Havaiji

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo saariryhmästä ja Yhdysvaltojen osavaltiosta. Havaijin saariryhmään kuuluu samanniminen saari
State of Hawaii
Mokuʻāina o Hawaiʻi
Havaijin lippu Havaijin vaakuna
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: The Aloha State
Yhdysvaltain kartta, jossa Havaiji korostettuna
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki Honolulu
Suurin kaupunki Honolulu
Kuvernööri Linda Lingle
Viralliset kielet englanti ja havaiji
Pinta-ala 28 337 km² (.)
 - Maa-ala 16 649 km²
 - Vesiala 11 672 km² (41,2 %)
Väestö (2005)
 - Asukkaita 1 285 498 (2006) (42.)
 - Asukastiheys 76,60/km² (13.)
Liittovaltion osavaltioksi
 - Päivämäärä 21. elokuuta 1959
 - Järjestyksessä 50.
Aikavyöhyke Tyynenmeren: UTC-10
Leveyspiiri 18°55'N – 29°N
Pituuspiiri 154°40'W – 162°W
Leveys km
Pituus 2 450 km
Pinnanmuodostus
 - Korkein kohta 4 205 m
 - Keskikorkeus 925 m
 - Matalin kohta 0 m
Lyhenteet
 - Postilyhenne HI
 - ISO 3166-2 US-HI
Sivusto www.hawaii.gov

Havaiji (havaijiksi Hawaiʻi, engl. Hawaii) on 122:sta[1] saaresta koostuva saariryhmä pohjoisella Tyynellämerellä. Havaiji on ollut Yhdysvaltojen hallussa virallisesti vuodesta 1898 ja maan osavaltio vuodesta 1959. Ennen Yhdysvaltojen miehitystä se oli itsenäinen kuningaskunta 1810–1893.

Vuonna 2006 osavaltion asukasmäärä oli 1 285 498 [2]. Osavaltion pääkaupunki on Honolulu. Havaijin virallisena kielenä on englannin kielen lisäksi alkuperäinen havaijin kieli[3]

Havaijin sijainti Tyynessä Valtameressä

Sisällysluettelo

[muokkaa] Saaret

Havaijin pääsaaret.

Havaijin kahdeksan pääsaarta ovat järjestyksessä kaakosta luoteeseen Havaiji (Big Island), Maui, Kahoolawe, Lanai, Molokai, Oahu, Kauai ja Niihau[4].

Havaijin saaret ovat tuliperäisiä ja koralliriuttojen reunustamia. Havaijin saari eli Big Island on geologisesti nuorin ja yli kaksi kertaa suurempi pinta-alaltaan kuin muut saaret yhteensä. Oahu, jolla muun muassa pääkaupunki Honolulu ja sotilastukikohta Pearl Harbor sijaitsevat, on saariryhmän väestön ja talouden keskittymä. Taloudellisesti toiseksi merkittävin saarista on suosittu lomakohde Maui.[4] Kahoolawe on asuttamaton, Yhdysvaltain sotilaallisessa käytössä oleva saari[5], kun taas Niihau on yksityisomistuksessa oleva, alkuperäisväestöä lukuun ottamatta ulkopuolisilta lähes suljettu saari[6]. Pääsaarilta luoteeseen on 1800 kilometriä pitkä Luoteis-Havaijin (The Northwestern Hawaiian Islands) asuttamattomien pikkusaarten ketju, Nihoasta Kureen[4].

Havaiji on maailman eristynein asutettu maa-alue, josta on 3800 km Kaliforniaan ja Marquesas-saarille ja 6100 km Japaniin[7].

