Ragusa (Italia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ragusa
Ragusan vanhakaupunki
Ragusan vanhakaupunki

Koordinaatit: 36°55′45″N, 14°43′04″E

Valtio Italia
Alue Sisilia
Maakunta Ragusa
Hallinto
 – Pormestari Nello Dipasquale [1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 444,67[2] km²
Korkeus 520 m
Väkiluku (31.12.2015) 73 313[3]
 – Väestötiheys 165 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 97100
Suuntanumero(t) 0932
















Ragusa (sisiliaksi Raùsa) on kaupunki ja kunta Italiassa, Sisilian saarella. Se on samannimisen maakunnan pääkaupunki. Ragusassa on runsaat 73 000 asukasta. Pinta-alaltaan kunta on noin 445 neliökilometriä. Ragusa on rakennettu kalkkikivikukkulalle kahden syvän laakson väliin.

Ragusan naapurikunnat ovat Chiaramonte Gulfi, Comiso, Giarratana, Modica, Monterosso Almo, Santa Croce Camerina, Scicli, Vittoria ja Rosolini.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ragusan historia ulottuu esihistorialliselle ajalle. Nykyisen vanhankaupungin, eli Ragusa Iblan, paikalla on ollut asutusta jo 1300-luvulta eaa., jolloin sikulit perustivat paikalle kylän nimeltä Hybla Herea. Tämän jälkeen alueella vaikuttivat kreikkalaiset. 200-luvulla eaa. roomalaiset valtasivat Hybla Herean ja Bysantin hallintaan se siirtyi vuonna 330. Bysanttilaiset linnoittivat kaupungin.[4] Bysanttilaisten hallintokaudella kaupunki vaihtoi nimensä Hereusiumiksi ja se oli muun Sisilian tavoin vandaalien, goottien ja visigoottien useiden ryöstöretkien kohteena[5].

Vuonna 848 Hereusium antautui arabeille ja vuonna 868 muutaman kapinayrityksen jälkeen kaupunki vaihtoi nimensä Rakkusaksi tai Ragusiksi. Arabihallinnon alla Rakkusa kehittyi ja kasvoi. Siitä tuli merkittävä talous- ja kulttuurikeskus.[5]

Normannit valloittivat Sisilian 1000-luvulla. Sisilian kreiviksi nousseen normannihallitsijan Roger I:n pojasta Geoffreystä tuli ensimmäinen Ragusan kreivi. Tämän jälkeen kaupunki siirtyi Schwabenille ja Anjoulle. Vuonna 1282 sisilialaiset kapinoivat Giovanni Prefolion johdolla, minkä seurauksena Ragusan kreivikunta annettiin Prefoliolle. Läheiseen Modican kreivikuntaan yhdistettynä Chiaramonten, Cabreran ja Henriquezin suvut hallitsivat Ragusaa.[5]

Vuoden 1693 maanjäristys kohteli Ragusaa erityisen vakavasti ja kaupungissa kuoli 5 000 ihmistä. Maanjäristystä seurasi kaupungin jakautuminen. Jälleenrakennustyöt aloitettiin välittömästi. Aatelisto halusi rakennuttaa vanhan kaupungin paikalle, kun keskiluokka alkoi rakentaa täysin uutta kaupunkia toiselle kukkulalle.[4] Kaupunki siirtyi muun Sisilian mukana Savoijille 1713, Habsburgin hallitsijasuvulle 1720, Molempain Sisilian kuningaskunnalle 1738 ja lopulta Italian kuningaskunnalle.[5] Vuonna 1865 jakautuneen kaupungin osista tuli itsenäiset kunnat, mutta ne yhdistyivät uudestaan vuonna 1926. Seuraavana vuonna Ragusasta tehtiin maakunnan pääkaupunki.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelys on Ragusassakin edelleen merkittävä tulonlähde, niin kuin muuallakin Sisiliassa. Ragusassa on etenkin paljon vihannesten ja kukkien viljelyä kasvihuoneissa. Lisäksi alueella kasvatetaan karjaa ja tuotetaan ruokaa sekä viiniä. Caciocavallo-juustoa valmistetaan Ragusassa edelleen perinteisin menetelmin.[7]

