Äyriäiset
Wikipedia
| Äyriäiset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||
| Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) | ||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Luokat ja alaluokat | ||||||
|
||||||
| Katso myös | ||||||
 Äyriäiset Wikispeciesissä |
Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia kiduksilla hengittäviä eläimiä. Äyriäisiä tunnetaan noin 52 000 lajia. Niillä on kitiinin peittämä, jaokkeista koostuva vartalo, joka on jakautunut päähän, keskiruumiiseen ja takaruumiiseen. Koska äyriäisten kitiinistä ja kalkista muodostuva kuori ei veny, on kasvavan äyriäisen aika-ajoin vaihdettava ("luotava") se. Tämä on vaarallinen vaihe, sillä kuorettomana äyriäinen on suojaton.
Kaikilla äyriäisillä on kaksi paria tuntosarvia, sekä suussa yksi pari yläleukoja ja kaksi paria alaleukoja. Keskiruumiissa on vaihteleva määrä raajoja, joita käytetään liikkumiseen tai tarttumiseen. Ruuansulatus on kaksiaukkoinen, ruoansulatuskanava suora ja lyhyt. Hermosto on tikapuumallinen. Äyriäiset käyttävät etupäässä eläinravintoa, mutta syövät myös kasvinosia.
Äyriäisistä valtaosa elää meressä, mutta monet äyriäiset ovat sopeutuneet makeaan veteen, ja on myös täysin kuivalla maalla eläviä lajeja (mm. monet siirat). Suurin osa lajeista elää itsenäisesti, mutta muutamat ovat parasiittisia ja elävät isäntäeläimiinsä kiinnittyneinä. Merirokot elävät aikuisvaiheensa alustaan kiinnittyneenä. Äyriäisnaaras kantaa usein muniaan mukanaan. Tyypillisesti äyriäisillä on kuoriutumisen jälkeen toukkavaihe, mutta ei aina (esim. ravut).
