Hyeenat
Wikipedia
| Hyeenat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Täplähyeena (Crocuta crocuta) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Hyeenat ovat vahvaleukaisia kissoille ja näätäeläimille sukua olevia petoja ja raadonsyöjiä. Hyeenoja on neljä lajia:
- täplähyeena (Crocuta crocuta),
- vaippa- eli ruskohyeena (Hyaena brunnea),
- juovahyeena (Hyaena hyaena) ja
- maasusi (Proteles cristatus).
Kaikkia lajeja tavataan Afrikassa ja juovahyeenaa myös Lähi-idässä ja Intiassa. Hyeenoilla on erittäin hyvä hajuaisti. Hyeenojen erikoispiirre on nisäkkäistä vahvimmat leuat, joilla ne voivat murskata vaikka luuta ja niiden ruoansulatus on niin tehokas, että ne ulostavat vain kalkkia. Vain sarvet ja sorkat ne jättävät rauhaan. Muista hyeenoista poiketen maasusi ei kuitenkaan käy haaskoilla eikä se tapa suurempia eläimiä johtuen sen heikoista leuoista ja pienestä koosta. Maasusi on arka termiittien syöjä, juova- ja ruskohyeena ovat pikkueläinten, hedelmien ja raadonsyöjiä, kun taas täplähyeena saalistaa ja syö raatoja. Vastoin yleistä luuloa, hyeenat ovat enemmän sukua kissoille ja näädille, eivät koirille.