Navajot
Sivulta puuttuu 
Navajot (myös Navaho) ovat Amerikan lounaisosien aavikkoalueilla asuva intiaaniheimo. Navajo-kansa eli Dine’é ("ihmiset") on eräs nykypäivän runsaslukuisimmista intiaaniyhteisöistä Pohjois-Amerikassa. Navajot ovat kielellisesti läheisiä muiden alueen heimojen, kuten apassien kanssa.
Perinteinen navajo-asumus on kaarnasta, mudasta ja hirsistä rakennettu ’’hogan’’. Navajoiden muinaisessa heimouskonnossa hogan oli keskeisessä roolissa ollessaan sekä maallisen, että uskonnollisen toiminnan keskus. Navajot osoittivat jo ennen eurooppalaisten saapumista suurta taipumusta luovuuteen ja taiteeseen.lähde? He tunsivat mm. hopean- ja savenvalannan konstit. Navajot tunnetaan myös huumorintajustaan ja ilomielisyydestään, tästä kielii muun muassa se, että ensimmäinen kerta kun navajo-lapsi nauraa on perheelle suuri juhlan aihe.lähde?
1600-luvulla navajot alkoivat mukautua espanjalaisten tuomien hevosten käyttöön perinteisten koiravaljakkojen sijaan. Kuten monilla muilla tasankojen heimoista, hevosesta kehittyi tärkeä osa navajoidenkin yhteiskuntaa. Ensimmäinen historiaan kirjattu tapaus ratsastavista intiaaneista on vuoden 1659 navajo-hyökkäys espanjalaisten kimppuun New Mexicossa.
Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain laivasto käytti navajojen kieltä vaikeasti murrettavan salakielen luomiseen.
[muokkaa] Katso myös
- Grand Canyon
- Tex Willer on sarjakuvassa navajo-kansan päällikkö
