Wyoming

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
State of Wyoming
Wyomingn lippu Wyomingn vaakuna
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: Equality State
Yhdysvaltain kartta, jossa Wyoming korostettuna
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki Cheyenne
Suurin kaupunki Cheyenne
Kuvernööri Matt Mead
Viralliset kielet englanti
Pinta-ala 253 554 km² (10.)
 - Maa-ala 251 489 km²
 - Vesiala 1 847 km² (0,7 %)
Väestö (2010)
 - Asukkaita 563 626 (50.)
 - Asukastiheys 2,22/km² (49.)
Liittovaltion osavaltioksi
 - Päivämäärä 10. heinäkuuta 1890
 - Järjestyksessä 44.
Aikavyöhyke UTC-7/-6
Leveyspiiri 41°N - 45°N
Pituuspiiri 104°3'W - 111°3'W
Leveys 402,5 km
Pituus 1 240 km
Pinnanmuodostus
 - Korkein kohta 4 207 m
 - Keskikorkeus 2 040 m
 - Matalin kohta 945 m
Lyhenteet
 - Postilyhenne WY
 - ISO 3166-2 US-WY
Sivusto wyoming.gov
Liberty 2005 3.jpg
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Wyoming on Yhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 44. osavaltiona 10. heinäkuuta 1890. Wyomingin rajanaapureita ovat Montana pohjoisessa, Etelä-Dakota ja Nebraska idässä, Colorado etelässä sekä Utah ja Idaho lännessä.[1] Osavaltion pääkaupunki ja suurin kaupunki on Cheyenne. Wyoming on asukasluvultaan Yhdysvaltojen pienin osavaltio. Osavaltion nimi juontuu delawarojen kielen sanoista maugh-wau-wa-ma, jotka tarkoittavat suuria tasankoja.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja maastonmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wyoming sijaitsee Yhdysvaltojen luoteisosassa Kalliovuorten alueella. Osavaltion kokonaispinta-ala on 253 325 km², josta maata on 251 201 km² ja vesistöjä 2 124 km². Idästä länteen mitattuna osavaltio on pituudeltaan enimmillään 587 km ja etelästä pohjoiseen 426 km. Wyomingin itäinen kolmasosa kuuluu Suuriin tasankoihin lopun kuuluessa Kalliovuorten alueeseen. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta osavaltion alueella on 2 044 metriä, mikä tekee Wyomingista keskimäärin Yhdysvaltojen toiseksi korkeimman osavaltion Coloradon jälkeen. Korkein kohta on Wyomingin länsiosassa sijaitseva Gannett Peak, joka kohoaa 4 210 metrin korkeuteen. Idän tasankoalue on Black Hillsin aluetta lukuunottamatta pinnanmuodoiltaan paljon länsiosia tasaisempi. Osavaltion matalin kohta on 945 metriä merenpinnasta ja paikka sijaitsee osavaltion koillisosassa. Osavaltion suurin järvi on Yellowstone, joka sijaitsee Yellowstonen kansallispuiston keskiosissa. Grand Tetonin kansallispuistossa sijaitsee kaksi pienempää järveä, Jackson ja Jenny. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Wyomingin merkittävät joet saavat alkunsa osavaltion alueelta. Green-joki virtaa Montanaan, Snake-joki Idahoon, Belle Fourche- ja Cheyenne-joet Etelä-Dakotaan ja Niobrara- sekä Bear-joet Nebraskaan. Poikkeusjoki on North Platte, joka virtaa Wyomingiin Coloradosta kulkien osavaltion poikki Nebraskaan.[2]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastoltaan Wyoming on kuiva ja paikoittain osavaltiosta löytyykin aavikkoalueita. Pääkaupunki Cheyennessä alimmat keskimääräiset lämpötilat tammikuussa vaihtelevat -9 °C ja +5 °C välillä. Korkeimmat keskimääräiset lämpötilat heinäkuussa ovat vastaavasti 12 °C ja 28 °C. Alin osavaltiossa koskaan mitattu lämpötila -54 °C mitattiin 9. helmikuuta 1933. Korkein 46 °C puolestaan mitattiin 12. heinäkuuta 1900. Cheyennessä keskimääräinen sademäärä on noin 36 senttiä vuodessa ja eniten sateita tulee huhtikuusta syyskuuhun. Lunta tulee vuodessa keskimäärin Cheyennessä mitattuna 130 senttiä.[2]

Luonto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biisoneja kuvattuna Wyomingissa.

