Niili

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Niili
Egyptin puoleista Niiliä
Egyptin puoleista Niiliä
Alkulähde Victoriajärvi, Tanajärvi
Laskupaikka Niilin suisto, Välimeri
Maat Burundi, Egypti, Etelä-Sudan, Etiopia, Eritrea, Kenia, Kongon demokraattinen tasavalta, Ruanda, Sudan, Tansania, Uganda
Pituus 6 650 km
Alkulähteen korkeus 1 134 m
Virtaama 2 830 /s
Valuma-alue 3 400 000 km²

Niili (arab. النيل‎, al-nīl) on Afrikan mantereen koillisosassa virtaava noin 6 650 kilometriä pitkä joki. Aiemmin Niiliä pidettiin maailman pisimpänä jokena, mutta 2000-luvulla tehtyjen uusien mittausten valossa pisin joki olisikin 6 800 kilometriä pitkä Amazon, joka on vesimäärältään yli 40 kertaa Niiliä suurempi.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niili koostuu alkuosaltaan kahdesta päähaarasta, Valkoisesta Niilistä ja Sinisestä Niilistä, jotka yhdistyvät lähellä Sudanin pääkaupunkia Khartumia. Sininen Niili alkaa Tanajärvestä Etiopian ylängöltä. Valkoisen Niilin on ajateltu alkavan Victoriajärvestä, mutta koska Victoriajärvi saa vetensä siihen laskevista joista, Valkoisen Niilin kauimmaisin alkulähde voidaan johtaa joko Nyungwe-metsän uumeniin Ruandassa tai Bururin provinssiin Burundissa. Ruandasta vesi virtaa Rukararan, Mwogon, Nyabarongon ja Kageran jokia pitkin Victoriajärveen lähellä Bukoban kaupunkia Tansaniassa. Burundista virtaava Ruvyironza kohtaa Nyabarangon Rusumon putouksilla lähellä Ruandan ja Tansanian välistä rajaa.

Niilin vedet pysähtyvät matkallaan 350 kilometriä pitkään Nasserin tekojärveen, Assuanin padon taakse. Neuvostoliiton Egyptille vuonna 1970 rakentaman padon tarkoitus oli mahdollistaa Niilin vuotuisten tulvien säätely ja tuottaa samalla sähköenergiaa. Pato on 3,83 kilometrin pituinen.

Niili on ollut muinaisen Egyptin sivilisaation elinehto, virran jokavuotisten tulvien lannoittaessa peltoja hedelmällisellä lietteellä. Nykyisenkin Egyptin 70 miljoonasta asukkaasta suurin osa elää Niilin laaksossa. Niilin laaksoon, padon pohjoispuolelle, eivät vuotuiset tulvat enää ulotu entiseen luonnon säätelemään malliin. Osan ravitsevasta lietteestä pelätäänkin pysähtyvän padon taakse Nasserin tekojärveen. Tulvasykli juontuu Sinisen Niilin suunnalta, missä Etiopian kuivat kaudet ja sadekaudet vuorottelevat.

Niili laskee Välimereen Egyptissä satoja kilometrejä leveänä monihaaraisena jokisuistona. Niilin suisto on ylivoimaisesti Egyptin ravinteikkainta viljelymaata. Niili on suurjoeksi suhteellisen kapea, leveimmillään vain noin 20 kilometriä. Vertailun vuoksi Amazon, maailman runsasvetisin virta, on alajuoksultaan lähes satoja kilometrejä leveälähde?.

Sudanin puolella sijaitsevan Omdurmanin kaupungin ja Assuanin välillä on kuusi kataraktia, lähes putouksenomaista nopeasti virtaavaa kohtaa, joissa veneillä kulkeminen on ollut lähes mahdotonta. Niistä käytetään usein järjestysnumeroita, jotka kasvavat pohjoisesta etelään eli vastavirtaan. Näistä 1. katarakti sijaitsee Egyptissä, muut Sudanissa. Ensimmäisen kataraktin kohdalle on kuitenkin rakennettu Assuanin pato, ja toinen katarakti on kokonaan jäänyt sen takana sijaitsevan Nasserin tekojärven alle. Kataraktien välillä on ollut aikoinaan erilliset kuningaskunnat.

Merkittäviä asutuskeskuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Niilin alueesta

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niilin alkulähteen löysi ensimmäisenä tutkimusmatkailija John Hanning Speke vuonna 1860 alkaneelle tutkimusmatkallaan. Sana Niili tulee kreikan kielen sanasta Neilos (Νειλος). Pitkään oli epäselvää, saako Niili vettä Viktoriajärvestä asti. Nykyisen käsityksen mukaan joki on ollut jopa huomattavasti pidempi ja alkanut jopa Tanganjikajärvestä, mutta Virungan tulivuorenpurkaukset Ruandassa ovat muuttaneet virtauksia.

Biologisia huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräät huomattavat eläinlajit on nimetty asuinjokensa mukaan, kuten niilinahven (Lates niloticus) ja niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus). Niilissä kasvaa myös papyruskaisla (Cyperus papyrus), josta valmistettiin muinaisessa Egyptissä papyrusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.