Oidipus
Oidipus (m.kreik. Οἰδίπους, Oidipūs) oli kreikkalainen tarusankari, Theban kuninkaan Laioksen ja hänen puolisonsa Iokasten poika. Koska Delfoin oraakkeli oli ennustanut, että Oidipus tappaisi vartuttuaan isänsä ja naisi äitinsä, lähetti kuningas palvelijan viemään Oidipuksen metsään, jossa palvelijan tuli surmata Oidipus.[1] Palvelija ei kuitenkaan hennonut surmata viatonta poikaa, vaan sitoi vain Oidipuksen puuhun kiinni ja hylkäsi pojan metsään. Jonkin ajan kuluttua Korintin kuninkaan alamaiset löysivät Oidipuksen puuhun sidottuna, vapauttivat pojan ja veivät hänet kuninkaan luo, joka otti pojan omakseen. Kuningas antoi pojalle tämän turvonneiden jalkojen mukaan nimen Oidipus.
Elämä myytin mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oidipus kasvoi Korintissa, mutta sai vuosia myöhemmin kuulla juopuneelta ystävältään, ettei kuningas ja kuningatar ole hänen oikeita vanhempiaan. Oidipus lähti kysymään neuvoa Delfoin oraakkelilta, ja tämä kertoi, että hän tulisi surmaamaan isänsä ja naimaan äitinsä. Hän päätti lähteä Korintista estääkseen ennustusta toteutumasta.
Lähdettyään Korintista Oidipusta vastaan tulivat eräällä kapealla tiellä vaunut, joita ohjastivat Laios ja eräs tämän sotilaista. Laios käski Oidipusta väistymään, mutta Oidipus ei tähän suostunut. Riidan lopuksi Oidipus surmasi Laioksen ja sotilaan. Thebaan saavuttuaan Oidipus sai kuulla, että koska Theban kuningas oli surmattu, kaupunkia ahdisteli sfinksi. Oidipus vapautti kaupungin sfinksistä vastaamalla oikein sen arvoitukseen: ”Mikä kulkee aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella ja illalla kolmella jalalla”. Oikea vastaus kysymykseen oli ihminen: hän konttaa lapsena, kävelee aikuisena ja käyttää vanhuksena kävelykeppiä. Hämmästyneenä Oidipuksen oikeasta vastauksesta sfinksi tappoi itsensä.
Kiitokseksi sfinksin surmaamisesta thebalaiset korottivat Oidipuksen kuninkaakseen, ja hän otti Iokasten puolisokseen. Oidipus ja Iokaste elivät onnellisesti ja saivat lapsia, kunnes jumalat lähettivät ruton rankaisemaan kaupunkia. Oraakkelin mukaan rutosta selvittäisiin, kun entisen kuninkaan surmaaja olisi häädetty kaupungista. Tunnollisena miehenä Oidipus päätti välittömästi aloittaa tutkinnan surmaajan löytämiseksi. Lopulta tietäjä Teiresias paljasti totuuden; sen kuultuaan Iokaste hirttäytyi ja Oidipus puhkaisi silmänsä ja lähti maanpakoon. Hän kuoli Attikan Kolonoksessa.
Oidipuksella ja Iokastella oli pojat Eteokles ja Polyneikes sekä tyttäret Antigone ja Ismene. Oidipuksen tarinan tunnetuin esitys on Sofokleen tragedioissa Kuningas Oidipus ja Oidipus Kolonoksessa.[1] Oidipuksesta kertoi myös kadonnut eepos Oidipodeia.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b ”Oidipus”, Pieni tietosanakirja, s. 472. Helsinki: Otava, 1925–1928. Teoksen verkkoversio Projekti Runebergin sivuilla.
- ↑ Oedipodea Brill’s New Pauly. Brill. Viitattu 27.5.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuningas Oidipus. (Oidipus Tyrannos.) Suomentanut Veijo Meri. Helsingissä: Otava, 1988. ISBN 951-1-10397-0.
- Kuningas Paksujalka. (Oidipus Tyrannos.) Käännöstyöryhmä: Kari Heiskanen ym. Helsingissä: Nostromo, 1990. ISBN 951-620-002-8.
- Oidipus Kolonoksessa. (Oidipus epi Kolono.) Suomentanut Esa Kirkkopelto. Helsinki: Like, 1994. ISBN 951-578-199-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oidipus Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kreon |
Theban kuningas 1200-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Polyneikes |