Wyomingin alueella tavataan yli 2 000 eri kasvilajia. Tasankoalueella hallitsevat kasvilajit ovat tasangoille tyypillisiä ruohokasveja. Länsiosissa tavataan myös aavikkokasvillisuutta, kuten esimerkiksi marunoita. Kalliovuorten aluetta hallitsevat havumetsät, joissa kasvaa esimerkiksi mäntyjä, kuusia ja pihtoja. United States Fish and Wildlife Servicen mukaan kolme alueella kasvavista kasvilajeista on vaarantuneita, mutta yksikään ei ole uhanalainen.[2] Suurista kasvinsyöjistä osavaltiossa tavataan esimerkiksi muulipeuraa, valkohäntäpeuraa, hanka-antilooppia, vapitia ja hirveä. Pienempiin ja yleisiin nisäkkäisiin alueella kuuluvat jänis ja pesukarhu. Metsästettävistä linnuista tärkeimmät alueella ova peltoviiriäinen, kalkkuna ja metsäkanat. Muita kuin metsästettäviä lintulajeja asuu osavaltion alueella vuoden ympäri yli 50 eri lajia. Wyomingin vesistöissä elää 78 kalalajia, joista kalastuksen kannalta tärkein on kirjolohi. Vaarantuneisiin ja uhanalaisiin eläimiin osavaltion alueella kuuluvat mustajalkahilleri, harmaakarhu, Xyrauchen texanus ja Rhinichthys osculus thermalis -kalalajit, sekä Bufo baxteri -konnalaji, jota tavataan luonnossa vain Wyomingin alueella.[3]

Maailman vanhin kansallispuisto, Yellowstonen kansallispuisto sijaitsee suurimmalt aosaltaan Wyömingin alueella.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wyomingia kartoittanut Haydenin retkikunta kuvattuna vuonna 1871.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Wyomingin alueelle tiettävästi noin 13 500 vuotta sitten. He olivat todennäköisesti Amerikkaan Beringinsalmen yli tulleita intiaanien esi-isiä. Osavaltion alueelta löydettyjen ihmisten metsästämien mammuttien jäännöksistä on päätelty, että alueella oli suhteellisen runsas asutus. Ensimmäiset eurooppalaiset alueella olivat todennäköisesti kanadanranskalaisia kauppiaita. Vérendryen veljekset Francois ja Louis-Joseph kävivät ehkä Big Horn -vuorilla vuonna 1743. John Colterin tiedetään käyneen varmasti alueella hänen tutkiessaan Yhdysvaltojen luoteisosia 1806–1807. Hänen jälkeensä alueelle tulivat amerikkalaiset metsästäjät ja turkiskauppiaat. 1840-lukuun mennessä merkittävimmät alueen vuoret ja joet oltiin löydetty ja nimetty. Vuosien 1840 ja 1867 välillä tuhannet siirtolaiset kulkivat alueen läpi matkatessaan Oregoniin ja Kaliforniaan. Wyomingiin kehittyi matkaajien käyttämän reitin varrelle huoltopisteitä, joista tunnetuimmat olivat Fort Bridger ja Fort Laramie.[5]

Itse Wyomingin alueelle siirtolaiset alkoivat asettua suuressa määrin vasta Union Pacific Railroadin rakentamisen myötä vuosina 1867 ja 1868. Junaradan johdosta syntyivät osavaltion merkittävimmät kaupungit, kuten Cheyenne, Laramie, Rawlins, Rock Springs ja Evanston. Wyomingista tuli vuonna 1869 Yhdysvaltojen ensimmäinen alue, jossa naisille annettiin äänioikeus, vaikkakaan Wyoming ei vielä tuolloin ollut varsinainen osavaltio. Wyoming kehittyi edelleen 1870-luvulta eteenpäin, johon mennessä alueen intiaanit oli kukistettu. Osavaltioon saapui suuria määriä karjanhoitajia ja niin sanotuista karjaparoneista tuli hallitsevia tekijöitä alueen politiikassa pienempien karjanhoitajien kohdatessa vaikeuksia edellä mainittujen toiminnan takia. Karjateollisuus koki suuria takaiskuja vuosina 1886 ja 1887 ankaran talven, ylilaidunnuksen ja lihan hinnan putoamisen takia. Lisäksi suurmaanomistajien ja pientilojen suhteiden kärjistyminen johti niin sanottuun Johnsonin piirikunnan sotaan vuosia 1891–1892. Sodassa valtiovallan joukot pidättivät useita suurtilallisia heidän yritettyään valvoa omia lakejaan.[5]

Tulimyrsky Yellowstonen kansallispuistossa vuonna 1988.

