määrin estradiolia. Kun follikkeli on kasvanut tarpeeksi, se alkaa erittää inhibiiniä, joka estää FSH:n tuotannon.

Estradioli aiheuttaa kohdun limakalvon paksuuntumisen. Se on normaalilla matalalla tasollaan gonadotropiinien tuotantoa inhiboiva. Kun follikkeli on täysikokoinen ja tuottaa tarpeeksi suuren määrän estradiolia, säätely kuitenkin kääntyy vastakkaiseksi ja estradioli stimuloikin gonadotropiinituotantoa. Tämän aiheuttama piikki LH:n määrässä aiheuttaa follikkelin puhkeamisen eli ovulaation. Jäljelle jäävä osa follikkelista muodostaa keltarauhasen, joka tuottaa progesteronia ja estradiolia.

Progesteroni aiheuttaa kohdun limakalvon muuttumisen erittävään tilaan. Ellei hedelmöittymistä tapahdu, progesteroni- ja estradiolitasot putoavat johtaen keltarauhasen surkastumiseen ja kohdun limakalvon irtoamiseen. Tästä seuraa kuukautisvuoto. Vähentynyt inhibiinitaso aiheuttaa kohoavan FSH:n määrän, joka puolestaan aloittaa uuden kuukautiskierron.

Jos hedelmöittyminen tapahtuu, istukan erittämä hCG-hormoni (Human chorionic gonadotropin) pitää yllä keltarauhasta.

Kuukautiskierron fysiologiset tapahtumat pystyttiin osoittamaan lopullisesti 1900-luvun alkupuolella.[8]

Kuukautiskierron häiriöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epäsäännölliset kuukautiset on tavallinen kuukautisiin liittyvä häiriö. Polymenorrea tarkoittaa liian usein tulevia kuukautisia, oligomenorrea liian harvoin tulevia kuukautisia. Jos kuukautisia ei tule yli 180 päivään, on kyse amenorreasta. Menorragia ja hypermenorrea tarkoittavat säännöllisesti runsasta kuukautisvuotoa. Dysmenorrea tai algomenorrea tarkoittavat kivuliaita kuukautisia, ja ne saattavat olla endometrioosin oire.

Kuukautiset eläimillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten lisäksi muillakin nisäkäsnaarailla on havaittu esiintyvän kuukautisia, lähinnä kädellisillä, mutta myös joillain muillakin nisäkäslajeilla.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00700
  2. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00158
  3. Parent A-S, Teilman G et al: The timing of normal puberty and age limits of sexual precocity: variations around the world,secular trends, and changes after migration. Endocr Rev 2003;24:668-93, 2003.
  4. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00700
  5. Lukio 4, Koulun biologia: Ihminen, s. 11, 2003, Otava
  6. http://www.4woman.gov/faq/menstruation.cfm#4
  7. http://metku.net/~pesu/hedelmoitys.html
  8. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuukauti.html
  9. Fruit bats discovered to have menstrual cycles 30.7.2007. Viitattu 12.9.2007.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]