Soopeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Soopeli
Sable.gif
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Caniformia [2]
Heimo: Näätäeläimet Mustelidae
Alaheimo: Mustelinae
Suku: Näädät Martes
Laji: zibellina
Kaksiosainen nimi
Martes zibellina
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Soopelin nykyinen levinneisyys
Soopelin nykyinen levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Soopeli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Soopeli Commonsissa

Soopeli (Martes zibellina) eli nokinäätä (oletetusti aiemmin *nois gen. nokiin) on näätäeläin, joka esiintyy Pohjois-Aasiassa Ural-vuoristosta läpi Siperian Mongoliaan, Kiinaan, Pohjois-Koreaan ja Hokkaidōn saarelle Japaniin.[2] Soopeli on ollut arvokas turkis, ja sitä myös tarhataan turkiseläimenä. Neuvostoliitto oli maailman ainoa merkittävä soopelinnahkojen tuottaja ja varjeli tätä monopoliasemaansa mustasukkaisesti.

Soopeli on päivällä saalistava petoeläin, joka käyttää haju- ja kuuloaistia saaliseläimien havaitsemiseen. Sen saaliseläimiin kuuluvat muun muassa maaoravat, orava, hiiret sekä pienet linnut ja kalat. Pääravinnon ollessa niukkaa se syö marjoja, kasveja ja männyn siemeniä. Soopeli tekee pesänsä metsän pohjalle.

Soopeli jaetaan 16 alalajiin, joista M. z. brachyura on uhanalaisin.[2] Soopeli voi joskus risteytyä näädän eli mäntynäädän (Martes martes) kanssa: hybridistä käytetään nimitystä "kida".[3]

Soopelin nimestä on tullut yleisnimitys joillekin turkiltaan tummille tai nokisen sävyisille eläinroduille, kuten kissoille, kaniineille ja koirille.

Suomen muinainen soopelikanta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska soopeli on väriltään tummempi kuin näätä, soopeleihin yhdistettiin 1900-luvun alun historiantutkimuksessa erilaiset noki-alkuiset Suomen paikannimet. Arveltiin, että Suomen muinaisen soopelikannan mukaan olisi nimetty muun muassa Nokian kaupunki ja Nokianvirta. Soopelin arveltiin kadonneen Suomesta viimeistään 1600-luvulla.[4] Venäjän Karjalassa ja Baltiassa sitä on väitetty tavatun vielä 1800-luvulla. Sen on väitetty aiemmin esiintyneen myös Länsi-Puolassa.[1] Nykytutkimuksessa on kuitenkin katsottu, ettei Suomessa tai sen lähialueilla ole koskaan esiintynyt soopeleita[5], ja nois onkin todennäköisimmin viitannut majavaan[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Abramov, A. & Wozencraft, C.: Martes zibellina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2014. (englanniksi)
  2. a b c Wilson & Reeder: Martes zibellina Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 17.5.2010. (englanniksi)
  3. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 110–111. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  4. Helminen, Matti: Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön. Eränkävijä, 1973. Yhtyneet kuvalehdet. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2010-01-05.
  5. Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004.
  6. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2269

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.