Metsämyyrä
Sivulta puuttuu | Metsämyyrä | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Myodes glareolus (Schreber, 1780) |
||||||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||||||
| Metsämyyrän levinneisyys | ||||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
 Metsämyyrä Wikispeciesissä |
Metsämyyrä (Myodes glareolus,[1][2] aiemmin Clethrionomys glareolus) on punaruskea, pääasiassa metsissä elävä jyrsijälaji.
Metsämyyrä levittää ihmiseen myyräkuumetta ja aiheuttaa vähäistä vahinkoa myös metsätaloudelle syömällä taimien silmuja sekä kasvainten kuorta. Silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon.[3] Metsämyyrä ei ole Suomessa rauhoitettu laji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Metsämyyrä on selkäpuolelta punaruskea tai harmahtavan ruskea. Selän tiilenpunertavan värityksen raja harmaisiin kupeisiin ei ole jyrkkä, sitä vastoin vaalean- tai kellanharmaa vatsa on jyrkkärajainen. Häntä on kaksivärinen, alta valkea ja päältä musta, ja sen pituus on noin puolet ruumiin pituudesta. Pään ja ruumiin pituus on yhteensä 7–13,5 cm, ja paino 12–35 grammaa.[4]
Levinneisyys [muokkaa]
Metsämyyrä on metsäpäästäisen ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Sen levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan, jossa se ei kuitenkaan esiinny Islannissa, Iberian eteläosissa, Välimeren saarilla eikä aivan pohjoisessa havumetsärajan pohjoispuolella.[1]
Lisääntyminen [muokkaa]
Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhtikuusta lokakuuhun. Sillä voi kesän aikana olla 2–4 poikuetta, joissa on 3–9 poikasta. Metsämyyränaaraat tulevat sukukypsiksi runsaan kuukauden iässä, koiraat taas runsaan 2 kk:n ikäisinä. Näin ollen keväällä ja alkukesällä syntyvät poikaset tulevat yleensä lisääntymiskuntoon jo syntymäkesänään.[4] Tehokkaan lisääntymisen seurauksena kannat voivat kasvaa nopeasti. Metsämyyräpopulaation kannat vaihtelevat runsaasti melko säännöllisessä syklissä. Pohjois-Suomessa metsämyyrän kannanvaihtelujakson pituus on 4–5 vuotta, Keski-Suomessa 3–4 vuotta.[5] Etelä-Suomessa kantojen vaihtelu on epäsäännöllisempää. Hyvinä myyrävuosina metsämyyrät saattavat syksyllä tunkeutua kesämökkeihin ja ulkorakennuksiin.
Ravinto [muokkaa]
Metsämyyrä käyttää lähinnä kasvisravintoa, kuten siemeniä, marjoja, lehtiä, juuria ja sieniä. Taitavana kiipeilijänä metsämyyrä syö myös jäkäliä puista. Jopa neljännes metsämyyrän ravinnosta on eläinkunnasta - se syö hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, ja joskus linnunmunia.[4]
Myyräkuume [muokkaa]
Metsämyyrä kantaa usein Puumala-virusta, joka aiheuttaa myyräkuumetta. Tämä kuumeinen yleistauti kuuluu munuaisoireisten verenvuotokuumeiden tautiryhmään. Tauti tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä (virtsa, ulosteet ja sylki). Oireina ilmenee mm. äkillistä ankaraa kuumetta, munuaisoireita ja näköhäiriöitä. Taudista jää pitkäksi aikaa immuniteetti.[5]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Myodes glareolus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Wilson, D. E. & Reeder, D. M. (toim.): Myodes glareolus Mammal Species of the World, a Taxonomic and Geographic Reference. 2005. Bucknell University. Viitattu 2.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Metsämyyrä Metla
- ↑ a b c Bank vole (Clethrionomys glareolus) ARKive
- ↑ a b Heikki Henttonen ja Antti Vaheri: Perustiedot myyräkuumeesta 1996. Metsälehti / Metla. Viitattu 6.7.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Metsäntutkimuslaitos (Metla): Metinfo – Metsien terveys, myyrät
- Yle Oppiminen: Metsämyyrä
- Animal Diversity Web (englanniksi)
