Petoeläimet
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: Lisäksi suurin osa artikkelin tekstistä käsittelee muuta kuin artikkelin aihetta. |
| Petoeläimet | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kettu (Vulpes vulpes) | ||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Heimot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||
| |
Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia. Suurin osa petoeläinten lahkon lajeista on lihansyöjiä, mutta eivät kaikki (esimerkiksi isopanda on kasvinsyöjä). Näin määritellyn tieteelliseen luokittelun käsitteen ohella termiä petoeläin (tai peto) voidaan käyttää myös yleisemmässä ekologisessa merkityksessä, kun tarkoitetaan saalistavia eläimiä. Tällöin käsite on huomattavasti laajempi.
[muokkaa] Petoeläimen käsite
Käsitettä petoeläin voidaan käyttää kahdella tavalla: toisaalta petoeläin on systemaattisen tieteellisen luokittelun mukainen nisäkäslahko, Carnivora, mutta toisaalta se on myös yleisempi ekologinen käsite. Ekologisena käsitteenä petoeläimellä tai lyhyemmin pedolla eli saalistajalla tarkoitetaan mitä tahansa eläintä, joka hankkii ravintonsa saalistamalla ja tappamalla muita eläimiä syödäkseen näiden lihaa tai harvemmin myös verta. Saalistajat voivat käyttää saalistuksessa apunaan esimerkiksi terävää nokkaa, kynsiä tai hampaita, joskus myös saalistajan elimistön tuottamaa lamauttavaa tai tappavaa myrkkyä. Saalistajiin kuuluvia lajeja on ekologisessa mielessä siten paljon enemmän kuin Carnivora-lahkon petonisäkkäitä. Saalistajia ovat muun muassa petolinnut, petokalat ja monet matelijat ja hyönteisetkin. Toisaalta Carnivora-lahkoon kuuluu myös lajeja, jotka eivät ole ekologisessa mielessä varsinaisia saalistajia. Esimerkiksi pandat ja palmunäädät ovat systemaattisen luokittelun kannalta petoeläimiä, vaikka ne ovat itse asiassa kasvinsyöjiä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Sivulta puuttuu