Näätä
Wikipedia
| Näätä | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Martes martes (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Näädän levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Näätä Wikispeciesissä |
Näätä eli mäntynäätä (Martes martes) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäs. Se on heimonsa tyypillinen edustaja ja siksi antanut nimensäkin sille. Näätää on metsästetty sen tuuhean talviturkin takia ja siitä on myös yritetty jalostaa tarhattua kantaa. Näädän lämpimän ruskea karvapeite on erittäin pehmeä. Eräs tärkeimmistä näädän tuntomerkistä on kellanvalkea "leukalappu". Vuosittainen saalismäärä Suomessa on viimeisten viidentoista vuoden aikana vaihdellut noin kymmenestä tuhannesta runsaaseen kahteenkymmeneen tuhanteen yksilöön vuodessa. Pyyntimenetelmänä käytetään muun muassa loukkuja ja hetitappavia rautoja. Lukuun ottamatta ulkosaaristoa ja pohjoisimpia tunturialueita näätää tavataan koko maassa.
Näätä metsästää tavallisesti vain öisin. Päivällä se pysyy paikoillaan ja valitsee lepopaikakseen esimerkiksi kallionkolon, louhikon, onton puun, petolinnun pesän ja usein oravan tai harakan pesän, joka on tavallisesti tiheässä kuusessa. Majapaikkaansa näätä vaihtaa jatkuvasti. Huonolla ilmalla, esimerkiksi ankarassa tuiskussa, se pysyy paikoillaan joskus päiväkausiakin. Heti myrskyn mentyä ohi näätä lähtee vaellukselleen. Näätänaaras synnyttää maalis-toukokuussa poikaset, joita on tavallisesti 2-4. Pesänä on useimmiten ontto puu tai kivilouhikko.
Näätää pyydystetään etupäässä heti tappavilla raudoilla (raudat tulee aina suojata) ja elävänä pyydystävillä loukuilla. Jäniksen suolet tai muun riistaeläimen jätteet ovat oivia syöttejä. Loukku- ja pyydysmalleja on useita: maassa pyydystäviä ja puuhun asetettavia. Suomenpystykorvan kanssa näätäjahti sujuu myös tuloksellisesti, joskaan ilman vaivoja ja ponnisteluja ei saalista siunaannu. Näädän metsästyskausi alkaa 1.11. ja päättyy maaliskuun lopussa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Näätä elää suuressa osassa Eurooppaa. Levinneisyysalue ulottuu Atlantin rannikolta Länsi-Siperiaan asti.Suomessa näätä asustaa koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Ruumiin pituus 42–59 cm; hännän pituus 20–30 cm. Näätä painaa 900–1 800 g.
[muokkaa] Ravinto
Näätä tutkii öisin kaikki mahdolliset sopet elinpiirillään etsiessään ravinnokseen myyriä ja muita jyrsijöitä, lintuja, sammakoita sekä hyönteisiä. Myös lintujen munat, marjat, hedelmät ja hunaja kuuluvat sen ruokalistalle. Toisinaan sen näkee vierailevan myös muun muassa hirvieläinten haaskoilla. Se voi hätätapauksessa syödä myös sieniä ja marjoja.
[muokkaa] Käyttö
Näätäturkiksen käyttö on lisääntynyt; nykyään se kilpailee jo minkin kanssa. Kokoturkkien lisäksi siitä valmistetaan muun muassa kauluksia, päähineitä ja rannekkeita.
