1940

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu - maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

heinäkuu - syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2. heinäkuuta − Eduskunta hyväksyi korvauslain, jonka nojalla maksettiin korvauksia henkilöille, joiden omaisuutta oli jäänyt luovutetuille alueille. Rahat tähän kerättiin samassa yhteydessä hyväksytyn omaisuudenluovutusverolain nojalla.
  • 6. heinäkuuta – Neuvostoliitto hajotti Baltian maiden parlamentit, koska ne ”eivät edustaneet kansaa”.
  • 6. heinäkuuta – Neuvostoliitto uudisti vaatimuksensa Hangon vuokra-alueelta evakuoidun sotilas- ja siviiliomaisuuden palauttamisesta.
  • 9. heinäkuuta – Adolf Hitler määräsi laivaston ja ilmavoimat Saksan varustautumisen painopistealueiksi.
  • 9. heinäkuuta – Neuvostoliitto vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon.
  • 9. heinäkuuta – Saksan luterilainen kirkko tuomitsi eutanasian.
  • 10. heinäkuutaVichyn Ranskan hallitus koottiin.
  • 11. heinäkuuta – Marsalkka Philippe Pétain julistettiin Ranskan valtionpäämieheksi.
  • 14.15. heinäkuuta – Baltian maissa pidettiin Neuvostoliiton painostuksen alaiset parlamenttivaalit. ”Kansanvihollisiksi” julistettujen − muiden kuin kommunististen − ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin estettiin. Varsin pian vaalien jälkeen selvisi, että uusien parlamenttien ainoa tehtävä oli julistaa Baltian maat sosialistisiksi ja hyväksyä niiden liittäminen Neuvostoliittoon.
  • 20. heinäkuutaHelsingin olympiastadionilla alkoivat talvisodassa kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut. Katsojia oli noin 35 000.
  • 21. heinäkuutaViro, Latvia ja Liettua julistettiin neuvostotasavalloiksi sen jälkeen, kun ne olivat ”anoneet pääsyä Neuvostoliiton osaksi”.
  • 24. heinäkuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen kansanhuoltoministeriä Väinö Tanneria eroamaan.
  • 25. heinäkuuta – Helsingissä pidettiin Oy Veikkaus Ab:n edeltäjän Oy Tippaustoimisto Ab:n perustava kokous.
  • 26. heinäkuutaAsetuksella (396/40) lakkautettiin Viipurin klassillinen lyseo ja perustettiin Kuopion klassillinen lyseo.
  • 31. heinäkuutaAdolf Hitler päätti alustavasti hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
  • 1. elokuuta – Adolf Hitler teki päätöksen tehostetuista sotatoimista Britanniaa vastaan ja suunnitellusta maihinnoususta Brittein saarille, peitenimeltään operaatio Seelöwe.
  • 1. elokuuta – Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sanoi, että ”Suomen johtavissa piireissä ei ole todellista pyrkimystä ystävyyteen” ja syytti Suomea SNS-seuran sortamisesta.
  • 2. elokuuta – Neuvostoliittoon Romaniasta liitetyillä alueilla perustettiin Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta.[2]
  • 3. elokuuta – Liettua liitettiin Neuvostoliittoon.
  • 5. elokuuta – Latvia liitettiin Neuvostoliittoon.
  • 6. elokuuta – Viro liitettiin Neuvostoliittoon Eestin sosialistisena neuvostotasavaltana.
  • 6. elokuuta – SNS-seura järjesti mielenosoituksen Hakaniemen torilla Helsingissä. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajia alettiin kutsua ”pinonpolttajiksi”.
  • 13. elokuuta – Saksa aloitti laajan ilmasotaoperaation Britanniaa vastaan.
  • 16. elokuuta – Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi kansanhuoltoministerin paikalta. Hänen tilalleen nimitettiin Väinö Kotilainen.
  • 18. elokuutaJyväskylässä perustettiin Sotainvalidien veljesliitto.
  • 18. elokuuta – Saksalainen everstiluutnantti Joseph Veltjens saapui marsalkka Hermann Göringin lähettämänä Suomeen neuvottelemaan marsalkka Mannerheimin kanssa saksalaisten joukkojen kauttakulkuoikeudesta Suomen kautta Norjaan sekä Saksan ja Suomen välisistä asekaupoista.
  • 20. elokuutaRamón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa jääpiikillä. Trotski kuoli seuraavana päivänä.
  • 28. elokuuta – Hitler päätti, että Saksa miehittää Petsamon, mikäli Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.
  • 28. elokuuta – Tasavallan presidentti Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään. Pääministeri Risto Ryti ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.
  • 5. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Saksa solmivat sopimuksen Bukovinassa ja Bessarabiassa asuneiden saksalaisten siirtämisestä Saksaan.
  • 5. syyskuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin kaiken tavaran maastavienti ilman valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
  • 6. syyskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
  • 7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
  • 7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset. Strategisia pommituksia seurasi 57:nä yönä.
  • 7. syyskuuta – Helsingin olympiastadionilla alkoi Suomen, Ruotsin ja Saksan yleisurheilumaaottelu. Ruotsin virallisena edustajana avajaisissa oli prinssi Kustaa Aadolf ja Saksan virallisena edustajana valtakunnan urheilunjohtaja Hans von Tschammer und Osten.
  • 12. syyskuuta – Saksa ja Suomi solmivat Berliinissä saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen. Saksalaiset joukkojenkuljetusalukset olivat saapuneet Vaasan satamaan päivää aikaisemmin.
  • 25. syyskuuta − Neuvostojoukkojen kauttakulkuliikenne Hankoon alkoi.
  • 27. syyskuuta – Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan akselisopimuksen.

lokakuu - joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1940.