Kypros

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saarta Välimeressä. Saarella sijaitsevista Kyproksen tasavallasta ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisesta tasavallasta kerrotaan omissa artikkeleissaan.
Kypros
Kyproksen (vihreä) sijainti Euroopan unionissa (vaaleanvihreä).
Kyproksen (vihreä) sijainti Euroopan unionissa (vaaleanvihreä).
Maantiede
Sijainti 34°33′N, 32°16′E-35°34′N, 34°37′E
Merialue Välimeri
Pinta-ala 9 251 km²
Valtio
Valtio Kyproksen tasavalta, Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta
Väestö
Väkiluku 1 120 489 (2011)
Suurin kaupunki Nikosia
Asutuskeskukset Limassol, Larnaka, Pafos, Famagusta
Kielet kreikka, turkki

Kypros on saari Välimeren itäosassa. Nykyisin saaren eteläosa on kreikkalaisten asuttaman Kyproksen tasavallan hallinnassa. Saaren turkkilais­väestö asuu Turkin miehittämässä pohjoisosassa, Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa, jonka itsenäisyyttä ei ole Turkin lisäksi mikään muu maa tunnustanut. Akrotirin ja Dhekelian brittiläistukikohdat sijaitsevat Kyproksessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kyproksen historia

Maanviljely saapui Kyprokselle melko varhain Anatoliasta tai Levantista, viimeistään 8500 eaa. Niinpä saareen syntyi noin 7000 eaa pyöreäpohjaisista taloista tehty Khirokitian kaupunki. Sen asukkaat elivät maanviljelyllä ja karjan kasvatuksella. Kypros alkoi viedä kuparia noin 3000 eaa ellei jo hieman aiemmin. Kupari onkin saanut nimensä juuri Kyproksesta.

Kypros jäi Itä-Rooman osaksi Rooman valtakunnan jaon jälkeen 395 ja oli sitä lähes kahdeksansataa vuotta. Englannin kuningas Rikhard I Leijonamieli valtasi saaren 1191 kolmannella ristiretkellä. Rikhard myi saaren Temppeliherrain ritarikunnalle, joka puolestaan myi sen valtakuntansa menettäneelle Jerusalemin kuninkaalle Guy de Lusignanille.

Vuonna 1489 Välimeren kaupunkimahti Venetsia otti Kyproksen hallintaansa. Vuodesta 1570 aina vuoteen 1878 Kypros oli osa osmanien valtakuntaa. Vuonna 1878 Kypros siirtyi Britannian hallintaan, itsenäistyi vuonna 1960 presidenttinään arkkipiispa Makarios III ja ajautui sisällissotaan vuonna 1963. Sota kesti kolme päivää ja päättyi aselepoon, jota valvomaan YK asetti kansainväliset rauhanturvajoukot (UNFICYP) vuonna 1964. Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilashallituksen tukeman vallankaappauksen jälkeen. Turkin miehittämät alueet julistivat itsenäisyyden vuonna 1975 ja Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon. Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3 saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.

YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen (2010).[1] Britannialla on saarella edelleen kaksi tukikohtaa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kyproksen maantiede
Satelliittikuva tammikuulta 2001.

Kypros on Välimeren kolmanneksi suurin saari Sisilian ja Sardinian jälkeen. Sen pinta-ala on 9 251 km² ja asukasluku on noin 871 036 (2009).[2]

Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-itään, eli Aasiaan, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan Eurooppaan. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 75, Egyptiin 300, Syyriaan 105 ja Rodokselle Kreikkaan noin 380 km[2].

Kyproksen tärkeimpiä kaupunkeja ovat mm. pääkaupunki Nikosia (224 500 as., 2005) sekä Larnaka (79 000 as.), Limassol (176 900 as.) ja Pafos (52 800 as.) Saaren turkkilaismiehityksen alla olevan pohjoisosan tärkeimpiä kaupunkeja ovat Famagusta, Kyrenia, Morfou sekä osa Nikosiaa.[2]

Saaren läpi kulkee kaksi vuorijonoa. Pohjoisosan halki kulkee Pentadaktylos-vuoristo. Troodosvuoret kulkevat puolestaan saaren keski- ja lounaisosien halki. Pentadaktylos-vuorten korkein kohta on 1 024 m ja Troodosvuorten korkein kohta, Olympos, nousee 1 953 m:n korkeuteen. Vuoristojen välillä on hedelmällinen Messaorian tasanko. Saaren rannikko on kivistä saaren pohjoisosassa, kun taas saaren eteläpuolella on paljon hiekkarantoja. Rannikolla on laaksoja, joiden maaperä on hyvin soveltuvaa maanviljelykseen. Viljelykelpoista maata on noin 46,8 % saaren pinta-alasta. Joet ovat olemassa vain sadekausina, jolloin vain voimakkaiden sateiden jälkeen niihin muodostuu virtaavaa vettä.[2]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella vallitsee välimerenilmasto, johon kuuluvat kuumat ja kuivat kesät kesäkuusta syyskuuhun ja leudot, kosteat talvet marras-maaliskuussa. Loka-, huhti- ja toukokuussa on lyhyitä syys- ja kevätjaksoja, jolloin sää vaihtelee nopeasti.[2]

Aurinko paistaa läpi vuoden. Huhti-syyskuussa aurinkoisia tunteja on keskimäärin 11 päivässä. Tuulet ovat keveitä ja voimakkaat myrskyt harvinaisia. Lunta sataa ajoittain yli 1 000 metrin korkeudessa Trodoksen vuoristossa, jolloin jopa hiihtäminen on mahdollista. Iltaisin sää on viileää.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UNFICYP UN. Viitattu 16.4.2010
  2. a b c d e f Polly Lyssiotis & Vasiliki Kokoti (toim): About Cyprus. Nikosia, Kypros: Press and Information Office, 2007. ISBN 978-9963-38-499-0. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kypros.