Sisilia
Wikipedia
| Regione Sicilia | |||||
|
|||||
| Pääkaupunki | Palermo | ||||
| Väkiluku | 5 017 212 (2006) | ||||
| Väestötiheys | 195 asukasta/km² | ||||
| Pinta-ala | 25 708 km² | ||||
| Maakunnat | Agrigento, Caltanissetta, Catania, Enna, Messina, Palermo, Ragusa, Siracusa, Trapani | ||||
| Kuntien lukumäärä | 390 | ||||
| Presidentti | Raffaele Lombardo | ||||
| Viralliset sivut | http://www.regione.sicilia.it | ||||
![]() |
|||||
Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Italian autonominen alue ja Välimeren suurin saari. Sen koko on 25 700 neliökilometriä ja siellä asuu 5 miljoonaa ihmistä. Kapeimmillaan vain neljän kilometrin levyinen Messinansalmi erottaa Sisilian Italian niemimaasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hallinto
Vuonna 1947 Sisilia sai oman parlamenttinsa, jossa on 90 kansanedustajaa sekä aluehallinnon, joka päättää saaren sisäisistä asioista. Talous- ja ulkopolitiikka on yhteinen muun Italian kanssa.
[muokkaa] Kaupungit
Sisilian tärkeimpiä kaupunkeja ovat pääkaupunki Palermo sekä maakuntien pääkaupungit Catania, Messina, Syrakusa, Trapani, Enna, Caltanissetta, Agrigento ja Ragusa. Muita tunnettuja sisilialaisia kaupunkeja ovat muun muassa Cefalù, Taormina, Bronte, Marsala, Corleone, Castellammare del Golfo ja Tripi (entinen Abacaenum).
[muokkaa] Maantiede
Tulivuori Etna (3340 mmpy; Korkeus vaihtelee eri tulivuorenpurkausten jälkeen.) sijaitsee lähellä Catanian kaupunkia. Tulivuoren ympärysmitta on noin 200 km. Sisilian eteläinen ja läntinen osa ovat suhteellisen laakeita. Pohjoinen ja itäinen osa ovat vuoristoisia. Aeolian saaret Sisilian pohjoispuolella kuuluvat Sisilian hallinnolliseen alueeseen, kuten myös Egadi-saaret lännessä, Ustican saari luoteessa ja Pelagian saaret lounaassa.
Sisilia on hedelmällinen saari. Oliivit ja viini ovat saaren tärkeimmät maataloustuotteet. Saarella kasvatetaan myös appelsiineja, sitruunoita ja manteleita.
[muokkaa] Kieli
Sisilian kieli on latinasta periytyvä kieli, joka poikkeaa jonkin verran italian kielestä. Siinä on paljon sanoja, jotka ovat peräisin arabian kielestä ja myös monia lainoja katalaanista, ranskasta ja espanjasta.
[muokkaa] Historia
Sisilian vanhimmat tunnetut asukkaat olivat sikaanit ja sikulit ja näiden ohella foinikialaiset siirtolaiset. 700-luvulla eaa. kreikkalaiset perustivat sinne siirtokuntia helleeniläistyttäen rannikkoseudut. Karthago valloitti osan Sisiliaa, mutta menetti alueensa roomalaisille ensimmäisessä puunilaissodassa 241 eaa.
Kansainvaellusten jälkeen Sisilia joutui 551 Itä-Roomalle. Saari oli saraseenien hallussa 800-luvulta 1000-luvun jälkipuoliskolle, jolloin normannit valloittivat sen. Vuonna 1130 normanni Roger II yhdisti Napolin ja Sisilian yhdeksi valtakunnaksi, Sisilian kuningaskunnaksi. Vuonna 1282 Sisilia joutui Aragonialle, jonka kuningas 1442 sai haltuunsa myös Napolin. 1504–1713 Sisilia kuului Espanjan valtakuntaan. Sisilia joutui 1713 Savoijille ja liitettiin 1720 uudelleen Napoliin. Vuonna 1815 Sisilia ja Napoli saivat nimen Molempain Sisiliain kuningaskunta, jonka Sardinian kuningaskunta vuonna 1861 liitti itseensä ja muodosti yhdistyneen Italian. Toisen maailmansodan aikana saksalais-italialaisilla joukoilla oli tukikohta saarella Afrikan toimien aikana. Liittoutuneet nousivat maihin Sisiliassa 1943.
