Wyoming

State of Wyoming

Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: Equality State
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki	Cheyenne
Suurin kaupunki	Cheyenne
Kuvernööri	Matt Mead
Viralliset kielet	englanti
Pinta-ala	253 554 km² (10.)
- Maa-ala	251 489 km²
- Vesiala	1 847 km² (0,7 %)
Väestö (2010)
- Asukkaita	563 626 (50.)
- Asukastiheys	2,22/km² (49.)
Liittovaltion osavaltioksi
- Päivämäärä	10. heinäkuuta 1890
- Järjestyksessä	44.
Aikavyöhyke	UTC-7/-6
Leveyspiiri	41°N - 45°N
Pituuspiiri	104°3'W - 111°3'W
Leveys	402,5 km
Pituus	1 240 km
Pinnanmuodostus
- Korkein kohta	4 207 m
- Keskikorkeus	2 040 m
- Matalin kohta	945 m
Lyhenteet
- Postilyhenne	WY
- ISO 3166-2	US-WY
Sivusto	wyoming.gov
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Wyoming on Yhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 44. osavaltiona 10. heinäkuuta 1890. Osavaltion nimi tulee Pennsylvaniassa olevasta Wyoming-laaksosta. Wyomingin rajanaapureita ovat Montana pohjoisessa, Etelä-Dakota ja Nebraska idässä, Colorado etelässä ja Utah sekä Idaho lännessä. Osavaltion pääkaupunki ja suurin kaupunki on Cheyenne. Wyoming on asukasluvultaan Yhdysvaltojen pienin osavaltio. Wyomingin osavaltion nimi juontuu delawarojen kielen sanoista maugh-wau-wa-ma, mikä tarkoittaa suuria tasankoja.

Maantiede

Tetonvuoristo

Wyoming sijaitsee Yhdysvaltojen luoteisosassa Kalliovuorten alueella. Osavaltion kokonais pinta-ala on 253 325 km², josta maata on 251 201 km² ja vesistöjä 2 124 km². Idästä länteen mitattuna osavaltio on pituudeltaan enimmillään 587 km ja etelästä pohjoiseen 426 km. Wyomingin itäinen kolmasosa kuuluu Suuriin tasankoihin lopun kuuluessa Kalliovuorten alueeseen. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta osavaltion alueella on 2 044 metriä, mikä tekee Wyomingista keskimäärin Yhdysvaltojen toiseksi korkeimman osavaltion Coloradon jälkeen. Korkein kohta on Wyomingin länsiosassa sijaitseva Gannett Peak, joka kohoaa 4 210 metrin korkeuteen. Tasankoale idässä on Black Hillsin aluetta lukuunottamatta pinnanmuodoiltaan paljon länsiosia tasaisempi. Osavaltion matalin kohta on 945 metriä merenpinnasta ja paikka sijaitsee osavaltion koillisosassa. Osavaltion suurin järvi on Yellowstone, joka sijaitsee Yellowstonen kansallispuiston keskiosissa. Grand Tetonin kansallispuistossa sijaitsee kaksi pienempää järveä, Jackson ja Jenny. Kaikki paitsi yksi Wyomingin merkittävistä joista saavat alkunsa osavaltion alueelta. Green-joki virtaa Montanaan, Snake-joki Idahoon, Belle Fourche- ja Cheyenne-joet Etelä-Dakotaan ja Niobrara- sekä Bear-joet Nebraskaan. Poikkeusjoki on North Platte, joka virtaa Wyomingiin Coloradosta kulkien Wyomingin poikki Nebraskaan.

Ilmasto

Ilmastoltaan Wyoming on kuiva ja paikoittain osavaltiosta löytyykin avikkoalueita. Pääkaupunki Cheyennessä alimmat keskimääräiset lämpötilat tammikuussa vaihtelevat -9°C ja +5°C asteen välillä. Korkeimmat keskimääräiset lämpötilat heinäkuussa ovat vastaavasti 12°C ja 28°C. Alin osavaltiossa koskaan mitattu lämpötila -54°C mitattiin 9. helmikuuta 1933. Puolestaan korkein 46°C mitattiin 12. heinäkuuta 1900. Cheyennessä keskimääräinen sademäärä on noin 36 senttiä vuodessa ja eniten sateita tulee huhtikuusta syyskuuhun. Lunta tulee vuodessa keskimäärin Cheyennessä mitattuna 130 senttiä.

Luonto

Biisoneja kuvattuna Wyomingissa.

