Kesäaika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
  Kesäaika on käytössä.
  Kesäaika on ollut joskus käytössä.
  Kesäaika ei ole koskaan ollut käytössä.
Keväällä kelloa siirretään tunti eteenpäin.
Syksyllä kelloa siirretään tunti taaksepäin.

Kesäaika on laajalti käytetty järjestelmä virallisen paikallisen ajan siirtämiseksi eteenpäin, yleensä yhden tunnin verran kevät- ja kesäkuukausiksi. Suomessa kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kelloja siirretään kello kolmesta kello neljään, ja normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kellot siirretään vastaavasti kello neljästä kello kolmeen. Vuonna 2013 kesäaika alkoi 31. maaliskuuta ja päättyi 27. lokakuuta. Vuonna 2014 kesäaika alkoi 30. maaliskuuta ja päättyy 26. lokakuuta.

Kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin aktiivisia valveillaolotunteja ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Kertyneet valoisat tunnit ”säästetään” näin iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat ”hukkaan” ihmisten vielä nukkuessa. Pohjoisilla leveyspiireillä kesäajalla on pitkien kesäpäivien takia vähäisempi merkitys kuin etelämpänä,[1] ja energiansäästö on ylipäätään havaittu käytännössä olemattomaksi.[2]

Kesäajan vaikutus on voimakkain keväällä ja syksyllä, jolloin päivän valoisan ajan pituus kasvaa yhdellä tunnilla. Koska ihmisten elämänrytmi on painottunut iltaan, tämä lisää ihmisten aktiivista aikaa tunnilla.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisinaan on väitetty, että kesäaikaa ehdotti ensimmäisen kerran Benjamin Franklin kirjeessään Journal of Paris -lehden toimittajille.[3] Kirjoituksen tyyli oli kuitenkin varsin humoristinen, eikä hän siinä suoranaisesti ehdottanut kesäajan käyttöönottoa.

Ensimmäisen kerran kesäajan käyttöönottoa ehdotti vakavissaan William Willett teoksessaan Waste of Daylight (julkaistu 1907). Hänen mielestään kelloja voitaisiin siirtää kesäksi kaksikin tuntia eteenpäin. Hän ei kyennyt taivuttamaan Britannian hallitusta hyväksymään kesäaikaa voimakkaasta lobbauksestaan huolimatta. Ehdotuksen sanottiin rikkovan säännöllisen vuorokausirytmin.

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Britannia seurasi samana vuonna perässä ja Yhdysvallat vuonna 1918.[4] Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa. Britannia ja Irlanti siirtyivät kesäaikaan jo 16. maaliskuuta, Puola ja Tšekkoslovakia 30. maaliskuuta. Myös Ruotsi, Norja ja Länsi-Saksa ottivat kesäajan ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1980.[5] Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa.

Vuonna 2011 Venäjä siirtyi noudattamaan aikavyöhykkeidensä aiempaa kesäaikaa ympärivuotisesti eli luopui käytännössä erillisestä kesäajasta.[6] Myös Ukraina ja Valko-Venäjä luopuivat erillisestä kesäajasta,[7] mutta Ukraina muutti päätöstään syksyllä 2011 palaten noudattamaan normaali- ja kesäaikojen vaihtelua.[8]

Perusteluja ja vastaperusteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyötyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa usein energiansäästötoimenpiteenä, koska sen avulla saavutettava käytettävissä olevan auringonvalon lisääntyminen periaatteessa säästää sähkövalaisun tarvetta: ihmiset menevät nukkumaan aiemmin ja heräävät aiemmin, jolloin valoisa aika osuu paremmin iltoihin, eikä sähkövaloa silloin tarvita yhtä paljon.