[muokkaa] Saarten geologia, ilmasto ja luonto

Pu'u 'O'o:n kraaterista Kilaeualla purkautuu laavaa

[muokkaa] Geologiaa

Havaijin saariryhmä on syntynyt Tyynenmeren mannerlaattan liikkuessa luoteeseen ns. kuuman pisteen yli. Kuuman pisteen kohdalla muodostuu tulivuori, joka ajan myötä nousee merenpinnan yläpuolelle synnyttäen saaren. Mannerlaatan liikkuessa vuosimiljoonien kuluessa ovat tulivuoret liikkuneet pois kuumasta kohdasta luoteeseen, sammuneet, ja eroosion vaikutuksesta pienentyneet. 35 km Hawai'in saarelta etelään on syntymässä uusi saari, Loihi [8]. Havaijin tunnetuimpia tulivuoria ovat Haleakala Mauilla, sekä Mauna Kea, Mauna Loa, ja Kilauea Havaijilla, joista kaksi viimeisintä ovat edelleen aktiivisia[9].

Havaiji on erittäin vuoristoinen maa-alue: 50 % saarten maa-alasta sijaitsee yli 600 m:n korkeudessa ja 10 % yli 2000 m:n korkeudessa[10].

[muokkaa] Ilmasto

Vaikka saaret tunnetaan enimmäkseen rannikoidensa trooppisesta ilmastosta, etenkin vuoristoisilla Mauilla ja Havaijin saarella voidaan tunnistaa seitsemästä jopa yhteentoista eri ilmastotyyppiä, jotka jakautuvat ns. windward- ja leeward-alueisiin. Leeward-ilmastotyypit ovat kuivempia, vähäsateisempia ja aurinkoisimpia, josta johtuen suurin osa matkailualueista keskittyykin leeward-puolen rannikoille vuoristoisten saarten länsi- ja kaakkoisosiin. Lämpötilavaihtelut ilmastovyöhykkeiden sisällä ovat pienet. Honolulussa lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on 28 °C, ja kylmintä on helmikuussa, 23 °C. Vuorilla, etenkin Mauna Kealla, Mauna Loalla ja Haleakalalla, lämpötila voi laskea nollan alapuolelle, eikä lumi ole lainkaan tuntematon ilmiö. Mauna Kealla on mitattu saarten kylmyysennätys, −11 °C vuonna 1979, kun taas saarten lämpöennätys, 38 °C, on mitattu Pahalassa, Havaijin saaren etelärannikolla vuonna 1931. Waialealen vuori Kauailla on maailman toiseksi sateisin paikka, jonka vuotuinen sademäärä on muhkeat 11,7 m.[10]

Havaijilainen vihermerikilpikonna
Ho'omaluhian kasvitieteellinen puutarha, Oahu

[muokkaa] Luonto

Havaijin eristyneisyys on muokannut siitä uniikin ekosysteemin. Saarilla on 1400 muualla esiintymätöntä kasvilajia, joista useita esiintyy vain tietyissä laaksossa ja vaikeapääsyisillä vuorilla. Myös saaren linnusto on ainutlaatuista – saarilla esiintyy mm 28 endeemistä tangaralajia, joista osa lajeista elää vain yhdellä saarella.[11] Saarten kansallislintu on vaaraantunut havaijinhanhi eli nene, jonka kanta oli alimmillaan 30 tienoilla, mutta on suojelun ansiosta elpynyt jo muutamaan sataan yksilöön. [12]. Marras-huhtikuun välillä Mauin ja Havaijin saaren vesille tulevat leikkimään ja lisääntymään ryhävalaat. Vedet vilisevät trooppisia kaloja ja muun muassa merikilpikonnalajeja[11], joiden havainnointi snorklaamalla ja sukeltamalla onkin suosittua ajanvietettä.

[muokkaa] Historiaa

Havaijilaisia merikanootteja 1784. Piirros: John Webber (1751-1793). Teoksessa: Cook, J. A voyage to the Pacific Ocean (London, Strahan, 1784).

[muokkaa] Löytöretkeilijät

Havaijin alkuperäisväestö on polynesialaista. Havaijin arvioidaan tulleen asutetuksi kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto polynesialaisia löytöretkeilijöitä tuli ilmeisesti Marquesas-saarilta jo 300 eaa tienoilla. Toinen asutusaalto saapui Seurasaarilta noin 1100-luvulla. Havaijilainen yhteiskunta muodostui luokkajakoiseksi. Ensimmäisenä eurooppalaisena saarille saapui englantilainen kapteeni James Cook 20. tammikuuta 1778, kohdaten paikallisia ihmisiä Kauain ja Niihaun rannikoilla.[13] Tosin Cook antoi tuolloin "löytämälleen" saariryhmälle nimen Sandwich Islands[1].