Wyomingin alueella tavataan yli 2 000 eri kasvilajia. Tasankoalueella hallitsevat kasvilajit ovat tasangoille tyypillisiä ruohokasveja. Länsiosissa tavataan myös aavikkokasvillisuutta, kuten esimerkiksi marunoita. Kalliovuorten aluetta hallitsevat havumetsät, joissa kasvaa esimerkiksi mäntyjä, kuusia ja pihtoja. United States Fish and Wildlife Servicen mukaan kolme alueella kasvavista kasvilajeista oli vaarantuneita, mutta yksikään ei ollut uhanalainen. Suurista kasvinsyöjistä osavaltiossa tavataan esimerkiksi muulipeuraa, valkohäntäpeuraa, hanka-antilooppia, vapitia ja hirveä. Pinempiin ja yleisiin nisäkkäisiin alueella kuuluvat jänis ja pesukarhu. Metsästettävistä linnuista tärkeimmät alueella ova peltoviiriäinen, kalkkuna ja metsäkanat. Muita kuin metsästettäviä lintulajeja asuu osavaltion alueella vuoden ympäri yli 50 eri lajia. Wyomingin vesistöissä elää 78 kalalajia, joista kalastuksen kannalta tärkein on kirjolohi. Vaarantuneisiin ja uhanalaisiin eläimiin osavaltion alueella kuuluvat mustajalkahilleri, harmaakarhu, Xyrauchen texanus- ja Rhinichthys osculus thermalis-kalalajit, sekä Bufo baxteri-konnalaji, jolta tavataan luonnossa vain Wyomingin alueella.

Historia

Wyomingia kartoittanut Haydenin retkikunta kuvattuna vuonna 1871.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Wyomingin alueelle tiettävästi noin 13 500 vuotta sitten. He olivat todennäköisesti Amerikkaan Beringinsalmen yli tulleita intiaanien esi-isiä. Osavaltion alueelta löydettyjen ihmisten metsästämien mammuttien jäännöksistä on päätelty, että alueella oli suhteellisen runsas asutus. Ensimmäiset eurooppalaiset alueella olivat todennäköisesti kanadanranskalaisia kauppiaita. Vérendryen veljekset Francois ja Louis-Joseph kävivät ehkä Big Horn-vuorilla vuonna 1743. John Colterin tiedetään käyneen varmasti alueella hänen tutkiessaan yhdysvaltojen luoteisosia 1806-07. Hänen jälkeensä alueelle tulivat amerikkalaiset metsästäjät ja turkiskauppiaat. 1840-lukuun mennessä merkittävimmät alueen vuoret ja joet oltiin löydetty ja nimetty. Vuosien 1840 ja 1867 välillä tuhannet siirtolaiset kulkivat alueen läpi matkatessaan Oregoniin ja Kaliforniaan. Wyomingiin kehittyi matkaajien käyttämän reitin varrelle huoltopisteitä, joista tunnetuimmat olivat Fort Bridger ja Fort Laramie.

Itse Wyomingin alueelle siirtolaiset alkoivat suuressa määrin asettua vasta Union Pacific Railroadin rakentamisen myötä vuosina 1867 ja 1868. Junaradan johdosta syntyivät osavaltion merkittävimmät kaupungit, kuten Cheyenne, Laramie, Rawlins, Rock Springs ja Evanston. Wyomingista tuli vuonna 1869 Yhdysvaltojen ensimmäinen alue, jossa naisille annettiin äänioikeus, vaikkakaan Wyoming ei vielä tuolloin ollut varsinainen osavaltio. Wyoming kehittyi edelleen 1870-luvulta eteenpäin, johon mennessä alueen intiaanit oltiin kukistettu. Osavaltioon saapui suuria määriä karjanhoitajia ja niin sanotuista karjaparoneista tuli hallitsevia tekijöitä alueen politiikassa pienempien karjanhoitajien kohdatessa vaikeuksia edellä mainittujen toiminnan takia. Karjateollisuus koki suuria takaiskuja vuosina 1886 ja 1887 ankaran talven, ylilaidunnuksen ja lihan hinnan putoamisen takia. Lisäksi suurmaanomistajien ja pientilojen suhteiden kärjistyminen johti niin sanottuun Johnsonin piirikunnan sotaan vuosia 1891-92. Sodassa useita suurtilallisia pidätettiin valtiovallan joukkojen toimesta heidän yritettyään valvoa omia lakejaan.

Tulimyrsky Yellowstonen kansallispuistossa vuonna 1988.

