Ravut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ravut
Täplärapu (Pacifastacus leniusculus)
Täplärapu (Pacifastacus leniusculus)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Kymmenjalkaiset Decapoda
Alalahko: Pleocyemata
Osalahko: Astacidea
Yläheimo: Astacoidea, Parastacoidea
Yläheimot ja heimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ravut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ravut Commonsissa
Jokirapu, koiras (Astacus astacus)

Ravut (yläheimot Astacoidea ja Parastacoidea) ovat kymmenjalkaisten lahkoon (Decapoda) kuuluvia äyriäisiä. Rapuihin luetaan sisävesissä elävät Astacidea-osalahkon heimot. Laajassa merkityksessä ravuilla voidaan joskus myös tarkoittaa koko kymmenjalkaisten lahkoa.

Levinneisyys ja taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisävesien rapuja tunnetaan yhteensä yli 600 lajia. Ne jaetaan kolmeen heimoon, joilla on tyypilliset ja erilliset levinneisyysalueet.

  • Parastacidae-heimo esiintyy eteläisillä mantereilla ja saarilla, jotka aikanaan olivat osa Gondwana-supermannerta - Australiassa, Uudessa Seelannissa, Etelä-Amerikassa ja Madagaskarilla.
  • Astacidae-heimo esiintyy Euroopassa sekä Pohjois-Amerikan länsirannikolla.
  • Cambaridae-heimo esiintyy itäisessä Pohjois-Amerikassa sekä Itä-Aasiassa, limittäin Astacidaen kanssa.

Rapujen lajirunsaus on keskittynyt Yhdysvaltain kaakkoisosaan (yli 300 lajia) sekä Australiaan (noin 100 lajia). Rapujen mereisiä lähisukulaisia ovat hummerit.

Rapujen rakenteesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravun ruumis koostuu kolmesta osasta: päästä, keskiruumiista ja takaruumiista eli pyrstöstä. Sillä on viisi jalkaparia, joista neljä takimmaista ovat kävelyraajoja ja etummaisesta on muodostunut monikäyttöiset sakset. Päässä on kaksi paria tuntosarvia ja ulokkeiden päässä olevat verkkosilmät. Takaruumis koostuu kuudesta jaokkeesta ja on taipuisa. Sen perässä on pyrstöevä. Rapua peittää kitiinikuori, joka pitää sen koossa ja suojaa sisäelimiä. Kuori paksunee ravun ikääntyessä. Rapu vaihtaa kuorensa, jos se käy liian pieneksilähde?. Silloin rapu ryömii ulos kuorestaan ja syö sen, sillä siitä se saa rakennusaineita uuden kuoren kovettamiseen. Jos ravulta on katkennut raaja esimerkiksi tappelussa, kuorenvaihdon yhteydessä tilalle kasvaa vähitellen uusi raaja. Uusi kuori on alussa pehmeä, ja rapu on silloin altis pedoille. Siksi rapu piiloutuu koloonsa pariksi viikoksi, kunnes kuori on kovettunut.

Elintavoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rapu syö kasvinosia ja pohjan pieneläimiä sekä toisinaan heikompia lajikumppaneitaan. Kalaa rapu syö harvoin, sillä se ei saa sitä kiinni. Rapunaaras kantaa hedelmöitettyä mätiä (muutamia satoja mätimunia) pyrstönsä alla, kunnes munat ovat kypsiä ja poikaset ovat valmiita kuoriutumaan. Tähän kuluu Suomen oloissa 8-9 kuukautta. Poikaset kuoriutuvat alkukesällä. Ravuilla ei ole toukkavaihetta, vaan kuoriutunut poikanen muistuttaa muodoltaan aikuista rapua.

Suomen lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rapulajeja on vanhastaan tavattu kaksi, jokirapu (Astacus astacus) sekä itäinen kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus). Itäeurooppalainen kapeasaksirapu on ihmisen Suomeen siirtämä, ja myös jokirapua on ihminen levittänyt. Istutusten kautta on Suomeen 1960-luvulta alkaen kotiutunut tuhoisaa rapuruttoa jossain määrin kestävä pohjoisamerikkalainen täplärapu (Pacifastacus leniusculus).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]