Valuma-alue
Wikipedia
Sivulta puuttuu Vesi ympäristössä
Vettä tutkivat tieteet
Aiheeseen liittyvää
Hulevesi
Rehevöityminen
Sedimentti
Valuma-alue
Vesimuodostuma
Vesistö
Valuma-alue eli vesistöalue tai sadealue on alue, josta vesistö saa vetensä. Vesistöaluetta rajaavat vedenjakajat eli rajakohdat, joiden eri puolilta vedet virtaavat eri suuntiin.[1].
Valtamerten valuma-alueet[muokkaa]
- 47 % maailman valuma-alueista virtaa Atlantin valtamereen
- Pohjois-Amerikassa Atlantiin virtaa Suurten järvien alue ja Saint Lawrence-joki ja Yhdysvaltain Itärannikko. Amerikan sisämeret (Karibian meret, Meksikon lahti) saavat vetensä Amerikan ja Väli-Amerikan mantereen joista esim. Missisippi. Euroopan joista osa virtaa suoraan Atlantiin, ja Välimereen joka on yhteydessä Atlantin valtamereen. Afrikan joista Niili laskee Välimereen. Etelä-Amerikan joista Amazon, joka saa vetensä Andeilta virtaa Atlantiin. Arktisen alueen Pohjois-Amerikan, Grönlannin, Skandinavian, Pohjois-Aasian vedet virtaavat Atlanttiin tai Pohjoiseen jäämereen.
- 13 % maailman valuma-alueista virtaa Tyyneenmereen. Venäjän Aasian puoleiset ja Kiinan joet laskevat vetensä Tyyneenmereen.
- 13 % Intian valtamereen. Monet suuret Intian niemimaan joet saavat alkunsa Himalajan vuoristosta ja ne laskevat Intian valtamereen. Lähi-idän vedet virtaavat Eufrat- ja Tigris-jokien kautta Persianlahteen ja edelleen Intian valtamereen. Afrikan itäosan joet ja Punainen meri laskevat vetensä Intian valtamereen.
- Antarktis on arviolta 9 % maailman valuma-alueista. Etelänapamantereen sulamisvedet virtaavat Eteläiseen valtamereen.
Katso myös[muokkaa]
- Vesireitti
- Vesistön pääjärvi
- Pintavesimuodostuma
- Luettelo Suomen vesistöistä
- Pienvesien kunnostus
- Vesistöjen kunnostus
- Järvien kunnostus
- Purojen kunnostus
- Jokien kunnostus
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1993