Kamehameha I.

[muokkaa] Havaijin kuningaskunta 1810–1893

Pääartikkeli: Havaijin kuningaskunta

Ennen eurooppalaisten saapumista saariryhmä oli hajautunut lukuisiin pieniin, keskenään usein sotineisiin heimokuntiin, kunnes kuningas Kamehameha I, joka tunnetaan myös Kamehameha Suurena, yhdisti saaret yhdeksi kuningaskunnaksi vuonna 1810[14]. Samoihin aikoihin ulkomaisia laivoja alkoi saapua saarille yhä enemmän, tuoden mukanaan uusia eläinlajeja, puulajeja, hedelmiä, tuliaseita, alkoholijuomia – sekä tauteja. Pian alkuperäisasukkaat alkoivat kuolla sankoin joukoin koleraan, tuhkarokkoon, tippuriin ja silkan elämänhalun menettämiseen vanhojen perinteiden murrosvaiheessa[15]. Vaikka Cookin saapuessa havaijilaisia on arvioitu olleen useita satoja tuhansia, oli heitä jäljellä vuonna 1848 enää 88 000[16].

Yhdysvaltojen vaikutus alkoi voimistua Havaijilla 1830-luvulta lähtien, jolloin aloitettiin laajamittaisempi sokeriruo'on viljely[17]. Viljelykset olivat pääosin Yhdysvalloista tulleiden siirtolaisten omistuksessa. Sokeriruokoviljelmät houkuttelivat myös sankoin joukoin eri kansallisuuksia edustaneita siirtotyöläisiä [18]. 1820 saapuivat myös ensimmäiset amerikkalaiset puritaanilähetyssaarnaajat, jotka perustivat saarille lukuisia kouluja ja dokumentoivat ensi kertaa havaijin kielen kirjalliseen muotoon [19].

Kuningas Kamehameha I:n vaimo, kuningatar Kaahumanu toimi tärkeässä roolissa saarten tabu(kapu) -järjestelmän kumoamisessa yhdessä vuonna 1819 valtaan astuneen kuningas Kamehameha II:n kanssa. 1823 Kamehameha II, vaimonsa Kamamalu, sekä useita hovin jäseniä matkustivat valtiovierailulle Englantiin 1823, jossa kuningas ja kuningatar vastustuskyvyttöminä kuolivat tuhkarokkoon.[15]

Kalākaua.

Vaikka kuningas Kamehameha III julisti Havaijin perustuslaissa maan monarkiaksi 1840 ja sai Yhdysvallat tunnustamaan saarten itsenäisyyden 1842[20], kasvoi saarten riippuvuus Yhdysvalloista jatkuvasti. Yksityinen maanomistus tuli mahdolliseksi 1848, jonka jälkeen pääomainvestoinnit maahan kasvoivat huomattavasti.[17] Kamehameha III:n jälkeen maata hallitsivat kuninkaat Kamehameha IV (1854-1863), Kamehameha V (1863-1872) ja Lunalilo (1872-1874)[15].

Vuonna 1874 Havaijin valtaistuimelle nousi kuningas Kalākaua[15], joka suosi alkuperäisväestön nimittämistä julkisiin asemiin. Havaijilainen sokeri sai suosituimmuusaseman Yhdysvaltojen markkinoilla vuonna 1875 solmitun kauppasopimuksen pohjalta, joka uusittiin 1884 ja lopullisesti ratifioitiin 1887. Samalla Yhdysvallat sai luvan perustaa laivastotukikohdan Pearl Harboriin.[17] Kalãkauan valtaa rajoitettiin merkittävästi lopulta uuden perustuslain voimin, ja hän joutui lopulta väistymään kokonaan epäonnistuneen vallan takaisinkaappausyrityksensä jälkeen[15].

Kuningatar Lili'uokalani.