Yhdysvaltain liikenneministeriön tutkimus vuonna 1975 osoitti, että kesäaika säästää prosentin sähkönkulutuksesta. Yhdysvaltalainen National Bureau of Standards kuitenkin tarkasti tutkimuksen uudelleen vuonna 1976 ja totesi ettei merkittäviä säästöjä syntynyt.[9] Suomessakaan kesäaika ei aiheuta Fingridin tilastoissa näkyvää energiankulutuksen vähenemistä.[10]

Kesäajan vaikutuksia tutkittiin vuoden 1973 öljykriisin myötä entistä tarkemmin. Tutkimukset väittivät kesäajan vähentävän myös ilta-aikaan tapahtuvia liikenneonnettomuuksia ja rikollisuutta valoisuuden vuoksi. Tutkimustulokset kuitenkin kyseenalaistettiin myöhemmin.[9]

Haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäajan selkeimpiä haittoja on, että ihmisten biologinen rytmi voi häiriintyä kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä pitkäksikin aikaa,[11] mikä voi aiheuttaa väsymystiloja ja sen takia myös työvireyden laskua. Tämä puolestaan saattaa lisätä muun muassa liikenneonnettomuusriskiä ja sydänkohtausriskiä.[12]

Osa asiantuntijoista olisi valmis poistamaan käytännön, joka aiheuttaa olemattomien hyötyjen sijaan ihmislle ylimääräistä vaivaa, sekaannuksia ja sisäisen kellon kuormitusta.[13] Kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa muun muassa maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa ympäröivän yhteiskunnan muuttaessa elämänrytmiään. Lisäksi kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monenlaisia suunnittelu- ja ylityökustannuksia. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan alalla on kesäaikaan siirtymisiin käytetty suuria työtuntimääriä; joka vuosi kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä joudutaan tekemään runsaasti erikoisjärjestelyjä esimerkiksi kansainvälisessä tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä.lähde?

Eräs keskeinen argumentti kesäaikaa ja sen aiheuttamaa energiansäästöä vastaan on, että ihmiset saattavat käyttää säästyneen energian ja lisääntyneen valoisan ajan energiaa kuluttavaan toimintaan. Työajat ovat nykyään monesti liukuvia, joten saavutettu energiahyöty käynee jatkuvasti pienemmäksi. Energiansäästö onkin usein todettu jo varsin olemattomaksi.[2] Kesäaika ei myöskään ole käytössä kaikkialla maailmassa, mikä sekoittaa maiden välisiä aikaeroja.

Kesäaikaan siirtyminen maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen juliste: Et voi pysäyttää aikaa... mutta voit kääntää kelloa tunnilla taaksepäin kesäajan päättyessä.

Kesäaika on yleisimmin käytössä leudoilla ilmastoalueilla, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Kesäaikaan siirrytään maailman eri alueilla hieman eri aikaan: Esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäaikaan siirtyminen tapahtuu usein eri aikaan kuin Euroopassa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siirtymä on kuitenkin vuodesta 1997 alkaen ollut standardoituna samalle päivälle.[14][15] Koko Eurooppa siirtyy kesäaikaan kello 01.00 GMT eli esimerkiksi aikaero Suomen ja Ruotsin välillä on koko ajan täsmälleen yksi tunti. Ruotsi siirtyy kesäaikaan kello kaksi ja Suomi kello kolme paikallista aikaa.

Kesäaikaan siirtymistä ei käytetä lainkaan esimerkiksi Islannissa, Venäjällä, Intiassa eikä Kiinassa.[16] Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa.

Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa muutettiin kesäaika vuonna 2007 energian säästämiseksi alkamaan maaliskuun toisesta sunnuntaista ja päättymään marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tämän toimenpiteen energiatehokkuudesta on kuitenkin kiistelty.[2][17] Lisäksi lasten kouluunmenoaikaan aamuisin olisi syksyisin entistäkin pimeämpää.

Vuonna 2007 maaliskuun 11. päivälle määräytyneessä siirtymisessä oli kuitenkin eroja osavaltioittain. Arizonan (pl. Navajo-reservaatti) ja Havaijin osavaltiot eivät edelleenkään asetuksesta huolimatta siirry kesäaikaan, vaan pitäytyvät samassa kellonajassa ympäri vuoden. Muista Yhdysvaltojen territorioista ja itsehallintoalueista Amerikan Samoa, Guam, Puerto Rico ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret eivät käytä kesäaikaa lainkaan.lähde? Kesäaikaan siirtyminen oli vuoteen 2007 asti ongelmallista myös Indianan osavaltiossa, jota halkoo kahden aikavyöhykkeen välinen raja. Vuonna 2007 suurin osa (71 piirikuntaa) Indianaa kuuluu itärannikon aikavyöhykkeeseen (engl. Eastern Standard Time (EST)). 17 Indianan piirikuntaa lähinnä osavaltion lounais- ja luoteisosissa kuuluu edelleen keskiseen aikavyöhykkeeseen (engl. Central Standard Time (CST)). Jaosta huolimatta koko Indianan osavaltio otti käyttöön vuonna 2007 kesäajan.[18]

