Plantaasi
Plantaasi on trooppisen tai subtrooppisen vyöhykkeen suurtila, joka on keskittynyt yhden tai muutaman rahakasvin viljelyyn vientiä varten. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi sokeriruoko, kahvi- ja teepensas, kumipuu, kaakaopuu, puuvilla, mausteet, banaanit ja tupakka. Plantaasien valtavat sadot saadaan aikaan viljelemällä pitkällejalostettuja lajikkeita ja käyttämällä runsaasti lannoitteita ja torjunta-aineita. Tyypillisen plantaasin koko on 200-500 ha, suurimpien ollessa 1000 ha kokoisia.
Plantaasit menestyvät palkkatyövoiman ja ammattitaitoisen työnjohdon avulla. Plantaaseja on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa, ja niiltä on yleensä hyvät kulkuyhteydet rannikon satamiin. Plantaasit ovat hyödyttäneet rikkaita länsimaita, joihin vienti kohdistuu, sillä nämä maat yleensä jalostavat kasveja edelleen ja saavat suuremman tuoton.
Plantaasiviljely on esimerkki ekstensiivisestä viljelystä vastakohtana pientilavaltaiselle intensiiviselle viljelylle. Plantaasiviljelyn etuna on skaalan ekonomia sekä mahdollisuus keskittyä yhteen ydinosaamisalueeseen. Plantaasiviljelyn haittapuolena ovat sosiaaliset ongelmat sekä luonnolle aiheutuvat ongelmat, kuten eroosio, maan suolaantuminen ja vedenkulutus. Toisaalta puuviljelmät myös estävät eroosiota, tulvia ja vähentävät valumavesiä verrattuna ruohomaahan tai viljelysmaihin.[1][2]
Puuplantaasit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puuplantaasien eli puuviljelmien ongelmiin sisältyy monimuotoisuus, veden saanti, maaoikeudet, laittomat anastukset, väkivaltaisuudet, kiistat asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen kanssa ja asukkaiden toimeentulo. Lajeihin sisältyy eukalyptus ja mänty. Puuviljelmät monokulttuurina vähentävät monimuotoisuutta. Viljelmillä käytetään kemikaaleja. Eukalyptus on nopeasti kasvava puu. Se kuluttaa valtavasti vettä, mikä vaikuttaa pohjaveden tasoon. Uruguayssa kaivojen veden pinta laski 60 % eukalyptusviljelmien vuoksi ja maapähkinöiden tuotanto lakkasi veden puutteesta. Etelä-Afrikassa vedenvirtaus lakkasi 9 vuotta puiden istutuksen jälkeen ja palasi 5 vuotta puiden hakkausten jälkeen. Greenpeace vaati indonesialaista APP:tä lopettamaan eukalyptusviljelmien istutukset Kiinan Yunnanissa vuonna 2006. Yunnanissa on rikkain kasvilajimäärä ja 30 alkuperäiskansaa. Kiinan keskushallitus purki sopimuksen helmikuussa 2007. Kiina haluaa suojella metsävarojaan. Aasian kehityspankin ADB vuosikymmenen kokemuksen mukaan puuplantaasit lisäävät köyhyyttä.[3]
Sokeriruoko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
WWF vertaa sokeriruokoplantaaseja kaivostoimintaan, joka tyhjentää voimakkaasti peltoja ravinteista. Sokeriruokoplantaasien vuoksi on tuhottu varsinkin Latinalaisen Amerikan rannikon sademetsiä. WWF:n mukaan sokeriruoko on yksi eniten sademetsien monimuotoisuutta tuhonnut viljelykasvi. Ruokosokeria viljellään 19,6 miljoonalla ha. Päätuottajat ovat Brasilia, Intia, Kiina, Thaimaa, Pakistan, Meksiko ja Australia. Sokeriruokoviljelmät kuluttavat vettä ja niiltä valuu ravinteita ja torjunta-aineita. Plantaasien lannoitteet, eroosion tuoma hiesu ja sokeritehdasjätteet voivat pilata vesistöjä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1]
- ↑ Ekosysteemipalvelut Wikipedia. tarvitaan parempi lähde
- ↑ Tehtaan varjossa, Selluteollisuus matkalla etelään, Chris Lang, Like 2008 s. 41, 96 86, 113 (en: Bangs, Pulp and People 2007) puuplantaasit 11, 19-20, Kiina 92-99, ADP 28
- ↑ Sademetsä kotonasi – Kuluta harkiten WWF Suomi, 2007
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Plantaasi Wikimedia Commonsissa
