Hyeenat
| Hyeenat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Täplähyeena (Crocuta crocuta) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Hyeenat ovat vahvaleukaisia kissoille ja mangusteille sukua olevia petoja ja raadonsyöjiä. Hyeenoita on neljä lajia, joista kaikkia tavataan Afrikassa ja juovahyeenaa myös Lähi-idässä ja Intiassa.
- Täplähyeena (Crocuta crocuta)
- Rusko- eli vaippahyeena (Hyaena brunnea)
- Juovahyeena (Hyaena hyaena)
- Maasusi (Proteles cristatus)
Hyeenoille tyypillistä on vankka ruumiinrakenne, voimakaspiirteinen pää ja suuret korvat.[1] Heimon erityispiirre on muita nisäkkäitä vahvemmat leuat, joilla ne voivat murskata vaikka luuta, ja niiden ruoansulatus on niin tehokas, että ne ulostavat vain kalkkia. Vain sarvet ja sorkat ne jättävät rauhaan. Hyeenoilla on erittäin hyvä hajuaisti.
Muista hyeenoista poiketen maasusi ei kuitenkaan käy haaskoilla eikä se tapa suuria eläimiä, johtuen sen heikoista leuoista ja pienestä koosta. Maasusi on arka termiittien syöjä, juova- ja ruskohyeena ovat pikkueläinten, hedelmien ja raadonsyöjiä, kun taas täplähyeena saalistaa ja syö raatoja. Vastoin yleistä luuloa hyeenat ovat läheisempää sukua kissaeläimille, sivettieläimille ja mangusteille kuin koiraeläimille.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 147. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Sivulta puuttuu