Kalãkauan sisaren, kuningatar Lili'uokalanin, noustessa seuraavana hallitsijana valtaan tilanne maassa oli jo varsin hankala. Omistava luokka eli lähinnä valkoiset siirtolaiset kannattivat maan yhdistämistä Yhdysvaltoihin ja tavallisen kansan enemmistö oli itsenäisen monarkian puolella. Vuonna 1893 kuningatar Lili'uokalani syrjäytettiin valkoisten sokeriruokoliikemiesten järjestämässä vallankaappauksessa Yhdysvaltojen merijalkaväen avulla. On sanottu, että kuningatar olisi voinut julistaa sotatilan ja aloittaa laajamittaisen aseellisen konfliktin, mutta ilmeisesti viattomien kuolonuhrien pelossa ei näin halunnut toimia.[15][17]

[muokkaa] Tasavalta ja Yhdysvaltojen protektoraatti 1893–1900

Havaijille perustettiin poikkeustilahallitus ja John L. Stevens, Yhdysvaltain Havaijin lähettiläs, julisti Havaijin Yhdysvaltojen protektoraatiksi. Presidentti Grover Cleveland kuitenkin kieltäytyi Havaijin haltuunotosta, koska useimmat alkuperäisasukkaat eivät olleet vallankumouksen takana.[17] 1894 poikkeustilahallitus julisti Havaijin tasavallaksi valiten Sanford Ballard Dolen presidentiksi. Ryhmä kuningattarelle uskollisia havaijilaisia yritti kuitenkin vielä 1895 nousta kapinaan ja palauttaa vanhan kuningattaren valtaistuimelle, mutta yritys murskattiin ja kuningatar Lili'uokalani pantiin kotiarestiin[15]. Seuraava Yhdysvaltojen presidentti, saarten haltuunottoa kannattanut William McKinley, allekirjoitti viimein 7. heinäkuuta 1898 päätöslauselman, jolla Yhdysvallat otti Havaijin haltuunsa.[17],[15] Suuret joukot havaijilaisia järjestivät allekirjoituspäivänä hiljaisen mielenosoituksen kuningattaren kotitalolla[15].

[muokkaa] Yhdysvaltojen territorio 1900–1959

Päätöslauselman pohjalta saaret julistettiin Yhdysvaltojen territorioksi 1900, jolloin Sanford B. Dolesta tuli kuvernööri[17].

Havaijia ehdotettiin kongressissa osavaltioksi ensi kertaa jo 1937, mutta ehdotus hylättiin saarten sekalaisen asujaimiston ja etäisen sijainnin vuoksi.[17].

7. joulukuuta 1941 Japanin ilmavoimat hyökkäsivät varoittamatta Pearl Harboriin, mikä veti Yhdysvallat mukaan Toiseen maailmansotaan. Sodan aikana Havaiji oli Yhdysvaltojen Tyynenmeren joukkojen päätukikohta ja sotatilalain alainen 7:nnestä joulukuuta 1941 maaliskuuhun 1943[17].

Ammattiyhdistystoiminta lisääntyi räjähdysmäisesti sodan jälkeen ja saaret olivat yleislakossa 1946, 1949 ja 1958. Vuodesta 1930 alkanut matkailu lisääntyi merkittävästi ilmailun teknologisen kehittymisen myötä ja houkutteli saarille uusia investoijia[17].

[muokkaa] Yhdysvaltojen osavaltio 1959–

Havaijista tuli Yhdysvaltojen 50. osavaltio heinäkuussa 1959. Suuria levottomuuksia tai vastarintaa ei syntynyt, vaikkakin itse prosessi oli eräiden lähteiden mielestä arveluttava. Asiasta järjestettiin kansanäänestys, jossa vaihtoehtoina olivat joko territoriona jatkaminen tai Yhdysvaltoihin osavaltiona liittyminen. Itsehallinto- tai itsenäisyysvaihtoehtoa ei äänestyksessä ollut vastoin YK:n suosituksia. Äänioikeutettuja olivat Yhdysvaltojen kansalaiset, jotka olivat asuneet Havaijilla vähintään vuoden. Henkilöiltä, jotka eivät olleet Yhdysvaltojen kansalaisia tai eivät kansalaisuutta halunneet ottaa, evättiin äänioikeus.[21]

