Luettelo Suomen nisäkkäistä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo nykyisen Suomen alueella tavatuista nisäkäslajeista. Kyseiset 79 lajia on ryhmitelty lahkoittain ja heimoittain. Myös alalajit on mainittu, jos niitä on tavattu useampi kuin yksi. Mukaan ei ole otettu esihistoriallisia eikä luovutettujen alueiden lajeja, eikä sellaisia tarhakarkulaisia, jotka eivät ole muodostaneet Suomeen pysyvää kantaa. Metsästyslain määrittelemistä riistaeläimistä rämemajava eli nutria (Myocastor coypus), pesukarhu eli supi (Procyon lotor) ja japaninhirvi eli japaninpeura (Cervus nippon) sekä rauhoittamattomista eläimistä villiintynyt kissa (Felis catus) eivät sisälly tähän luetteloon. Soopelin (Martes zibellina) arvellaan eläneen Suomessa vielä 1600-luvulla, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa. Lajiston viimeisimmät tulokkaat ovat lampisiippa (2002), kääpiölepakko (2006) ja etelänlepakko (2008).

Erinaceomorpha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siili ei kuulu alkuperäislajistoon, vaan on tuotu maahan 1800-luvulla.

Siilit (Erinaceidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siili (Erinaceus europaeus)   (I)
Vesipäästäinen on maailman pienin vedessä elävä nisäkäs. Sen sylki on myrkyllistä.

Soricomorpha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päästäiset (Soricidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanlepakko on ainoa lentävä nisäkäs, joka elää napapiirin pohjoispuolella.

Lepakot (Chiroptera)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siipat (Vespertilionidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudun kaniinikanta on saanut alkunsa lemmikkieläimistä.

Jäniseläimet (Lagomorpha)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänikset (Leporidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsämyyrä on hyvinä myyrävuosina Suomen runsaslukuisin nisäkäs, mutta muulloin metsäpäästäinen on sitä yleisempi.
Viimeisin varmistettu havainto suomalaisesta tammihiirestä tehtiin vuonna 1989 Teuvalla.
Majavat voivat elää jopa yli 20-vuotiaiksi. Kuvassa norjalainen euroopanmajava.

Jyrsijät (Rodentia)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rottaeläimet (Muridae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cricetidae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrotat (Dipodidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unikeot (Gliridae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oravat (Sciuridae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Majavat (Castoridae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, kuten myös kanadanmajava, piisami ja valkohäntäpeura.
Karhu on Suomen ja Venäjän kansalliseläin.

Petoeläimet (Carnivora)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kissaeläimet (Felidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näätäeläimet (Mustelidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiraeläimet (Canidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Susi (Canis lupus)
  • Kettu (Vulpes vulpes)
  • Naali (Vulpes lagopus)  (H)
  • Supikoira (Nyctereutes procyonoides)   (I)

Karhut (Ursidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hylkeet (Phocidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvi on sekä Euroopan suurin hirvieläin että Suomen suurin maanisäkäs.
Ankarat talvet ovat rajoittaneet villisian leviämistä Suomeen.

Sorkkaeläimet (Artiodactyla)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvieläimet (Cervidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onttosarviset (Bovidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siat (Suidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pullokuonodelfiinejä on Särkänniemen delfinaarion lisäksi nähty silloin tällöin myös Suomenlahdella.

Valaat (Cetacea)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Delfiinit (Delphinidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyöriäiset (Phocoenidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarvivalaat (Monodontidae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uurteisvalaat (Balaenopteridae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]