Niili
| Niili | |
|---|---|
Egyptin puoleista Niiliä |
|
| Alkulähde | Victoriajärvi |
| Laskupaikka | Niilin suisto, Välimeri |
| Maat | Egypti, Etelä-Sudan, Etiopia, Sudan, Uganda |
| Pituus | 6 650 km |
| Alkulähteen korkeus | 1 134 m |
| Virtaama | 2 830 m³/s |
| Valuma-alue | 3 400 000 km² |
Niili (arab. النيل, al-nīl) on Afrikan mantereella sijaitseva joki. Se on noin 6 650 kilometriä pitkä eli noin kuusi kertaa Suomen pituinen. Aiemmin Niiliä pidettiin maailman pisimpänä jokena, mutta hiljattain tehtyjen uusien mittausten valossa pisin joki olisikin 6 800 kilometriä pitkä Amazon, joka on myös vesimäärältään yli 40 kertaa Niiliä suurempi.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Niili koostuu alkuosaltaan kahdesta päähaarasta Valkoisesta Niilistä ja Sinisestä Niilistä, jotka yhdistyvät Sudanin pääkaupungissa Khartumissa. Sininen Niili alkaa Tanajärvestä Etiopian ylängöltä. Valkoisen Niilin on ajateltu alkavan Victoriajärvestä, mutta koska Victoriajärvi saa vetensä siihen laskevista joista, voidaan Valkoisen Niilin kauimmaisin alkulähde johtaa Nyungwe-metsän uumeniin Ruandassa. Sieltä vesi purkautuu Rukararan, Mwogon, Nyabarongon ja Kageran jokia pitkin Viktoriajärveen lähellä Bukoban kaupunkia Tansaniassa.
Niilin vedet pysähtyvät matkallaan pitkään (350 km) Nasserin tekojärveen, Assuanin padon taakse, jonka Neuvostoliitto rakensi Egyptille vuonna 1970. Assuanin padon tarkoitus oli päästä säätelemään Niilin vuotuisia tulvia ja samalla tuottamaan sähköenergiaa. Pato on 3,83 kilometrin pituinen.
Niili on ollut muinaisen Egyptin sivilisaation elinehto, virran jokavuotisten tulvien lannoitettua peltoja hedelmällisellä lietteellä. Nykyisenkin Egyptin 70 miljoonasta asukkaasta suurin osa elää Niilin laaksossa. Niilin laaksoon, padon pohjoispuolelle, eivät vuotuiset tulvat enää ulotu entiseen luonnon säätelemään malliin. Osan ravitsevasta lietteestä pelätäänkin pysähtyvän padon taakse Nasserin tekojärveen. Tulvasykli juontuu Sinisen Niilin suunnalta, jossa Etiopian kuivat kaudet ja sadekaudet vuorottelevat.
Niili laskee Välimereen Egyptissä satoja kilometrejä leveänä monihaaraisena jokisuistona. Niilin suisto on ylivoimaisesti Egyptin ravinnerikkainta viljelymaata. Niili on suurjoeksi suhteellisen kapea, leveimmillään vain noin 20 kilometriä. Vertailun vuoksi maailman vesirikkain virta, Amazon on suupuoleltaan lähes satoja kilometrejä leveä.
Sudanin puolella sijaitsevan Omdurmanin kaupungin ja Assuanin välillä on kuusi kataraktia, lähes putouksenomaista nopeasti virtaavaa kohtaa, joissa veneillä kulkeminen on ollut lähes mahdotonta. Niistä käytetään usein järjestysnumeroita, jotka kasvavat pohjoisesta etelään eli vastavirtaan (siis 1., 2., 3., 4., 5. ja 6. katarakti). Näistä 1. katarakti sijaitsee Egyptissä, muut Sudanissa. Ensimmäisen kataraktin kohdalle on kuitenkin rakennettu Assuanin pato, ja toinen katarakti on kokonaan jäänyt sen takana sijaitsevan Nasserin tekojärven alle. Kataraktien välillä on ollut aikoinaan erilliset kuningaskunnat.
[muokkaa] Merkittäviä asutuskeskuksia
- Kigali Ruandassa
- Kampala Ugandassa
- Khartum ja Omdurman Sudanissa
- Luxor, Assuan, Giza, Kairo, Aleksandria ja Port Said Egyptissä.
[muokkaa] Historia
Niilin alkulähteen löysi ensimmäisenä tutkimusmatkailija John Hanning Speke vuonna 1860 alkaneelle tutkimusmatkallaan. Sana ’Niili’ tulee kreikan kielen sanasta Neilos (Νειλος). Oli pitkään epäselvää, saako Niili vettä Viktoriajärvestä asti. Nykyisen käsityksen mukaan joki on ollut jopa huomattavasti pitempi ja alkanut jopa Tanganjikajärvestä, mutta Virungan tulivuorenpurkaukset Ruandassa ovat muuttaneet virtauksia siellä.
[muokkaa] Biologisia huomioita
Eräät huomattavan suuret afrikkalaiset eläinlajit ovat saaneet nimensä Niilistä, jossa niitä esiintyy, esimerkiksi niilinahven, Lates niloticus ja niilinkrokotiili, Crocodylus niloticus. Samoin papyrus, Niilissä kasvava kaisla, paperin esiaste, jota käytettiin muinaisessa Egyptissä paperina.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Niili Wikimedia Commonsissa- Rive del Nilo Niilin varren elämää vuodelta 1911. Mykkäfilmi, varhainen värifilmi, 6 min
Sivulta puuttuu