Kissaeläimet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kissaeläimet
Panthera tigris tigris.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet
Felidae
Fischer de Waldheim, 1817
Alaheimot [1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kissaeläimet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kissaeläimet Commonsissa

Kissaeläimet (Felidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva heimo, joka jakaantuu kahteen alaheimoon: ”pieniin” kissoihin ja ”isoihin” kissoihin.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kissat ovat voimakkaita ja ketteriä eläimiä. Vaikka heimon lajeilla on merkittäviä kokoeroja, kaikki lajit muistuttavat ulkonäöltä toisiaan.[2] Kissaeläinten koiraat ovat naaraita suurempia ja lihaksakkaampia. Lajien koko vaihtelee noin kahden kilogramman painoisesta mustajalkakissasta noin 300 kilogramman painoiseen tiikeriin.[3]

Kissaeläinten väritys vaihtelee mustasta, oranssiin ja valkoiseen. Monella lajilla on turkissaan naamioitumista helpottavia kuvioita, kuten ruusukkeita, täpliä ja raitoja. Melanistiset kokomustat yksilöt ovat joillan lajeilla yleisejä, mutta kokovalkoiset yksilöt ovat harvinaisia. Lajien sisällä värivaihtelu on runsasta, ja vastasyntyneet ovat usein erivärisiä kuin täysikasvuiset yksilöt. Vatsapuoli on yleensä valkoinen ja kasvoissa, hännissä ja korvien takana mustia tai valkoisia jälkiä.[3]

Kissaeläinten hampaisto on sopeutunut liharavintoon, ja sen peruskaava on 3+3 poskihammasta, 1+1 kulmahammasta, 2+3 välihammasta ja 1+1 poskihammasta.[2] Kissaläinten raateluhampaat ovat hyvin kehittyneet, ja niiden poskihampaat ovat erikoistuneet leikkaamiseen. Kulmahampaat ovat puolestaan pitkät ja kartiomaiset ja ihanteelliset saaliseläinten lävistämiseen pienellä voimalla.[3] Ruoan kissaeläimet hienontavat lopullisesti sarveisnystyillä pinnoitetulla kielellä. Hampaiden lisäksi kissaeläinten kynnet soveltuvat erityisen hyvin saalistamiseen. Kävellessä kynnet eivät kosketa maata, sillä jänteet vetävät varpaiden viimeisiä niveliä ylöspäin. Kissoilla on etukäpälissä viisi varvasta, mutta peukalovarvas on niin lyhyt, ettei siitä jää jälkeä maahan. Takakäpälien peukalovarvas on sen sijaan surkastunut. Jaloissa on myös pehmeät polkuanturat, joiden ansiosta kissat liikkuvat äänettömästi.[2]

Kissaeläinten kuulo- ja näköaistit ovat kehtittyneitä. Ne pystyvät havaistemaan heikonkin äänen kaukaa, luokittelemaan sen ja määrittämään suunnan. Kissat myös erottavat lähietäisyydellä pienenkin liikkeen erittäin hyvin. Silmäterä laajenee pimeässä hyvin suureksi. Kissan silmä on noin kuusi kertaa ihmissilmää herkempi valoärsytykselle, sillä verkkokalvon takana on valoa heijastava tapetum lucidum -niminen heijastava kerros. Kissojen tuntoaisti on erityisen herkkä ylähuulten ja silmäkulmien pitkien viiksikarvojen juurissa.[2]

Levinneisyys ja elinympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonvaraisia kissaeläimiä tavataan Australiaa ja Etelämannerta lukuunottamatta kaikilta mantereita. Kotikissoja asuu kaikkialla, mutta luonnonvaraiset kissat puuttuvat Australiasta, Uudesta-Seelannista, Japanista, Madagaskarilta, napa-alueilta ja monilta valtamerten eristäytyneiltä saarilta.[3]

Kissaeläimiä elää puuttomaa tundraa ja napajäätiköitä lukuunottamatta lähes kaikista elinympäristöistä. Monet lajit ovat generalisteja ja elävät useissa eri elinympäristöissä. Jotkut lajit puolestaan ovat sopeutuneet tiettyihin ympäristöihin, kuten aavikoilla elävä hietakissa.[3]

Alaheimot, suvut ja lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS Standard Report: Felidae Viitattu 24. syyskuuta 2007. (englanniksi)
  2. a b c d Lahti, et al., s. 277–278.
  3. a b c d e Felidae Animal Diversity Web. Regents of the University of Michigan. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]