Aleksandria

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee Egyptin kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Aleksandrian historia jakaantuu neljään vaiheeseen:

Ptolemaiolainen aika, perustamisesta roomalaisten saapumiseen (sininen)
Roomalainen aika, v:sta 80 arabien saapumiseen (vihreä)
Arabikaupunki v:sta 641 Napoleonin saapumiseen (keltainen)
Moderni kaupunki v:sta 1798 (punainen)

Aleksandria (kreik. Ἀλεξάνδρεια; arab. ‏الإسكندرية‎ , al-Iskandariyya; kopti, Rakotə) on kaupunki Egyptissä Välimeren rannalla, kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Maryutjärvestä, aivan Niilin suistossa. Aleksandria on saanut nimensä Aleksanteri Suuren mukaan, joka perusti kaupungin tammikuussa 331 eaa.

Pompeiuksen pilari, Aleksandria

Aleksandria on nykyisin Egyptin toiseksi suurin kaupunki Kairon jälkeen, jonka merkitys kaiken aikaa vain kasvaa. Uusi Aleksandrian kirjasto, Biblioteca Alexandrina, houkuttelee kävijöitä edeltäjänsä tavoin ympäri maailmaa. Euroopan ja Välimeren maiden kulttuurien väliseen dialogiin kannustavan Anna Lindh -säätiön päämaja on myös sijoitettu Aleksandriaan.

[muokkaa] Historia

Aleksanteri Suuri perusti Aleksandrian vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuren pääarkkitehti hankkeelle oli kreikkalainen Dinorcates. Aleksandrian oli tarkoitus toimia Naucratiksen seuraajana Egyptin hellenistisenä keskuksena sekä toimia linkkinä Kreikan ja hedelmällisen Niilin laakson välillä. Joitakin kuukausi Aleksandrian perustamisen jälkeen Aleksanteri Suuri lähti Egyptistä, eikä koskaan palannut kaupunkiinsa. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen ruumis sijoitettiin aluksi kultaiseen sarkofagiin, joka oli tarkoitus viedä Makedoniaan. Lopulta Ptolemaioksen vaikutuksesta se päätyi kuitenkin Aleksandriaan. Tarinan mukaan Egyptissä Aleksanterin ruumista kävi satoja vuosia myöhemmin katsomassa muun muassa Rooman ensimmäinen keisari Augustus. Sadassa vuodessa Aleksandriasta tuli maailman suurin kaupunki, ja joitakin satoja vuosia eteenpäin se oli toiseksi suurin heti Rooman jälkeen.

Aleksandria ei ollut ainoastaan hellenistisen maailman mahtavimpia kaupunkeja, mutta myös koti aikansa suurimalle juutalaisyhteisölle. Aleksandrialaista syntyperää on myös Vanhan Testamentin kreikkalainen käännös nimeltään Septuaginta. Aleksandria oli ensimmäisinä vuosisatoina jaa. koptilaisen kirkon suurin keskus. Ptolemaioksen hallitsijasuku piti kaupungin hallinnassa sekä kehitti Aleksandrian kirjaston hellenistisen maailman johtavaksi tiedon keskukseksi. Kirjastossa ja sen ulkopuolella olevassa Serapeionin temppelissä säilytettiin valtavat noin 400 000–700 000 kirjakääröä, jotka oli kerätty kaikkialta tunnetusta maailmasta ja käsitti siis suunnattoman määrän tietoa antiikin ajasta. Palo vuonna 47 eaa. tuhosi kuitenkin kirjaston ja temppeli hävitettiin v. 391 jaa.

Ptolemaioksen hallinnan alla ylläpidettiin jakoa kaupungin eri ryhmien, kreikkalaisten, juutalaisten sekä egyptiläisten välillä. Tästä jaosta johtui huomattava osa myöhemmästä poliittisesta turbulenssista, joka alkoi Ptolemaios IV Filopatorin (hallitsi 221 eaa – 204 eaa) vallan alla. Myös Ptolemaios VIII Euergetes II Fyskonin (hallitsi 144 eaa–116 eaa) vallan aikaa leimasi sisäiset konfliktit.

Kaupunki siirtyi virallisesti roomalaisten hallintaan vuonna 80 eaa oltuaan roomalaisten vaikutusten alaisena jo yli sata vuotta. Julius Caesar valloitti kaupungin vuonna 47 eaa. Roomalaisten puuttuessa Egyptin sisällissotaan. Egyptissä kuningas Ptolemaios XII puolusti valtaansa kuningatar Kleopatra VII vastaan. Octavian, tuleva keisari Augustus, valloitti kaupungin viimein vuonna 30 eaa.

Persialaiset valtasivat kaupungin vuonna 619. Vaikka Bysantin Heraclius sai kaapattua kaupungin takaisin vuonna 629, Arabit valtasivat sen uudelleen neljäntoista kuukauden piirityksen jälkeen vuonna 641. Tämän jälkeen kaupungin merkitys alkoi vähentyä mihin vaikutti myös Kairon perustaminen vuonna 969, jolloin kaupunki jäi poliittisen vallan kannalta syrjään.

Aleksandria näytteli roolia Napoleonin hyökkäyksessä Egyptiin vuonna 1798. Ranskalaiset joukot hyökkäsivät kaupunkiin heinäkuussa, ja Aleksandria pysyi ranskalaisten hallussa kunnes Britit valloittivat sen takaisin Aleksandrian taistelun yhteydessä toinen syyskuuta 1801. Mohammed Al, Ottomaanien Egyptin kuvernööri, aloitti jälleenrakentamisen 1810 ja vuoteen 1850 kaupunki oli saanut takaisin hieman entistä loistoaan. Vuonna 1882 Brittien laivasto pommitti kaupunkia ja valloitti sen. Vuonna 1954 israelilaiset pommittivat kaupunkia, ja joitakin kuukausia myöhemmin Aleksandria Mansheyya tori toimi näyttämönä Gamal Abdel Nasserin epäonnistuneelle murhayritykselle.

[muokkaa] Ilmasto

Aleksandrian ilmasto on kuiva Välimeren ilmasto, jota leimaavat lauhkeat vaihdellen hyvin saiteisetkin talvet sekä erittäin kuivat kesät. Tammi- ja helmikuu ovat viileimmät kuukaudet, lämpötilojen vaihdellen noin 12°C ja 18°C välillä. Aleksandriassa koetaan välillä rajujakin sateita ja myrskyjä viileiden kuukausien aikana. Heinä- ja elokuu ovat kuumimmat ja kuivimmat kuukaudet, keskilämpötilan pysytellessä 31°C tuntumassa. Syksy ja kevät ovat miellyttävintä aikaa vierailla Aleksandriassa lämpötilan ollessa noin 22°C tienoilla.