Baikaljärvi

Baikaljärvi
Baikaljärvi
Koordinaatit	53°18′N, 108°00′E
Sijainti	Burjatia, Irkutskin alue
Pinta-ala	31 494 km²
Pinnankorkeus	456 m
Rantaviiva	2 100 km
Suurin syvyys	1 642 m
Keskisyvyys	758 m
Tilavuus	21 000 km³
Laskujoki	Angara

Baikaljärvi

Baikaljärvi (ven. О́зеро Байка́л, Ozero Baikal) on Venäjällä, Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva järvi. Hallinnollisesti järvi sijoittuu Burjatian tasavaltaan ja Irkutskin alueelle. Järven syvin kohta on 1 642 metriä^lähde? ja sen pinta on 456 metriä merenpinnan tason yläpuolella^lähde?. Baikaljärvi on maailman syvin järvi ja tilavuudeltaan suurin makean veden järvi (23 000 km³); se sisältää noin 20 % maailman sulan makean veden yhteismäärästä. Baikal on myös maailman vanhin järvi. Baikaljärvi muotoutui vanhasta hautavajoamasta, ja on siksi pitkä ja kapea. Järven pinta-ala, 31 500 km², onkin pieni verrattuna sen sisältämään vesimäärään. Baikaljärven eläimistö on muotoutunut erilaiseksi kuin muualla. Sieltä tunnetaan yhteensä 2 500 kasvi- tai eläinlajia, joista reilusti yli puolet on kotoperäisiä. Baikaljärvi liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.

Maantiede

Baikaljärvi on vuorten ympäröimä vajoamalaakso. Järvi on 636 kilometriä pitkä ja enimmillään 80 kilometriä leveä. Se on pinta-alaltaan suurin makean veden järvi Aasiassa (31 494 km²) ja kahdeksanneksi suurin järvi maailmassa. Baikaljärvi on myös maailman syvin järvi, sillä se on 1 637 metriä syvä ja ulottuu noin 1 180 metriä merenpinnan tason alapuolelle. Järven pohjan alapuolella on vielä noin 7 kilometriä maa-ainesta. Järven iäksi on arvioitu 25−30 miljoonaa vuotta, ja se on näin yksi maailman vanhimmista järvistä. Baikaljärvessä on 27 saarta, joista suurin, Olhon, on pinta-alaltaan 730 km². Baikaljärveen laskee yli 330 jokea, joista suurin on Selenga, ja sen jälkeen mm. Ylä-Angara, Barguzin, Turka, Snežnaja ja Sarma. Baikaljärven laskujoki on Angara, joka yhtyy Jeniseihin, joka puolestaan lopulta laskee Pohjoiseen jäämereen.

Eläimistö

Vain muutamassa järvessä on yhtä monta kasvi- ja eläinlajia kuin Baikaljärvessä. Baikaljärvestä ja sen lähiympäristöstä on tunnistettu 1 085 kasvia ja yli 1 500 eläinlajia. Näistä yli 80 % elää vain Baikaljärven alueella. Kuuluisin kotoperäisistä eläimistä on baikalinhylje (Phoca sibirica), joka on ainoa pelkästään makeassa vedessä elävä hyljelaji. Toinen paikallisesti tärkeä laji on omulsiika (Coregonus autumnalis migratorius), siiansukuinen kala, jota myös tavataan ainoastaan Baikaljärvessä. Määrällisesti runsaimpia kaloja ovat rasvasimppu (Comephorus baicalensis) ja pikkurasvasimppu (Comephorus dybowskii), jotka elävät ulappavedessä 700–1 600 metrin syvyydessä ja ovat baikalinhylkeen pääravintoa.

Ympäristökysymykset

Baikaljärven rannalla on vain vähän asutusta. Suurin osa ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta tulee Selengajoen mukana.

Baikaljärven etelärannalle Baikalskiin rakennettiin vuonna 1966 suuri sellu- ja paperitehdas. Tehdas valkaisi sellun klooridioksidilla ja päästi saasteet järveen. Noin 200 000 tonnia selluloosaa vuodessa tuottanut tehdas oli vuosikymmenten ajan ympäristöliikkeen protestien kohteena. Syyskuussa 2008 tehdas siirtyi viimein suljettuun jätevesikiertoon. Lähes heti tämän jälkeen tehtaan toiminta seisautettiin kannattamattomana. Maaliskuussa 2009 ilmoitettiin tehtaan lopullisesta sulkemisesta. Alkuvuodesta 2010 pääministeri Vladimir Putin antoi kuitenkin tehtaalle luvan jatkaa tuotantoa. Ympäristönormeja helpotettiin ja valtio tukee tappiollista toimintaa. Ympäristöliike reagoi päätökseen voimakkaasti.

Transneft-öljy-yhtiö suunnitteli rakentavansa öljyputken, joka olisi kulkenut 800 metrin päästä Baikaljärvestä alueella, jossa maanjäristykset ovat yleisiä. Presidentti Vladimir Putinin määräyksestä 2006 suunniteltua reittiä kuitenkin siirrettiin kauemmaksi järvestä, niin ettei putki kulje minkään luonnonsuojelualueen läpi.

Muuta tietoa

Baikaljärveä kutsutaan nyös "Siperian helmeksi". Baikal tarkoittaa mongolin kielellä luontoa. Baikaljärvi on burjaattien pyhä järvi.

Baikal on myös venäläinen asetehdas, joka valmistaa aseita lähinnä metsästyskäyttöön.

Aiheesta muualla

• Cnn.com – Baikaljärvi (englanniksi)
• Irkutsk.org – Baikal (englanniksi)
• Transneft.ru -–Uusi reitti (englanniksi)

Unescon maailmanperintökohteet Venäjällä

Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurinkynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin (Pavlovsk), Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Putoranan laakio | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergijevin luostari | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari