Sisilia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Regione Siciliana
Sicilia-Bandiera.png Coat of arms of Sicily.svg
Lippu Vaakuna
Sisilian sijainti kartalla
Pääkaupunki Palermo
Väkiluku 5 043 083  (2010)
Väestötiheys 195 asukasta/km²
Pinta-ala 25 708 km²
Maakunnat Agrigento, Caltanissetta, Catania, Enna, Messina, Palermo, Ragusa, Siracusa, Trapani
Kuntien lukumäärä 390
Presidentti Rosario Crocetta
Verkkosivu http://www.regione.sicilia.it

Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Italian autonominen alue ja Välimeren suurin saari. Sen koko on 25 700 neliökilometriä ja siellä asuu viisi miljoonaa ihmistä. Kapeimmillaan vain 3,3[1] kilometrin levyinen Messinansalmi erottaa Sisilian Italian niemimaasta.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1947 Sisilia sai oman parlamenttinsa, jossa on 90 kansanedustajaa sekä aluehallinnon, joka päättää saaren sisäisistä asioista. Talous- ja ulkopolitiikka on yhteinen muun Italian kanssa.

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisilian tärkeimpiä kaupunkeja ovat pääkaupunki Palermo sekä maakuntien pääkaupungit Catania, Messina, Syrakusa, Trapani, Enna, Caltanissetta, Agrigento ja Ragusa. Muita tunnettuja sisilialaisia kaupunkeja ovat muun muassa Cefalù, Taormina, Bronte, Marsala, Corleone, Castellammare del Golfo ja Tripi (entinen Abacaenum).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisilian kartta

Tulivuori Etna (3340 mmpy; Korkeus vaihtelee eri tulivuorenpurkausten jälkeen.) sijaitsee lähellä Catanian kaupunkia. Tulivuoren ympärysmitta on noin 200 km. Sisilian eteläinen ja läntinen osa ovat suhteellisen laakeita. Pohjoinen ja itäinen osa ovat vuoristoisia. Liparisaaret Sisilian pohjoispuolella kuuluvat Sisilian hallinnolliseen alueeseen, kuten myös Egadisaaret lännessä, Ustican saari luoteessa ja Pelagiset saaret lounaassa.

Sisilia on hedelmällinen saari. Oliivit ja viini ovat saaren tärkeimmät maataloustuotteet. Saarella kasvatetaan myös appelsiineja, sitruunoita ja manteleita.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisilia satelliittikuvassa

Sisilian kieli on latinasta periytyvä kieli, joka poikkeaa jonkin verran italian kielestä. Siinä on paljon sanoja, jotka ovat peräisin arabian kielestä ja myös monia lainoja katalaanista, ranskasta ja espanjasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisten siirtokuntia

Joskus välillä 5500-5000 eaa[2] Sisiliaan purjehti sydänsimpukkakeramiikkaa valmistaneita ihmisiä, joiden kulttuuri eriytyi Italian seuduilla tyrheeniseksi sydänsimpukkakeramiikaksi. Sitten sisiliaan saapuivat sekslolaiset noin 4500 eaa.[3]. Näiden jälkeen joskus vuoden 4000 eaa jälkeen kuparikautisia pelasgeja[4]. Sisilia alkoi kaupungistua noin 1300 eaa. Sisilian vanhimmat tunnetut asukkaat olivat elymit, sikaanit ja sikulit. Sikulit tulivat myöhimpään ja olivat indoeurooppalaisia. Foinikialaiset siirtolaiset tulivat rannikoille noin 1100-1000 eaa. näiden ohella foinikialaiset siirtolaiset. 700-luvulla eaa. kreikkalaiset perustivat sinne siirtokuntia helleeniläistyttäen rannikkoseudut. Karthago valloitti osan Sisiliaa, mutta menetti alueensa roomalaisille ensimmäisessä puunilaissodassa 241 eaa.

Kansainvaellusten jälkeen Sisilia joutui 551 Itä-Roomalle. Saari oli saraseenien hallussa 800-luvulta 1000-luvun jälkipuoliskolle, jolloin normannit valloittivat sen. Vuonna 1130 normanni Roger II yhdisti Napolin ja Sisilian yhdeksi valtakunnaksi, Sisilian kuningaskunnaksi. Vuonna 1282 Sisilia joutui Aragonialle, jonka kuningas 1442 sai haltuunsa myös Napolin. 1504–1713 Sisilia kuului Espanjan valtakuntaan. Sisilia joutui 1713 Savoijille ja liitettiin 1720 uudelleen Napoliin. Vuonna 1815 Sisilia ja Napoli saivat nimen Molempain Sisiliain kuningaskunta, jonka Sardinian kuningaskunta vuonna 1861 liitti itseensä ja muodosti yhdistyneen Italian. Toisen maailmansodan aikana saksalais-italialaisilla joukoilla oli tukikohta saarella Afrikan toimien aikana. Liittoutuneet nousivat maihin Sisiliassa 1943.

Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etnan tulivuoripurkaukset ja maanjäristykset ovat aiheuttaneet kautta aikain suuria ihmishengen menetyksiä ja taloudellisia vahinkoja. Etnan purkaus vuonna 1669 hävitti osittain Catanian kaupungin. 1683 maanjäristys aiheutti suurta tuhoa saaren itäosassa. Vuonna 1783 puolet Messinan kaupungista tuhoutui maanjäristyksessä. Vuoden 1908 maanjäristyksessä kuoli 75 000 ihmistä. Vuonna 1968 satoja ihmisiä kuoli maanjäristyksessä saaren länsiosassa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisemakuva Sisilian Caltanissettasta.
  • Piazza Armerinan pienen vuoristokaupungin lähellä saaren keskiosassa sijaitseva keisari Maximianuksen huvilan Villa Romana del Casalen jäännökset.
  • Taorminan kaupunkikeskusta ja amfiteatterin rauniot, joilla järjestetään suuret klassisen musiikin festivaalit elokuun puolessa välissä.
  • Etnan tulivuorelle pääsee köysiradalla ihailemaan koko saaren yli avautuvia maisemia.
  • Palermon, Cefalùn ja Monrealen katedraalit, erityisesti niiden normanniaikaiset mosaiikit

Mafia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Yhdysvaltoihinkin siirtolaisten kautta levinnyt rikollisjärjestö mafia (Cosa Nostra) on kotoisin Sisiliasta. Se syntyi 1800-luvulla, ei keskiajalla kuten jotkut myytit väittävät.lähde? Mussolini kukisti mafianlähde?, mutta liittoutuneet tekivät sen kanssa yhteistyötä toisen maailmansodan aikanalähde?, ja sodan jälkeen mafia nousi uudestaan tekijäksi, joka vaikutti koko Italian politiikassa. 1980-luvulta alkaen useat mafiosot ovat rikkoneet kuulusteluissa omertàn eli vaikenemisen lain ja useita mafiajohtajia on pidätetty.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sisilia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tietojätti sivu 659, Gummerus 1993
  2. http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/neolithique.html, LE NEOLITHIQUE ,Histoire des civilisations européennes
  3. http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/asianique.html,LES PEUPLES ASIANIQUES ,Histoire des civilisations européennes
  4. http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/y19.htm, PELASGES DES HYPOGEES