Sekä Australiassa että Yhdysvalloissa kesäaikaan siirtymistä hyödynnetään siten, että sen yhteydessä tehdään muistutuskampanja palovaroittimien paristojen vaihtamisesta.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran muiden maiden mukana toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, jolloin kesäaikaan siirryttiin 3. huhtikuuta ja takaisin normaaliaikaan 4. lokakuuta.[19] Jatkuvassa käytössä kesäaika on ollut vuodesta 1981 lähtien.

Energiansäästökeinona kesäaika lienee Suomessakin kyseenalainen.[10] Sen hyödyt rajoittuvat lähinnä kevääseen ja syksyyn, koska Suomen kesä on muutoinkin varsin valoisa. Tärkein syy kesäajan käyttöön Suomessa onkin pysyminen samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa.

Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00 yöllä, jolloin kelloja käännetään tunti eteenpäin, ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4.00 yöllä, jolloin kelloja käännetään tunti taaksepäin. Tämä aiheuttaa joissain tapauksissa kuten aikataulutuksissa hankalan tilanteen, koska kellonajat aamukolmen ja -neljän välillä esiintyvät syksyllä kaksi kertaa saman vuorokauden aikana ja keväällä ne eivät esiinny ollenkaan. Siirtymä kesäaikaan tehdään aina sunnuntain vastaisena yönä, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä arkielämän aikatauluille.

Yleinen muistisääntö on, että kelloja käännetään aina lähemmäksi juhannusta eli ”aina kesää kohti”. Toisen muistisäännön mukaan ”kesä edessä, talvi takana”. Kolmas muistisääntö on, että normaaliaikana kelloja siirretään taaksepäin, koska talvella tulee aikaisin pimeää.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 50 kysymystä ajasta ja kalenterista (Internet Archive) Almanakkatoimisto. Viitattu 21.3.2014.
  2. a b c Handwerk, Brian: More Daylight Savings: Energy Boon or Scheduling Snafu? National Geographic. 28.7.2005. Viitattu 21.3.2014.
  3. Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving Webexhibits.org. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  4. Hei, miksi siirrämme kelloa talvi- ja kesäaikaan Kysy.fi. 30.10.2010. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 21.3.2014.
  5. Helsingin Sanomat 28.3.1980, s. 22
  6. Venäjä siirtyi pysyvästi kesäaikaan MTV Uutiset. 27.3.2011. Viitattu 21.3.2014.
  7. Ukraine cancels use of daylight saving time KyivPost. 20.9.2011. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  8. Ukraine to return to standard time on Oct. 30 (updated) KyivPost. 18.10.2011. (englanniksi)
  9. a b Congressional Research Service Report RS22284: Daylight Saving Time 7.3.2007. Open CRS. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  10. a b Onko kesäajassa järkeä? Tiede.fi. 27.2.2008. Viitattu 21.3.2014.
  11. Kesä- ja normaaliaikaan siirtymiset voivat aiheuttaa unihäiriöitä 24.10.2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.3.2014.
  12. Janszky, Imre & Lung, Rickard: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence of Myocardial Infarction The New England Journal of Medicine. 30.10.2008. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  13. Mikkonen, Mikael: Kesäaikaan siirtyminen voi laskea työvirettä – asiantuntijat poistaisivat Työpiste-verkkolehti. 28.3.2013. Työterveyslaitos. Viitattu 21.3.2014.
  14. Euroopan kesäaikaan siirtymiset
  15. Euroopan unionin direktiivi kesäajasta
  16. Oja, taulukko sivuilla 88-93
  17. Yhdysvaltain kesäaikaan siirtymiset (Saving Time, Saving Energy)
  18. Indiana Counties: Situation in Indiana from 2007 - as adopted by DOT 15. maaliskuuta 2007. Viitattu 28.3.2007. (englanniksi)
  19. Oja, taulukko sivulla 105

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]