Vuonna 1953 alkoivat Ragusasta myös öljyn ja hiilivetyjen poraus, mikä kehitti merkittävästi taloutta.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cattedrale di San Giovanni

Ragusan vanhin osa on nimeltään Ragusa Ibla tai Ragusa Inferiore (ala-Ragusa) ja toinen maanjäristyksen jälkeen rakennettu Ragusa Superiore (ylä-Ragusa). Ragusa Superioren jakaa vielä kahteen osaan Santa Domenican laakso, jonka ylittää kolme siltaa. Näistä vanhin on keskimmäinen silta, joka on nykyään suljettu liikenteeltä. Se rakennettiin vuonna 1835. Laakson pohjoispuoli rakennettiin 1600-luvulla ja eteläosa 1800-luvulla. Ragusan uudessa osassa on mm. kaupungin rautatieasema, jonka vieressä sijaitsee vuonna 1960 avattu arkeologinen museo, joka esittelee alueelta löydettyjä arkeologisia jäänteitä.[8]

Ragusa Inferioren merkittävin nähtävyys on kaupungin pääkatujen Via Roman ja Corso Italian risteyksessä oleva Cattedrale di San Giovanni. Vuonna 1778 valmistuneen katedraalin julkisivua hallitsee kolme suurta sisäänkäyntiä. Keskimmäistä oviaukkoa koristavat Neitsyt Marian perisynnitöntä sikiämistä, Johannes Kastajaa ja evankelista Johannesta. Corso Italian varrella on lisäksi monia barokkityylisiä palatseja.[8]

Chiesa di San Giuseppe Ragusa Iblassa

Corso Italian jälkeen alkaa Corso Mazzini, joka laskeutuu kohti Ragusan vanhaa osaa, eli Ragusa Iblaa. Corso Mazzinin varrella on Chiesa di Santa Maria delle Scale, joka uudelleenrakennettiin vuoden 1693 maanjäristyksen jälkeen. Kirkossa on kuitenkin joitakin osia 1400-luvulta peräisin olevasta varhaisemmasta rakennuksesta, kuten saarnastuoli ja joitakin kappeleita. Edelleen alempaa löytyy Chiesa di Santa Maria dell’Idria, joka on rakennettu varhaisemman johanniittain ritarikunnan käskystä tehdyn kirkon paikalle.[8]

Ragusa Iblan toisessa päässä sijaitsee Villa Comunale, eli kaupungin puutarha. Se on hyvin hoidettu ja sieltä on hienot näkymät Ragusan alla olevaan Irminion laaksoon. Puutarhassa on myös kolme kirkkoa: Chiesa di San Giorgio il Vecchio, Chiesa dei Cappuccini Vecchi ja Chiesa di San Giacomo. San Giorgio il Vecchion kirkon tunnistaa goottilais-normannilaisesta sisäänkäynnistä, jota koristaa maalaus Pyhä Yrjö ja lohikäärme. Cappuccini Vecchin kirkossa on Pietro Novellin triptyykki, joka esittää Neitsys Mariaa enkelten ja pyhimysten ympäröimänä.[5]

Ragusa Iblan merkittävin nähtävyys on Rosario Gagliardin suunnittelema Basilica di San Giorgio. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1738 paikalle, jossa oli aiemmin ollut Chiesa di San Nicolò, ja ne valmistuivat vuonna 1775. Kirkon kupoli on vuodelta 1820.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Il Sindaco Città di Ragusa. Viitattu 14.5.2008. (italiaksi)
  2. Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 10.5.2017. (italiaksi)
  3. Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Viitattu 10.5.2017. (englanniksi)
  4. a b Historical Città di Ragusa. Viitattu 14.5.2008. (englanniksi)
  5. a b c d e Ragusa valdinoto.com. Viitattu 14.5.2008. (englanniksi)
  6. History of Ragusa Sicily for Tourists. Viitattu 14.5.2008. (englanniksi)
  7. Guide to Ragusa Holidays in Sicily. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)
  8. a b c d A Walkintour of Ragusa Città di Ragusa. Viitattu 15.5.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]