Raakkuäyriäiset
| Raakkuäyriäiset | |
|---|---|
 Raakkuäyriäisiä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: |
Raakkuäyriäiset Ostracoda Latreille, 1802[1] |
| Alaluokat | |
|
|
| Katso myös | |
Raakkuäyriäiset (Ostracoda) ovat äyriäisiä, joilla on simpukan kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on jokihelmisimpukan kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, fossiiliaineistossa kymmeniä tuhansia.[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raakkuäyriäiset ovat pieniä, tyypillisesti noin millimetrin kokoisia, mutta eri lajien välillä koko vaihtelee 0,2–30 mm. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu kitiinistä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä; ruumiissa on vain kolme paria raajoja. Ne liikkuvat uimalla tuntosarviensa avulla.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raakkuäyriäisiä tavataan lähes kaikissa maailman vesistöissä, tropiikista napa-alueille, merten syvänteistä rannikolle ja jokiin, järviin ja osavuotisiin lammikoihin asti.[3]
Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raakkuäyriäiset elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja jätteet. Järvien rantavesissä raakkuäyriäisiä voi elää jopa 160 000 yksilöä neliömetrillä, yleensä joitakin tuhansia.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät partenogeneettisesti, joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Veikko Huhta: Suomen eläimet 5. Weilin+Göös, 1986. ISBN 951-35-2734-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ostracoda (taksonomian lähde) ITIS. Viitattu 12.9.2017.
- ↑ a b c Raakkuäyriäiset Luontoportti. Viitattu 12.9.2017.
- ↑ Brandão, S. N.; Angel, M. V.; Karanovic, I.; Perrier, V. & Yasuhara, M.: What is an ostracod? World Ostracoda Database. Viitattu 12.9.2017.