Näätä
Sivulta puuttuu | Näätä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Martes martes (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Näädän levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Näätä Wikispeciesissä |
Näätä eli mäntynäätä (Martes martes) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Se on heimonsa tyypillinen edustaja ja siksi antanut nimensäkin sille. Näätää on metsästetty sen tuuhean talviturkin takia ja siitä on myös yritetty jalostaa tarhattua kantaa.
Vuosittainen saalismäärä Suomessa on viimeisten viidentoista vuoden aikana vaihdellut noin kymmenestä tuhannesta runsaaseen kahteenkymmeneen tuhanteen yksilöön vuodessa. Pyyntimenetelmänä käytetään muun muassa loukkuja ja hetitappavia rautoja. Loukku- ja pyydysmalleja on useita: maassa pyydystäviä ja puuhun asetettavia. Näätää metsästetään usein myös jäljittämällä lumijäljeltä, sekä haukkuvaa koiraa, kuten suomenpystykorvaa käyttäen. Näädän metsästyskausi alkaa 1.11. ja päättyy maaliskuun lopussa. Lukuun ottamatta ulkosaaristoa ja pohjoisimpia tunturialueita näätää tavataan koko maassa.
Näätä metsästää tavallisesti vain öisin. Päivällä se pysyy paikoillaan ja valitsee lepopaikakseen esimerkiksi kallionkolon, louhikon, onton puun, petolinnun pesän ja usein oravan tai harakan pesän, joka on tavallisesti tiheässä kuusessa. Majapaikkaansa näätä vaihtaa jatkuvasti. Huonolla ilmalla, esimerkiksi ankarassa tuiskussa, se pysyy paikoillaan joskus päiväkausiakin. Heti myrskyn mentyä ohi näätä lähtee vaellukselleen. Näätänaaras synnyttää maalis-toukokuussa poikaset, joita on tavallisesti 2-5. Pesänä on useimmiten ontto puu tai kivilouhikko.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Näädän lämpimän ruskea karvapeite on erittäin pehmeä. Eräs tärkeimmistä näädän tuntomerkistä on kellanvalkea "leukalappu". Ruumiin pituus on 42–59 cm; hännän pituus 16-18 cm. Näätä painaa 500–1 800 g, koiraat ovat suurempia kuin naaraat.[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Näätä elää suuressa osassa Eurooppaa. Levinneisyysalue ulottuu Atlantin rannikolta Länsi-Siperiaan ja Turkkiin asti.[1] Suomessa näätä asustaa koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Ravinto [muokkaa]
Näätä syö sekaravintoa, ja suosii liharuokaa kun sitä on saatavana, varsinkin pieniä nisäkkäitä.[2] Se tutkii öisin kaikki mahdolliset sopet elinpiirillään etsiessään ravinnokseen myyriä ja muita jyrsijöitä, lintuja, sammakoita sekä hyönteisiä. Myös lintujen munat, marjat, hedelmät ja hunaja kuuluvat sen ruokalistalle. Toisinaan sen näkee vierailevan myös muun muassa hirvieläinten haaskoilla. Se voi hätätapauksessa syödä myös sieniä.
Näätä turkiseläimenä [muokkaa]
Näätää kasvatetaan turkistarhoilla.[2]
Näätäturkiksen käyttö on lisääntynyt; nykyään se kilpailee jo minkin kanssa. Kokoturkkien lisäksi siitä valmistetaan muun muassa kauluksia, päähineitä ja rannekkeita.lähde?
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Martes martes IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c Schwanz, L. 2000. "Martes martes", Animal Diversity Web.
