Kohtu
Wikipedia
Kohtu (lat. uterus) on nisäkäsnaaraiden lantio-ontelossa sijaitseva lihasontelo, jossa sikiö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta elinkelpoiseksi yksilöksi. Sikiölle kehittyy kohdun seinään istukka, jonka kautta sikiö saa ravintoa ja happea kantavana olevalta naaraalta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Naisen kohtu
Naisen kohtu on päärynän muotoinen elin virtsarakon ja peräsuolen välissä. Kohtu muodostuu kahdesta osasta, joita ovat: Paksumpi yläosa eli kohdun runko sekä kapeampi alaosa eli kohdunkaula. Kohdunkaula työntyy emättimen alueelle kohdun napukkana. Kohtu on yhteydessä munanjohtimiin. Molemmin puolin kohdun sivuilla sijaitsevat luumun kokoiset munasarjat. Ne erittävät naissukupuolihormoneja ja niissä muodostuvat munasolut, jotka munanjohtimien kautta kulkeutuvat kohtuun.
Kohdun seinämä muodostuu kolmesta kerroksesta: Sisimpänä on kohdun limakalvo, keskellä on kohtulihas ja uloimpana on atsakalvo.
Kohdun limakalvo tarjoaa ympäristön alkion kiinnittymiselle ja kehittymiselle naisen murrosiästä vaihdevuosi-ikään. Kohdun limakalvo paksunee kuukautiskierron ensimmäisellä puoliskolla. Munasarjojen tuottamien hormonien vaikutuksesta limakalvoon muodostuu erittäviä rauhasia ovulaation jälkeen. Mikäli hedelmöitystä ei tapahdu tai alkio ei kiinnity, kohdun limakalvo poistuu elimistöstä emättimen kautta kuukautisvuotona ja kehittyy hitaasti uudelleen seuraavan kierron aikana. [1]
Kohtu painaa normaalitilassa noin 100 grammaa ja raskauden lopussa sen paino on 1000-2000 grammaa. Kohdun seinämä ohenee koko raskauden ajan, ja se voi olla loppuraskaudesta osittain vain paperin ohutta. Kohdun kasvua seurataan raskausaikana vatsanpäältä mitattavalla SF –mitalla.
[muokkaa] Myyttejä
Joskus luullaan virheellisesti sikiön kehittyvän naisen/naaraan vatsassa.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Hedelmällisyys.fi: Ovulaatio, viitattu 13.9.2008
[muokkaa] Aiheesta muualla
Vau.fi artikkeli: Kohtu suojaa sikiötä Viitattu 13.9.2008