Sfinksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sfinksi

Sfinksi (kreikaksi Σφιγξ kuristaja) on taiteessa ja mytologiassa kuvattu ihmispäinen leijona tai hirviö, joka oli yleensä naispuolinen. Ensimmäiset tunnetut sfinksiveistokset valmistettiin muinaisessa Egyptissä. Egyptiläinen sfinksi kuvasi yleensä faaraon tai muun tärkeän henkilön kasvoja, sekä leijonan ruumista, jolla pyrittiin korostamaan patsaan esittämän henkilön voimaa ja mahtia. Myöhemmin kreikkalaiset omaksuivat sfinksin osaksi tarustoaan. He kuvasivat sfinksin yleensä naishahmoisena ja siivekkäänä. Heidän uskomuksensa mukaan sfinksi ryösti nuoria poikia ja oli läsnä verisissä taisteluissa. Sfinksi toimi myös hautapaikkojen vartijana. Joissakin taruissa sfinksi kyseli kreikkalaisilta sankareilta arvoituksia: jos ei tiennyt vastausta, sfinksi muutti onnettoman uhrinsa kiveksi. Kun joku tiesi vastauksen, kaikki vapautuivat loitsusta. Klassisella kreikkalaisella kaudella sfinksi inhimillistyi. Sen kasvot kuvattiin tyyninä ja kauniina ja sille usein veistettiin myös rinnat.

Gizan sfinksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Gizan sfinksi
Gizan sfinksi ja Khefrenin pyramidi

Kuuluisin sfinksi (arabiaksi أبو الهول abu'l-haul kauhun isä) sijaitsee Gizan kolmen pyramidin vieressä. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen.

Sfinksin henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta, vaikka useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao Khafreaa. Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä afrikkalaisina, ja Khafren piirteitä eurooppalaisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, Djedefraa, josta tiedetään hyvin vähän.

Muita egyptiläisiä sfinksejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Gizan sfinksi on suurin Egyptissä olevista sfinkseistä, ei se suinkaan ole ainoa. Muinaisessa Theban kaupungissa on kahta temppeliä (Karnak ja Luxor) yhdistävä sfinkseillä reunustettu käytävä. Käytävän molemmilla puolilla on koko kolmen kilometrin matkalla vierekkäin sfinksejä, joilla on Amon-jumalaa kuvaava pässin pää. Myös muinaisen Memfiksen kaupungin lähellä on alabasterista kaiverrettu sfinksi. Seuraavat sukupolvet eivät ehkä näe sfinksiä, koska tulvat saattavat hukuttaa sen.

Kreikkalainen sfinksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiskasvoinen sfinksi Wienissä

Kreikan ja muinaisen Egyptin tultua tiiviimpään kanssakäymiseen Uuden valtakunnan aikana (1550–1069 eaa.) kreikkalaiset omaksuivat sfinksin osaksi omaa jumalistoaan, kuitenkin muuttamalla sitä niin, että sillä oli naisen pää ja siivet sekä käärmeen häntä. Kreikkalainen sfinksi oli huonon onnen ja tuhon demoni. Tarun mukaan sfinksi kysyi ihmisiltä vastausta arvoitukseen ("Mikä olento liikkuu aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella, ja illalla kolmella jalalla?") ja kuristi kaikki jotka vastasivat väärin. Viimein kuitenkin Oidipus osasi vastata arvoitukseen oikein ("Ihminen."), jolloin sfinksi tappoi itsensä hyppäämällä rotkoon.

Muita sfinksin esittämiä arvoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari Harry kohtaa labyrintissä sfinksin, joka esittää hänelle seuraavan arvoituksen:

"Ensin mieti, mikä aina seuraa päivää, valoa sen, mikä lankeaa yötä ennen, edellä pimeyden. Nyt kerro, miten lamppu syttyy, välähtää salama, tapahtuu se millä kiire on kamala. Vielä nappaa alusta pois tavu viimeinen ja lopun lopusta kirjain yksinäinen. Kun jollain osaat sitoa yhteen tulokset, jo vastaat: Mitä otusta pussaamaan suostu et?"

Harryn onnistui keksimään oikea vastaus: hämähäkki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tieteen kuvalehti 13/1998
  • Robert M. Schoch: Voices of the rocks (Thorsons, 2000)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta sfinksi.