Havaijilainen hula-tanssijatar

[muokkaa] Kulttuuri ja väestö

Havaijin alkuperäisväestön ikiaikaista kulttuuria edustanee parhaiten hula. Hulaan kuuluvat olennaisina lauletut tarinat (chant), joita hula-tanssi puolestaan elävöittää. Jokainen laulu kertoo uniikin tarinan suullista perimätietoa havaijilaisten uskonnosta, arvoista, historiasta, legendoista, isänmaanrakkaudesta ja ihmisten välisestä rakkaudesta.[22]

Nykyisin Havaijin väestö on etniseltä ja kulttuuriselta taustaltaan rikkaampaa kuin minkään muun Yhdysvaltojen osavaltion. Jo vuodesta 1852 lähtien maan sokeriruokoplantaaseille alkoi saapua kiinalaisia siirtotyöläisiä. 1800-luvulla maahan saapui myös lukuisia portugalilaisia, saksalaisia, japanilaisia ja puertoricolaisia. Viimeisimpiä siirtolaisaaltoja tuli vuoden 1900 jälkeen Filippiineiltä, Koreasta ja Samoalta. Eri kansallisuudet ovat sekoittuneet voimakkaasti keskenään, ja puhdasveriset havaijilaiset edustavat enää erittäin pientä osaa saariryhmän kokonaisväestöstä.[4][18]

Havaijin suurimmat etniset ryhmät ovat japanilaiset (16,7%), havaijilaiset (16%), filippiiniläiset (14,1%), saksalaiset (5,8%), kiinalaiset (4,7%), irlantilaiset (4,4%), englantilaiset (4,3%) ja portugalilaiset (4,0%)[23].

Matkailua: Risteilyalus Nawiliwilin satamassa Kauailla 2005

[muokkaa] Talous

Elinkeinoista tärkein on matkailu, jonka jälkeen toiseksi tärkein tulonlähde saariryhmälle ovat Yhdysvaltojen sotilastukikohtien henkilöstön ja niiden vaatimien palvelujen tuottamat tulot. Sokeriruoko ja ananas, joiden viljely on pääasiassa yritysmuotoisten plantaasien hallussa, ovat saarten pääasialliset maataloustuotteet. Muita maataloustuotteita ovat makadamia-pähkinät, papaijat, vihannekset ja kahvi. Kalastuksella on myös tärkeä rooli ja saarten vesiltä saadaan muun muassa runsaasti tonnikalaa.[24]. Havaijin bruttokansantuote asukasta kohden oli 32 625 USD vuonna 2004 ja työttömyysaste 2,8% vuonna 2005[2].