Wyomingista tuli Yhdysvaltojen osavaltio vuonna 1890, mutta sen asukasluku pysyi pienenä. Alueella yritettiin harjoittaa maanviljelyä, mutta yritykset epäonnistuivat sopimattoman ilmaston takia. Osavaltio alkoi kasvaa varsinaisesti vasta hiili-, öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämisen myötä 1970-luvulla. Tätä edesauttoi etenkin öljykriisi. Kasvu hidastui kuitenkin taas 1980-luvulla öljykriisin päättymisen myötä. Väkiluku oli ehtinyt kasvaa 41 prosenttia, mutta se lähti sittemmin laskuun. Vuonna 1988 Yellowstonen kansallispuistossa riehui suuria metsäpaloja, jotka tuhosivat lähes kolmanneksen kansallispuistosta.[5] Osavaltio putosi maan asukasluvultaan pienimmäksi Alaskan ohittaessa sen vuonna 1990.[5]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakiasäätävänä elimenä Wyomingilla on 30-henkinen senaatti ja 60-henkinen edustajainhuone. Senaattorit valitaan vaaleilla nelivuotiskausiksi ja edustajainhuoneen jäsenet kaksivuotiskausiksi. Osavaltion kuvernööri valitaan vaaleilla nelivuotiskaudeksi. Senaatin ja edustajainhuoneen ehdottaessa lakia se siirtyy kuvernöörin allekirjoitettavaksi. Kuvernööri voi myös olla alekirjoittamatta lakiehdotusta, tai käyttää veto-oikeuttaan sen hylkäämiseksi. Tässä tapauksessa laki saatetaan kuitenkin viedä läpi, jos siitä kannatetaan senaatissa ja edustajainhuoneessa kahden kolmanneksen enemmistöllä. Wyoming on ollut perinteisesti republikaanien hallitsemaa aluetta demokraattien ollessa vähemmistössä.[6]

Piirikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wyomingin piirikunnat.

Wyomingin osavaltio on jaettu 23 piirikuntaan. Vuonna 2010 ne olivat asukasluvun mukaan järjestyksessä seuraavat:

Sija Piirikunta Asukasluku Sija Piirikunta Asukasluku
1. Laramie 91 738 13. Converse 13 833
2. Natrona 75 450 14. Goshen 13 249
3. Campbell 46 133 15. Big Horn 11 668
4. Sweetwater 43 806 16. Sublette 10 247
5. Fremont 40 123 17. Platte 8 667
6. Albany 36 299 18. Washakie 8 533
7. Sheridan 29 116 19. Johnson 8 569
8. Park 28 205 20. Weston 7 208
9. Teton 21 294 21. Crook 7 083
10. Uinta 21 118 22. Hot Springs 4 812
11. Lincoln 18 106 23. Niobrara 2 484
12. Carbon 15 885 Yhteensä 563 626

Vuonna 2005 Wyomingin asukkaista 52,4 prosenttia asui viidessä suurimmassa piirikunnassa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wyomingin bruttokansantuote vuonna 2010 oli 39 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 48. tilalla.[7]

Kolme neljäsosaa Wyomingin maatalaousmaasta on keinokastelun varassa.[4]

Wyoming on Yhdysvaltojen suurimpia kivihiilen tuottajia. Ennen vuotta 1920 kivihiili oli sen tärkein luonnovara, mutta maakaasu ja raakaöljy ovat menneet sen ohi. Osavaltion lounaisosassa on huomattavat öljyliuskevarat.[4]

Noin kolmannes Yhdysvalloista löydetystä uraanista on Wyomingin alueella. Wind riverin alueelta on löydetty hiukan kultaa ja jalokiviä, mutta niitä ei kaiveta merkittäviä määriä.[4]

