Koiraeläimet
Sivulta puuttuu | Koiraeläimet | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Kojootti (Canis latrans) | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Koiraeläimet Wikispeciesissä |
Koiraeläimet (Canidae) on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon kuuluu hieman yli 30 lajia. Ne ovat levinneet maapallolla laajalle ja eri lajit ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin elinympäristöihin. Koiraeläimet ovat pääosin muita nisäkkäitä saalistavia lihansyöjiä, mutta osa lajeista on sopeutunut syömään myös muuta ravintoa. Useimmat koiraeläimet elävät ja saalistavat laumoissa. Aisteista etenkin kuulo- ja hajuaisti ovat kehittyneet erittäin herkiksi.
Suomessa elää neljä koiraeläintä, jotka ovat kettu, susi, naali ja supikoira. Supikoira ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, vaan laji levisi 1930–1940-luvuilla Venäjän puolelta. Eteläisessä Euroopassa elää lisäksi kultasakaali eli sakaali[2].
Sisällysluettelo |
Luokittelu[muokkaa]
Alla oleva luettelo perustuu Wilsonin ja Reederin Mammal Species of the World -teokseen (3. painos, 2005), jonka mukaan mukaan koiraeläinten heimossa on kaikkiaan 35 lajia 13 suvun kesken jaettuna.[3][4] Toisissa lähteissä luokittelu voi kuitenkin olla hieman erilainen. Esimerkiksi suden alalajeja koiraa, dingoa ja punasutta on aiemmin pidetty omina lajeinaan, ja naalin ja aavikkoketun on toisinaan katsottu muodostavan omat Alopex ja Fennecus -sukunsa.[5]
- Atelocynus
- Pienikorvakettu[5][6] eli pienikorvakoira[5] eli zorro negro[5] eli kärppäkettu (Atelocynus microtis)
- Koirat (Canis)
- Juovasakaali (Canis adustus)
- Kultasakaali eli sakaali[2] (Canis aureus)
- Kojootti (Canis latrans)
- Susi eli harmaasusi[5] (Canis lupus)
- Koira (Canis lupus familiaris)
- Vaippasakaali (Canis mesomelas)
- Simieninsakaali eli simeninsakaali[7] eli simiensakaali[6] eli etiopiankettu[5] eli etiopiansusi[6] (Canis simensis)
- Cerdocyon
- Ravunsyöjäkettu eli ravunsyöjäkoira[5] eli rapukettu[6] (Cerdocyon thous)
- Chrysocyon
- Harjasusi (Chrysocyon brachyurus)
- Cuon
- Dusicyon
- Falklandinkettu eli falklandinsusi[6] (Dusicyon australis) †
- Eteläamerikanketut (Lycalopex, vanh. Pseudalopex)
- Culpeo eli andienkettu[5][6] (Lycalopex culpaeus)
- Darwininkettu[6] (Lycalopex fulvipes)
- Lintukettu (Lycalopex griseus)
- Pampakettu eli pampankettu[6] (Lycalopex gymnocercus)
- Sechurankettu (Lycalopex sechurae)
- Pienihammaskettu (Lycalopex vetulus)
- Lycaon
- Hyeenakoira (Lycaon pictus)
- Nyctereutes
- Supikoira (Nyctereutes procyonoides)
- Otocyon
- Korvakoira eli korvakettu[5] (Otocyon megalotis)
- Speothos
- Pensaskoira (Speothos venaticus)
- Harmaaketut (Urocyon)
- Harmaakettu eli puukettu[5] (Urocyon cinereoargenteus)
- Saariharmaakettu eli saarikettu[6] (Urocyon littoralis)
- Ketut (Vulpes)
- Bengalinkettu (Vulpes bengalensis)
- Blanfordinkettu[5][6] eli afgaanikettu[6] (Vulpes cana)
- Kaamakettu eli kapinkettu[6] (Vulpes chama)
- Korsakki eli arokettu[6] (Vulpes corsac)
- Tiibetinkettu (Vulpes ferrilata)
- Naali eli napakettu eli sinikettu (Vulpes lagopus)
- Vaaleakettu (Vulpes pallida)
- Hiekkakettu (Vulpes rueppellii)
- Kissakettu eli preeriakettu[6] (Vulpes velox)
- Vulpes macrotis, pidettiin aiemmin kissaketun alalajina[5]
- Kettu eli punakettu eli hopeakettu eli ristikettu (Vulpes vulpes)
- Aavikkokettu eli fennekki (Vulpes zerda)
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Canidae (TSN 180594) (viitattu 18.3.2011) (englanniksi)
- ↑ a b Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.: Koko perheen eläinkirja, s. 78. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Preface Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Canidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 48–77. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset, s. 240–241, 243–245. Juva: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.
- ↑ Koivisto, I., & Sarvala, M. & Liukko, U-M. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 81, 100. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Kauhala, Kaarina: Koiran villit sukulaiset. Juva: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23728-0.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Canids.org (englanniksi)