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Valitut Palat: Suuri maailmantieto. Helsinki: Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, 1989. ISBN 951-9079-92-0.
  2. ↑ 2,0 2,1 Economic Research Service: State Fact Sheets: Hawaii Economic Research Service, USDA, Washington, DC. Viitattu 6.5.2007. (englanniksi)
  3. ↑ Hawaii Legislative Reference Bureau: The Constitution of the State of Hawaii XV luku, 4 pykälä Hawaii Legislative Reference Bureau. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Columbia University: The Columbia Electronic Encyclopedia, 6th ed., Hawaii, State, United States - Land and People Columbia University Press. Viitattu 5.5.2007. (englanniksi)
  5. ↑ Kaho'olawe Island Reserve Commission: A Brief History Kaho'olawe Island Reserve Commission. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  6. ↑ Niihau Helicopters Inc.: The Forbidden Island Niihau Helicopters Inc.. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  7. ↑ Fischer, John: Part 1: Islands Unique in All the World About, Inc. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  8. ↑ U.S. Geological Survey: The long trail of the Hawaiian hotspot U.S. Geological Survey. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  9. ↑ Planetology group: Maapallon tulivuoret University of Oulu, Planetology group. Viitattu 6.5.2007.
  10. ↑ 10,0 10,1 US Dept of Commerce - NOAA: Climate of Hawaii US Dept of Commerce. Viitattu 6.5.2007. (englanniksi)
  11. ↑ 11,0 11,1 Pacific Travel Guides: Hawaii Travel Guide Pacific Travel Guides, London, England. Viitattu 6.5.2007. (englanniksi)
  12. ↑ Seach, John: Nene, Hawaii's Endangered Bird volcanolive.com. Viitattu 6.5.2007. (englanniksi)
  13. ↑ Hawaiian Roots: History - Voyagers Hawaiian roots. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  14. ↑ Hawaiian Roots: History - Old Hawaii Hawaiian roots. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  15. ↑ 15,0 15,1 15,2 15,3 15,4 15,5 15,6 15,7 15,8 Hawaiian Roots: History - The Monarchy Hawaiian roots. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  16. ↑ Kaua'i Historical Society: Plantation: Winds of Change Kaua'i Historical Society. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  17. ↑ 17,0 17,1 17,2 17,3 17,4 17,5 17,6 17,7 17,8 17,9 Columbia University: The Columbia Electronic Encyclopedia, 6th ed., Hawaii, State, United States - History Columbia University Press. Viitattu 4. toukokuuta 2007. (englanniksi)
  18. ↑ 18,0 18,1 Hawaiian Roots: History - Immigrants Hawaiian roots. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  19. ↑ Hawaiian Roots: History - Missionaries Hawaiian roots. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  20. ↑ www.hawaiiankingdom.org: Recognition of Hawaiian Independence www.hawaiiankingdom.org. Viitattu 7.5.2007. (englanniksi)
  21. ↑ Laenui, P.K.: Hawaiian Statehood Revisited Honolulu Weekly, Honolulu/American Friends Service. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
  22. ↑ Hula Preservation Society: Online Multimedia Hula Library Hula Preservation Society. Viitattu 6.5.2007. (englanniksi)
  23. ↑ http://factfinder.census.gov/servlet/QTTable?_bm=y&-geo_id=04000US15&-qr_name=DEC_2000_SF1_U_DP1&-ds_name=DEC_2000_SF1_U
  24. ↑ Columbia University: The Columbia Electronic Encyclopedia, 6th ed., Hawaii, State, United States - Economy Columbia University Press. Viitattu 6.5.2007. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Havaiji.
Yhdysvaltain lippu
Yhdysvaltain hallinnolliset alueet
Osavaltiot: Alabama | Alaska | Arizona | Arkansas | Colorado | Connecticut | Delaware | Etelä-Carolina | Etelä-Dakota | Florida | Georgia | Havaiji | Idaho | Illinois | Indiana | Iowa | Kalifornia | Kansas | Kentucky | Louisiana | Länsi-Virginia | Maine | Maryland | Massachusetts | Michigan | Minnesota | Mississippi | Missouri | Montana | Nebraska | Nevada | New Hampshire | New Jersey | New Mexico | New York | Ohio | Oklahoma | Oregon | Pennsylvania | Pohjois-Carolina | Pohjois-Dakota | Rhode Island | Teksas | Tennessee | Utah | Vermont | Virginia | Washington | Wisconsin | Wyoming
Liittopiiri: Kolumbian piiri (Washington, DC)
Saarialueet: Amerikan Samoa | Guam | Pohjois-Mariaanit | Puerto Rico | Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Erillisalueet: Bajo Nuevo Bank | Baker | Howland | Jarvis | Johnstonin atolli | Kingmanin riutta | Midwaysaaret | Navassa | Palmyran atolli | Serranilla Bank | Wake
Oseanian valtiot
Australia | Fidži | Itä-Timor | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Salomonsaaret | Samoa | Tonga | Tuvalu | Uusi-Seelanti | Vanuatu
Epäitsenäiset alueet

Amerikan Samoa | Ashmore- ja Cartiersaaret | Baker ja Howland | Cookinsaaret | Guam | Jarvisinsaari | Johnstonin atolli | Joulusaari | Kingmanin riutta | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Midwaysaaret | Niue | Norfolkinsaari | Palmyran atolli | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Ranskan Polynesia | Tokelau | Uusi-Kaledonia | Wallis ja Futuna

Koordinaatit: 21°18′41″N, 157°47′47″W

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Havaiji
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä