Itämerennorppa
Wikipedia
| Itämerennorppa | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kolmiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Pusa hispida botnica (Gmelin,1788) |
Itämerennorppa (Pusa hispida botnica aik. Phoca hispida botnica) on Itämerellä elävä norpan alalaji.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Itämerennorppia elää Pohjanlahdella, Saaristomerellä, Riianlahdella ja Suomenlahdella. Esiintymisen painopiste on Pohjanlahdella. Koko kanta on 6 000 - 9 000 kpl. Norppa on hävinnyt muun muassa Tukholman saaristosta.
[muokkaa] Tuntomerkit
Itämerennorpan ruumiin pituus on 100-160 cm, paino 45-90 kg. Aikuinen norppa on harmaankirjava, vastasyntynyt kuutti on kermanvalkoinen. Pää on kapeampi kuin saimaannorpalla.
[muokkaa] Elinympäristö
Norpat viettävät kesää ulkosaariston luodoilla. Talvella ne uivat jääpeitteen alla ja tekevät jäähän hengitysavantoja. Nuoremmat yksilöt pysyttelevät jään reunalla. Norppa on ainoa puhtaasti arktinen hyljelajimme ja se myös poikii keskelle jääkenttiä. Poikaspesä on yleensä yhteenajautuneiden jäiden alla suojassa vihollisilta. Norpan elinympäristölle asettamat vaatimukset estävät sen leviämisen eteläisille ja jäättömille merialueille.
Ilmastonmuutoksen on arveltu radikaalisti muuttavan Itämeren talvisia jääolosuhteita. Heikot jäätalvet vaikeuttavat norppien lisääntymistä, ja tulevaisuudessa kuuttien kannalta riittävästi jäätä löytyy ehkä vain Pohjanlahdelta. [1]
[muokkaa] Ravinto
Norpat syövät kalaa ja pohjaeläimiä kuten äyriäisiä ja muita selkärangattomia.
