Niili
Wikipedia
| Niili | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Victoriajärvi |
| Laskupaikka | Niilin suisto, Välimeri |
| Maat | Uganda - Sudan - Egypti |
| Pituus | 6 650 km |
| Alkulähteen korkeus | 1 134 m |
| Virtaus | 2 830 m³/s |
| Valuma-alue | 3 400 000 km² |
Niili (arab. النيل al-nīl) on Afrikan mantereella sijaitseva joki. Sen pituus on noin 6650 km (noin kuusi kertaa Suomen pituinen) ja sitä on aiemmin pidetty maailman pisimpänä jokena. Hiljattain tehtyjen uusien mittausten valossa pisin joki olisikin 6 800 km pitkä Amazon joka on myös vesimäärältään yli 40 kertaa suurempi kuin Niili. [1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Niilin kahdesta päähaarasta Valkoinen Niili alkaa Victoriajärvestä ja Sininen Niili Tana-järvestä Etiopian ylängöltä. Molemmat haarat virtaavat pitkin Itä-Afrikan hautavajoamaa, ja yhdistyvät Sudanin pääkaupungissa Khartumissa. Niilin vedet pysähtyvät matkallaan pitkään (350 km) Nasserin tekojärveen, Assuanin padon taakse, jonka Neuvostoliitto rakensi Egyptille vuonna 1970. Assuanin padon tarkoitus oli päästä säätelemään Niilin vuotuisia tulvia ja samalla tuottamaan sähköenergiaa. Pato on 3,83 kilometrin pituinen.
Niili on ollut muinaisen Egyptin sivilisaation elinehto, virran jokavuotisten tulvien lannoitettua peltoja hedelmällisellä lietteellä. Nykyisenkin Egyptin 70 miljoonasta asukkaasta suurin osa elää Niilin laaksossa. Niilin laaksoon, padon pohjoispuolelle, eivät vuotuiset tulvat enää ulotu entiseen luonnon säätelemään malliin. Osan ravitsevasta lietteestä pelätäänkin pysähtyvän padon taakse Nasserin tekojärveen. Tulvasykli juontuu Sinisen Niilin suunnalta, jossa Etiopian kuivat kaudet ja sadekaudet vuorottelevat.
Niili laskee Välimereen Egyptissä satoja kilometrejä leveänä monihaaraisena jokisuistona. Niilin suisto on ylivoimaisesti Egyptin ravinnerikkainta viljelymaata. Niili on suurjoeksi suhteellisen kapea, leveimmillään vain noin 20 kilometriä. Vertailun vuoksi maailman vesirikkain virta, Amazon on suupuoleltaan lähes satoja kilometrejä leveälähde?.
Sudanin puolella sijaitsevan Omdurmanin kaupungin ja Assuanin välillä on kuusi kataraktia, lähes putouksenomaista nopeasti virtaavaa kohtaa, joissa veneillä kulkeminen on ollut lähes mahdotonta. Niistä käytetään usein järjestysnumeroita, jotka kasvavat pohjoisesta etelään eli vastavirtaan (siis 1., 2., 3., 4., 5. ja 6. katarakti). Näistä 1. kataraktin kohdalle on kuitenkin rakennettu Assuanin pato, ja 2. katarakti on kokonaan jäänyt sen takana sijaitsevan Naserin tekojärven alle. Kataraktien välillä on ollut aikoinaan erilliset kuningaskunnat.
[muokkaa] Merkittäviä asutuskeskuksia
- Kigali Ruandassa
- Kampala Ugandassa
- Khartum ja Omdurman Sudanissa
- Luxor, Assuan, Giza, Kairo, Aleksandria ja Port Said Egyptissä.
[muokkaa] Historia
Niilin alkulähteen löysi ensimmäisenä tutkimusmatkailija John Hanning Speke vuonna 1860 alkaneelle tutkimusmatkallaan. Sana "Niili" tulee kreikan kielen sanasta Neilos (Νειλος). Oli pitkään epäselvää, saako Niili vettä Viktoriajärvestä asti. Nykyisen käsityksen mukaan joki on ollut jopa huomattavasti pitempi ja alkanut jopa Tanganjikajärvestä, mutta Virungan tulivuorenpurkaukset Ruandassa ovat muuttaneet virtauksia siellä.
[muokkaa] Biologisia huomioita
Eräät huomattavan suuret afrikkalaiset eläinlajit ovat saaneet nimensä Niilistä, jossa niitä esiintyy, esimerkiksi niilinahven, Lates niloticus ja niilinkrokotiili, Crocodylus niloticus. Myös papyrus, Niilissä kasvava kaisla, paperin esiaste, jota käytettiin muinaisessa Egyptissä paperina.
 |
 |
 |
 |
 |