[muokkaa] Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset
Etnan tulivuoripurkaukset ja maanjäristykset ovat aiheuttaneet kautta aikain suuria ihmishengen menetyksiä ja taloudellisia vahinkoja. Etnan purkaus vuonna 1669 hävitti osittain Catanian kaupungin. 1683 maanjäristys aiheutti suurta tuhoa saaren itäosassa. Vuonna 1783 puolet Messinan kaupungista tuhoutui maanjäristyksessä. Vuoden 1908 maanjäristyksessä kuoli 75 000 ihmistä. Vuonna 1968 satoja ihmisiä kuoli maanjäristyksessä saaren länsiosassa.
[muokkaa] Elinkeinot
- maanviljely ja kalastus
- teollisuus; öljyntuotanto
- matkailu
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Piazza Armerinan pieni vuoristokaupunki Sisilian keskiosassa.
- Keisari Maximianuksen roomalaisen huvilan Villa Romana del Casalen jäännökset.
- Taorminan kaupunkikeskusta ja amfiteatterin rauniot, joilla järjestetään suuret klassisen musiikin festivaalit elokuun puolessa välissä.
- Etnan tulivuorelle pääsee köysiradalla ihailemaan koko saaren yli avautuvia maisemia.
- Lähellä pääkaupunki Palermoa on luostarialue, jonka kirkot ovat kuuluisia mosaiikkitaideteoksistaan (Miniturno).
[muokkaa] Mafia
Myöhemmin Yhdysvaltoihinkin siirtolaisten kautta levinnyt rikollisjärjestö mafia (Cosa Nostra) on kotoisin Sisiliasta. Se syntyi 1800-luvulla, ei keskiajalla kuten jotkut myytit väittävät. Mussolini kukisti mafian, mutta liittoutuneet tekivät sen kanssa yhteistyötä toisen maailmansodan aikana, ja sodan jälkeen mafia nousi uudestaan tekijäksi, joka vaikutti koko Italian politiikassa. 1980-luvulta alkaen useat mafiosot ovat rikkoneet kuulusteluissa omertàn eli vaikenemisen lain ja useita mafiajohtajia on pidätetty.
[muokkaa] Tunnettuja sisilialaisia
Abruzzo Chieti • L'Aquila • Pescara • Teramo
Apulia: Bari • Barletta-Andria-Trani • Brindisi • Foggia • Lecce • Taranto
Basilicata: Matera • Potenza
Calabria: Catanzaro • *Cosenza • Crotone • Reggio Calabria • Vibo Valentia
Campania: Avellino • Benevento • Caserta • Napoli • Salerno
Emilia-Romagna: Bologna • Ferrara • Forlì-Cesena • Modena • Parma • Piacenza • Ravenna • Reggio Emilia • Rimini
Friuli-Venezia Giulia: Gorizia • Pordenone • Trieste • Udine
Lazio: Frosinone • Latina • Rieti • Rooma • Viterbo
Liguria: Genova • Imperia • La Spezia • Savona
Lombardia: Bergamo • Brescia • Como • Cremona • Lecco • Lodi • Mantova • Milano • Monza • Pavia • Sondrio • Varese
Marche: Ancona • Ascoli Piceno • Fermo • Macerata • Pesaro e Urbino
Molise: Campobasso • Isernia
Piemonte: Alessandria • Asti • Biella • Cuneo • Novara • Torino • Verbano-Cusio-Ossola • Vercelli
Sardinia: Cagliari • Carbonia-Iglesias • Medio Campidano • Nuoro • Ogliastra • Olbia-Tempio • Oristano • Sassari
Sisilia: Agrigento • Caltanissetta • Catania • Enna • Messina • Palermo • Ragusa • Syrakusa • Trapani
Toscana: Arezzo • Firenze • Grosseto • Livorno • Lucca • Massa-Carrara • Pisa • Pistoia • Prato • Siena
Trentino-Alto Adige: Bolzano • Trento
Umbria:Perugia • Terni
Valle d'Aosta: Aoste
Veneto: Belluno • Padova • Rovigo • Treviso • Venetsia • Verona • Vicenza


