Koiraeläimet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koiraeläimet
Kojootti (Canis latrans)
Kojootti (Canis latrans)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Caniformia
Heimo: Koiraeläimet
Canidae
Fischer, 1817[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Koiraeläimet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Koiraeläimet Commonsissa
Harjasusi (Chrysocyon brachyurus)
Supikoira (Nyctereutes procyonoides)
Pensaskoira (Speothos venaticus)
Blanfordinkettu (Vulpes cana)

Koiraeläimet (Canidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu hieman yli 30 lajia. Ne ovat levinneet maapallolla laajalle ja eri lajit ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin elinympäristöihin. Koiraeläimet ovat pääosin muita nisäkkäitä saalistavia lihansyöjiä, mutta osa lajeista on sopeutunut syömään myös muuta ravintoa. Useimmat koiraeläimet elävät ja saalistavat laumoissa. Aisteista etenkin kuulo- ja hajuaisti ovat kehittyneet erittäin herkiksi.

Suomessa elää neljä koiraeläintä, jotka ovat kettu, susi, naali ja supikoira. Supikoira ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, vaan laji levisi 1930–1940-luvuilla Venäjän puolelta. Eteläisessä Euroopassa elää lisäksi kultasakaali eli sakaali[2].

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva luettelo perustuu Wilsonin ja Reederin Mammal Species of the World -teokseen (3. painos, 2005), jonka mukaan mukaan koiraeläinten heimossa on kaikkiaan 35 lajia 13 suvun kesken jaettuna.[3][4] Toisissa lähteissä luokittelu voi kuitenkin olla hieman erilainen. Esimerkiksi suden alalajeja koiraa, dingoa ja punasutta on aiemmin pidetty omina lajeinaan, ja naalin ja aavikkoketun on toisinaan katsottu muodostavan omat Alopex ja Fennecus -sukunsa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Canidae (TSN 180594) Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  2. a b Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.: Koko perheen eläinkirja, s. 78. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
  3. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Preface Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  4. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Canidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j k l m n Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 48–77. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  6. a b c d e f g h i j k l m n Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset, s. 240–241, 243–245. Juva: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.
  7. Koivisto, I., & Sarvala, M. & Liukko, U-M. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 81, 100. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.