Museion (Aleksandria)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Museion
Μουσεῖον
Sijainti Antiikin Aleksandria, muinainen Egypti (nyk. Aleksandria, Al-Iskandariyya, Egypti)
Koordinaatit 31°12′32″N, 29°54′33″E
Rakennustyyppi pyhäkkö ja tiedelaitos
Valmistumisvuosi 300-luvun eaa. loppu tai 200-luvun eaa. alku, viimeistään noin 280 eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Museion (m.kreik. Μουσεῖον, Mūseion tai Mouseion, lat. Museum, Musaeum) eli Muusien pyhäkkö oli antiikin aikainen pyhäkkö ja oppineisuuden keskus Aleksandriassa Egyptissä.[1][2][3] Se oli omistettu kirjallisuuden tutkimukselle ja tieteiden harjoittamiselle,[4] ja sitä voidaan pitää maailman ensimmäisenä yliopistona.[5] Aleksandrian kirjasto toimi Museionin yhteydessä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisessä merkityksessä museion merkitsi antiikissa muusille eli runottarille omistettua pyhäkköä. Aleksandrian Museion voidaan nähdä erityisesti Aristoteleen Lykeionissa olleen museionin perillisenä.[2] Egyptissä se seurasi Heliopoliin koulua Egyptin korkeimpana oppilaitoksena.[1]

Museion perustettiin hellenistisen kauden alkupuolella. Sen tarkempi synty ja historia tunnetaan huonosti. Sen perustajaksi arvellaan Ptolemaios I:tä[2][6] tai viimeistään hänen seuraajaansa Ptolemaios II:sta noin vuonna 280 eaa.[2] Ptolemaios I:n puolesta puhuu se, että hänen tiedetään tukeneen oppineita ja erityisesti Aristoteleen oppilasta Theofrastosta, joka oli laajentanut Lykeionin museionia, sekä toista tämän oppilasta Demeterios Faleronlaista.[2][7] Lisäksi Athenaios antaa ymmärtää laitoksen olleen olemassa jo Ptolemaios II:n kauden alkuvaiheessa, jolloin se oli todennäköisesti ollut olemassa jo jonkun aikaa.[2][8]

Laitos perustettiin tutkimuksen edistämiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi.[2][9] Museion ja sen yhteydessä toiminut kirjasto houkuttelivat Aleksandriaan maailman silloisia huipputiedemiehiä.[10][11] Ne rahoitettiin yhteisestä kassasta, oletettavasti julkisista varoista. Museionin tutkijayhteisö muodosti eräänlaisen kollegion, ja sen jäsenet saivat elatuksen ja olivat vapautettuja veroista. Yhteisöä johti pappi, jonka nimitti alun perin kuningas ja roomalaisella kaudella keisari. Virka oli yksi Aleksandrian neljästä tärkeimmästä.[1][2][6][12] Erään kerran Museionin kerrotaan saaneen jopa 14 000 oppilasta,[2] mutta tämän väitteen todenperäisyydestä ei ole tietoa.

Museion säilyi toiminnassa roomalaiselle kaudelle. Strabon kuvaa sitä samoin kuin muuta Aleksandriaa teoksessaan Geografika.[13] Keisari Claudiuksen mainitaan laajentaneen Museionia.[2][14]

Museionin toiminnan päättymisestä ei ole tarkkoja tietoja. Roomalaisissa teksteissä viitataan sen toimineen vielä 300-luvulla.[6] Ainakin vielä Theon Aleksandrialaisen (n. 335–405) mainitaan toimineen siellä.[15] Museion saattoi säilyä toiminnassa vuoden 640 arabivalloitukseen saakka.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinainen Museion

Museion oli Strabonin mukaan osa Ptolemaiosten palatsialuetta. Se yhdistyi palatsien kokonaisuuteen pitkien pylväskäytävien välityksellä, ja se oli koristeltu muualta Egyptistä siirretyillä obeliskeilla ja sfinkseillä. Rakennuskokonaisuus koostui suuresta pitosalista (οἶκος μέγας, oikos megas), jossa tutkijat ruokailivat yhdessä. Sen ulkopuolella oli peristyylikäytäviä (περίπατοι, peripatoi), joita voitiin käyttää ruumiinharjoituksiin ja kävellen suoritettuihin luentoihin. Lisäksi rakennukseen kuului teatteri tai luentosali (ἐξέδρα, eksedra), jossa järjestettiin luentoja, väittelyitä ja juhlatilaisuuksia; tutkijankammioita;[1][2][12][13] kasvitieteellinen puutarha, johon Ptolemaios II hankki trooppisia kasveja;[1][16] sekä eläintarha.[1][8] Museionin toiminta jakaantui neljään osastoon, jotka olivat runous, matematiikka, tähtitiede ja lääketiede.[1][2]

