Haisunäädät
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: artikkelissa keskitytään liiaksi lemmikkieläimenä pitämiseen, eikä kyseisille tiedoille ole merkitty edes lähteitä |
| Haisunäädät | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Haisunäätä (Mephitis mephitis) | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Suvut [2] | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Haisunäädät eli skunkit (heimo Mephitidae) ovat keskikokoisia, tyypillisesti musta-valkoturkkisia nisäkkäitä. Ne ovat tunnettuja pahanhajuisesta nesteestä, jota ne käyttävät kemiallisena aseena ollessaan uhattuna. Niitä tavataan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa. Haisunäätiä pidetään toisinaan lemmikkeinä myös Euroopassa.
Kesytetyt haisunäädät saattavat olla turkkinsa väriltään myös beigejä, ruskeita, harmaita tai vastaavia. Kooltaan haisunäädät ovat 40–70 senttimetriä pitkiä ja painavat 0,5–3 kilogrammaa[1].
Lemmikkinä [muokkaa]
Suomen lainsäädännön mukaan haisunäädät eivät ole uhanalaisia, eivätkä vaaraksi ympäristölle vapaaksi pääsyn myötä, eivätkä kanna mitään erityisiä tauteja, joiden takia niitä pitäisi pitää karanteenissa tai hankkia lemmikkieläinpassi. Haisunäätiä saa siis tuoda maahan ja kuljettaa EU-alueen sisällä täysin vapaasti. Euroopassa haisunäädät ovat suosittuja lemmikkejä muun muassa Saksassa.
Usein lemmikkihaisunäädältä leikataan hajurauhaset, mikä estää niitä erittämästä pahanhajuista nestettä. Tätä leikkausta on kuitenkin arvosteltu eläinoikeudellisin periaattein ja verrattu poikavauvojen ympärileikkaukseen.
Luokittelu [muokkaa]
Haisunäädät ovat läheistä sukua näätäeläimille (Mustelidae), mutta niiden tarkempi tieteellinen luokittelu on osoittautunut ongelmalliseksi.[2] Haisunäätiä on aiemmin pidetty yhtenä näätäeläinten heimon alaheimoista (Mephitinae),[1] mutta nykyisin monet tutkijat erottavat ne omaksi Mephitidae-heimokseen.[2] Varsinkin haisumäyrien (suku Mydaus) taksonomisesta asemasta ollaan erimielisiä: aiemmin ne on sijoitettu näätäeläinten heimoon ja mäyrien (Melinae) alaheimoon,[1] kun taas alla olevan lajilistan lähteenä käytetyssä Mammal Species of the World -teoksessa (2005) ne luetaan haisunäätien heimoon.[2] Haisumäyrät mukaan luettuna haisunäätien heimoon kuuluu neljä sukua ja 12 lajia:[2]
- Haisunäädät (Mephitis)
- Huppuskunkki (Mephitis macroura)
- Haisunäätä eli juovaskunkki eli skunkki (Mephitis mephitis)
- Kärsäskunkit (Conepatus)
- Chinga (Conepatus chinga)
- Patagonianskunkki (Conepatus humboldtii)
- Valkoselkäskunkki eli porsasskunkki (Conepatus leuconotus)
- Amazonasinskunkki (Conepatus semistriatus)
- Täpläskunkit (Spilogale)
- Eteläntäpläskunkki (Spilogale angustifrons)
- Lännentäpläskunkki (Spilogale gracilis)
- Idäntäpläskunkki (Spilogale putorius)
- Kääpiötäpläskunkki (Spilogale pygmaea)
- Haisumäyrät (Mydaus)
- Haisumäyrä eli teledu (Mydaus javanensis)
- Löyhkämäyrä eli palawaninlöyhkämäyrä (Mydaus marchei)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 114–115 ja 122–124. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
- ↑ a b c d e Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Mephitidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)