Wyomingista tuli Yhdysvaltojen osavaltio vuonna 1890, mutta sen asukasluku pysyi pienenä. Alueella yritettiin harjoittaa maanviljelyä, mutta yritykset epäonnistuivat sopimattoman ilmaston takia. Osavaltio alkoi kasvaa varsinaisesti vasta hiili-, öljy-, ja kaasuesiintymien hyödyntämisen myötä 1970-luvulla. Tätä edesauttoi etenkin öljykriisi. Kasvu hidastui kuitenkin taas 1980-luvulla öljykriisin päättymisen myötä. Väkiluku oli kuitenkin kerennyt kasvaa 41 %, mutta se lähti sittemmin laskuun. Vuonna 1988 Yellowstonen kansallispuistossa riehui suuria metsäpaloja, jotka tuhosivat lähes kolmanneksen kansallispuistosta. Vuoden 1990 väestönlaskennassa osavaltio tippui väestömäärältään Alaskan alapuolelle ollen asukasluvussa mitattuna 50:es osavaltio. Wyoming oli myös vuoden 2010 väestönlaskennassa asukasluvultaan kaikkein pienin osavaltio.

Väestö

Asukasmäärän kehitys

Wyomingin väestönkehitys
Vuosi	Väestö		%±
1870	9 118		–
1880	20 789		128%
1890	62 555		200.9%
1900	92 531		47.9%
1910	145 965		57.7%
1920	194 402		33.2%
1930	225 565		16%
1940	250 742		11.2%
1950	290 529		15.9%
1960	330 066		13.6%
1970	332 416		0.7%
1980	469 557		41.3%
1990	453 588		-3.4%
2000	493 782		8.9%
2010	563 626		14.1%

Uskonnolliset ryhmittymät

• Kristittyjä 78 %
  • Protestantteja 53 %
    • Luterilaisia 8 %
    • Baptisteja 8 %
    • Metodisteja 6 %
    • Presbyteerejä 4 %
    • Anglikaaneja 4 %
    • Muita protestantteja 21 %
  • Katolisia 16 %
  • Mormoneja 11 %
• Muita uskontoja 1 %
• Juutalaisia 0,1 %
• Uskontokuntiin kuulumattomia 20,9 %

Vuonna 2000 suurimmat uskontokunnat olivat kannattajien lukumäärän perusteella Katolinen kirkko (80 421), Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (47 129) ja Eteläinen baptistikonventio (17 101).

Suurimmat kaupungit

Wyomingin suurimmat kaupungit asukasluvun mukaan. Luvut perustuvat vuoden 2010 väestönlaskentaan.

1.	Cheyenne	59 466
2.	Casper	55 316
3.	Laramie	30 816
4.	Gillette	29 087
5.	Rock Springs	23 036
6.	Sheridan	17 444

Hallinnollinen jako

Wyomingin piirikunnat.

Piirikunnat

Wyomingin osavaltio on jaettu 23 piirikuntaan. Vuonna 2010 ne olivat asukasluvun mukaan järjestyksessä seuraavat:

Sija	Piirikunta	Asukasluku	Sija	Piirikunta	Asukasluku
1.	Laramie	91 738	13.	Converse	13 833
2.	Natrona	75 450	14.	Goshen	13 249
3.	Campbell	46 133	15.	Big Horn	11 668
4.	Sweetwater	43 806	16.	Sublette	10 247
5.	Fremont	40 123	17.	Platte	8 667
6.	Albany	36 299	18.	Washakie	8 533
7.	Sheridan	29 116	19.	Johnson	8 569
8.	Park	28 205	20.	Weston	7 208
9.	Teton	21 294	21.	Crook	7 083
10.	Uinta	21 118	22.	Hot Springs	4 812
11.	Lincoln	18 106	23.	Niobrara	2 484
12.	Carbon	15 885	Yhteensä		563 626

Vuonna 2005 Wyomingin asukkaista 52,4 % asui viidessä suurimmassa piirikunnassa.

Urheilu

Wyomingin yliopisto on osavaltion näkyvin urheilukeskittymä, ja sen urheilujoukkueita kutsutaan lempinimellä Wyoming Cowboys. Yliopiston lajivalikoimaan kuuluvat amerikkalainen jalkapallo, koripallo, uinti, uimahypyt, jalkapallo, golf, paini, tennis, lentopallo ja yleisurheilu. Baseballissa Wyomingia edustaa Casper Ghosts, joka pelaa minor league baseball –sarjaa.

Lähteet

• Timothy L. Gall: Worldmark Encyclopedia of the States - Volume 2. Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1122-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wyoming Wikimedia Commonsissa

Yhdysvaltain hallinnolliset alueet