Kirjasto

Museioniin liittynyt Aleksandrian kirjasto oli aikansa suurin kirjakokoelma,[4] ja siihen sanotaan kuuluneen eri antiikin lähteissä 400 000–700 000 kirjaa (kirjakääröä).[1][17]

Kokoelman laittoi alulle Ptolemaios I, ja hänen seuraajansa laajensivat sitä. Antiikin lähteissä kirjaston sanotaan tuhoutuneen Julius Caesarin sotatoimien aikaan vuonna 48 eaa., mutta nykyisin on kyseenalaistettu, että ainakaan koko kirjasto olisi tuhoutunut tuolloin. Lopullisesti kirjaston on usein katsottu tuhoutuneen viimeistään kaupungin arabivalloituksen yhteydessä vuonna 640.[1] Nykyisin pidetään luultavana, että Aleksandrian pääkirjasto ja sen sivukirjasto tuhoutuivat kuitenkin eri aikoina jo kauan ennen arabivalloitusta.[18][19]

Muutoin Museionin rakenteista ja toiminnasta tiedetään vain vähän. Vaikka nykyinen ”museo”-sana on johdettu Museionin nimestä, antiikin museioneissa ei säilytetty muita esineitä kuin kirjoja, ja niitä ei pidetty näytteillä vaan käytettiin tutkimukseen.[6]

Oppineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museionissa toimineisiin tieteilijöihin lukeutuvat muun muassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Smith, William: ”Alexandreia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Museum”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Strabon: Geografika s. 609, 791–; Vitruvius: De architectura 7 prooem.; Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 12.2, Apionia vastaan (Contra Apionem) 2.7; Klemens Aleksandrialainen: Stromateis 1.22; Kyrillos: Jerusalemin uskontunnustus (Hieros. Catechet.) 4.34; Epifanios Salamislainen: De mensuris et pondibus 100.9; Augustinus: Jumalan valtio 18.42.
  4. a b Βουτυράς, Μανόλης & Γουλάκη-Βουτυρά, Αλεξάνδρα: Η Αλεξάνδρεια Αρχαιογνωσία και Αρχαιογλωσσία στη Μέση Εκπαίδευση. Η Αρχαία Ελληνική Τέχνη και η Ακτινοβολία της. Viitattu 19.10.2020.
  5. Lehtinen, Matti: Antiikin Kreikan matematiikkaa: Eukleides ja Alkeet Matematiikan historia, Matematiikkalehti.
  6. a b c d Hellenistic Egypt: the Alexandria Museum University College London. Viitattu 19.10.2020.
  7. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 5.37, 5.51–52.
  8. a b Athenaios: Deipnosofistai 14.654.
  9. Athenaios: Deipnosofistai 5.203.
  10. a b c d Thornell, Inga Duncan: The Library of the Museion in Alexandria dunthor.org. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 19.10.2020.
  11. a b c d e f g h Tarcher, Jeremy P.: Chapter 3: ABC of logic The Human Journey.
  12. a b Salmenkivi, Erja: Papyrusten aika, s. 66–70. Helsinki: Teos, 2019. ISBN 978-951-851-892-4.
  13. a b Strabon: Geografika 17.1.8. (kreik., engl. käännös)
  14. Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Claudius 42.
  15. a b c Theon of Alexandria School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland. Arkistoitu 22.3.2017. Viitattu 28.12.2020.
  16. Filostratos: Apollonios Tyanalaisen elämä (Vit. Apollon.) 6.24.
  17. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 12.2; Athenaios: Deipnosofistai 1.3.
  18. El-Abbadi, Mostafa: Library of Alexandria Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.2.2018.
  19. Melasuo, Emilia: ”Länsimaisen sivistyksen juurilla? Aleksandrian kirjaston opetuksista”. Teoksessa Koivunen, Leila & Tunturi, Janne (toim.): Papyruksesta PDF:ään tutkielmia kirjan historiasta. Turun yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  20. Aristarchus of Samothrace britannica.com. Viitattu 26.4.2022.
  21. a b c Rappoport, S.: History of Egypt, s. 4. Osa 10.. Grolier Society, 1904. Wattpad.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]