Wyomingissä on 29 lentoasemaa.[8] Osavaltion halki kulkee kaksi perinteikästä rautatietä. Union Pasific kulkee eteläosan poikki, ja 1890-luvulla rakennettu Burlington Railway sen pohjoisosaa. Nykyisin rautateiden tärkeintä rahtia on kivihiili.[9]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Wyomingissa asui 563 626 asukasta[10]. Vuonna 2004 osavaltion keski−ikä oli 38,4 vuotta. Asukastiheydeltään Wyoming on Yhdysvaltojen toiseksi harvimmin asutettu osavaltio Alaskan jälkeen. Asukkaita on vain kaksi neliökilometriä kohden. Osavaltion suurimmat kaupungit ovat Cheyenne, Casper ja Laramie. Niistä kaikissa asuu kuitenkin alle 100 000 asukasta.[3]

Vuoden 2002 tietojen mukaan suuri valtaosa Wyomingin väestöstä oli taustaltaan valkoisia. He muodostivat noin 95 prosenttia osavaltion väestöstä. Valkoiset ovat pääosin taustaltaan saksalaisia, englantilaisia ja irlantilaisia. Eurooppalaisten lisäksi osavaltiossa asuu intiaaneja, aasialaisia ja mustia. Vuoden 2000 tietojen mukaan Wyomingissa asui 11 113 intiaania. Suurin heimo on arapahot. Aasialaisia oli saman vuoden tietojen mukaan 2 771 ja mustia 3 722.[3]

Vuonna 2000 suurimmat uskontokunnat olivat kannattajien lukumäärän perusteella Katolinen kirkko (80 421), Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (47 129) ja Eteläinen baptistikonventio (17 101).[11]

Asukasmäärän kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wyomingin väestönkehitys
Vuosi Väestö  %±
1870 9 118
1880 20 789 128%
1890 62 555 200.9%
1900 92 531 47.9%
1910 145 965 57.7%
1920 194 402 33.2%
1930 225 565 16%
1940 250 742 11.2%
1950 290 529 15.9%
1960 330 066 13.6%
1970 332 416 0.7%
1980 469 557 41.3%
1990 453 588 -3.4%
2000 493 782 8.9%
2010 563 626 14.1%

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wyomingin suurimmat kaupungit asukasluvun mukaan. Luvut perustuvat vuoden 2010 väestönlaskentaan.[12]

1. Cheyenne 59 466
2. Casper 55 316
3. Laramie 30 816
4. Gillette 29 087
5. Rock Springs 23 036
6. Sheridan 17 444

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen villin lännen elämä on tärkeä osa Wyomingin kulttuuriperintöä. Siellä järjestetään vuosittain useita rodeoita ja maalaismarkkinoita. Maailman suurin rodeotapahtuma on Cheyennessä rajaseutupäivien yhteydessä. Niitä on järjestetty vuodesta 1897.[4]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wyomingin yliopisto on osavaltion näkyvin urheilukeskittymä, ja sen urheilujoukkueita kutsutaan lempinimellä Wyoming Cowboys. Yliopiston lajivalikoimaan kuuluvat amerikkalainen jalkapallo, koripallo, uinti, uimahypyt, jalkapallo, golf, paini, tennis, lentopallo ja yleisurheilu. Baseballissa Wyomingia edustaa Casper Ghosts, joka pelaa minor league baseball -sarjaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timothy L. Gall: Worldmark Encyclopedia of the States - Volume 2. Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1122-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Net State
  2. a b c Gall 2007, s. 939
  3. a b c Gall 2007, s. 940
  4. a b c d e Wyöming Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.2.2014.
  5. a b c d Gall 2007, s. 942
  6. Gall 2007, s. 943
  7. Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 20.12.2013.
  8. List of all airports in Wyoming, USA Airport Authority. Viitattu 28.2.2014. (englanniksi)
  9. The Burlington Route: Wyoming’s Second Transcontinental Railroad Wyoming State Historical Society. Viitattu 28.2.2014. (englanniksi)
  10. Resident Population Data 2010 United States Census. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
  11. State Membership Report Wyoming TheArda.com. Viitattu 9.1.2012. (englanniksi)
  12. T. Brinkhoff: Citypopulation Viitattu 20.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]