Äyriäiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Äyriäiset
Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)
Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset
Crustacea
Brünnich, 1772
Luokat ja alaluokat
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Äyriäiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Äyriäiset Commonsissa

Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia, kiduksilla hengittäviä eläimiä. Maapallolta äyriäisiä tunnetaan noin 50 000 - 67 000 lajia[1], Suomesta noin 350.

Ulkonäkö ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmilla äyriäisillä on kitiinin peittämä, jaokkeista koostuva vartalo, joka on jakautunut päähän, keskiruumiiseen ja takaruumiiseen. Niillä on kaksi paria tuntosarvia, sekä suussa yksi pari yläleukoja ja kaksi paria alaleukoja. Keskiruumiissa on vaihteleva määrä raajoja, joita käytetään liikkumiseen tai tarttumiseen. Ruoansulatus on kaksiaukkoinen, ruoansulatuskanava suora ja lyhyt. Hermosto on tikapuumallinen.

Tutkijat ovat jonkin verran erimielisiä siitä, voivatko äyriäiset kokea kipua.[2]

Pienimmät äyriäiset painavat gramman kymmenesosan, suurimmat yli 20 kiloa.[1]

Elintavat ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet äyriäiset käyttävät eläinravintoa, mutta osa syö myös kasvinosia. Koska äyriäisten kitiinistä ja kalkista muodostuva kuori ei veny, on kasvavan äyriäisen aika-ajoin vaihdettava (”luotava”) se. Tämä on vaarallinen vaihe, sillä kuorettomana äyriäinen on suojaton.

Äyriäisistä valtaosa elää meressä, mutta monet äyriäiset ovat sopeutuneet makeaan veteen. Lisäksi on myös täysin kuivalla maalla eläviä lajeja (muun muassa monet siirat). Suurin osa lajeista elää itsenäisesti, mutta muutamat ovat parasiittisia ja elävät isäntäeläimiinsä kiinnittyneinä. Merirokot elävät aikuisvaiheensa alustaan kiinnittyneenä. Äyriäisnaaras kantaa usein muniaan mukanaan. Tyypillisesti äyriäisillä on kuoriutumisen jälkeen toukkavaihe, mutta ei aina (esimerkiksi ravut).

Äyriäisten kirjoa:Ylärivissä vasemmalta hankajalkainen, siira (pieni), siimajalkaisia, taskurapu (ylempi), katka (alempi), vesikirppu. Alarivissä kilpikidusjalkainen, valastäi (katka), sirkkaäyriäinen, rapu, kalatäi, molukkirapu (nykyluokituksessa ei äyriäinen). Meyers Konversations-Lexikon, 1890–1895.

Ihminen ja äyriäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joitakin äyriäislajeja käytetään ruoaksi. Näitä ovat joki- ja täplärapu, hummeri, langusti ja taskurapu.[3]

Äyriäiset voivat aiheuttaa ruoka-aineallergiaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]