1940

Tapahtumia

tammikuu - maaliskuu

• 1. tammikuuta − Oulun pommituksissa saa surmansa 4 henkeä. Rakennuksia Oulussa tuhoutuu 16. Myös Turkua pommitetaan.
• 4. tammikuuta − Opetusministeriö kehotti seurakuntia varaamaan kiireellisesti alueita sankarihautausmaiden perustamista varten.
• 5. tammikuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Mikkeliä. 29 ihmistä sai surmansa ja 36 loukkaantui.
• 7. tammikuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 44. divisioonan Raatteen tiellä Suomussalmella. Sotasaaliiksi kertyi sata tykkiä ja 43 panssarivaunua sekä useita ajoneuvoja.
• 8. tammikuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner matkusti Tukholmaan, jossa hän tapasi Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain.
• 12. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Lounais-Suomea yli 400 koneella.
• 23. tammikuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto ja SAK tekivät niin sanotun tammikuun kihlauksen.
• 28. tammikuuta − Kenttäsairaalana toiminut Johanneksen pitäjän pappila tuhoutui neuvostoilmavoimien pommituksessa. Surmansa sai 20 potilasta, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi lottaa.
• 29. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti suostuvansa rauhanneuvotteluihin Rytin hallituksen kanssa.
• 5. helmikuuta − Venäläiset alkoivat siirtää mottiin Suojärven rajakyliin jääneitä suomalaisia siviilejä vankileireille Neuvosto-Karjalaan.
• 8. helmikuuta - Unkarilainen vapaaehtoinen, lentäjävänrikki Wilhelm Bekassy katoaa Itämerellä. Bekassyn tehtävänä on siirtää Ruotsissa koottu Fiat G.50 -hävittäjä Västeråsista Säkylään, mutta kone ei saavu koskaan Säkylään.
• 11. helmikuuta – Pääpuolustuslinja murtui Puna-armeijan edessä Summan alueella Kannaksella.
• 11. helmikuuta – Tukholman olympiastadionilla järjestettiin Suomen ja Ruotsin välinen jääpallomaaottelu. Näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun ennen ottelun alkua.
• 16. helmikuuta – Eduskunta palasi Kauhajoelta Helsinkiin.
• 16. helmikuuta – Altmarkin tapaus: Saksalainen huoltoalus Altmark oli palaamassa Saksaan Norjan aluevesien kautta mukanaan 299 Admiral Graf Speen upottamista aluksista otettua brittivankia, kun brittiläinen hävittäjä HMS Cossack valtasi sen Jøssingfjordissa ja vapautti vangit loukaten Norjan puolueettomuutta.
• 21. helmikuuta − Neuvostoilmavoimat pommittivat Pajalan kuntaa Pohjois-Ruotsissa. Vakavia henkilövahinkoja ei sattunut. Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen.
• 1. maaliskuuta – Länsivallat lupasivat Suomelle apujoukkoja 50 000 miestä ja pyysivät Suomelta vastausta maaliskuun 12. päivään mennessä.
• 2. maaliskuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat kohdistivat voimakkaimman hyökkäyksensä Tamperetta vastaan. Pommituksissa kuoli yhdeksän ja loukkaantui 27 ihmistä. Kymmenen taloa tuhoutui − näiden joukossa suojeluskuntatalo Ratinanlinna − ja 30 rakennusta vaurioitui.
• 3. maaliskuuta – Pommi tuhosi Ruotsissa kommunistien Norrskensflamman-lehden toimiston, viisi kuoli.
• 4. maaliskuuta − Helsinkiin matkalla ollut pikajuna ja lapsia kuljettanut ylimääräinen tavarajuna törmäsivät Kalvolassa kahden kilometrin päässä Iittalan asemalta etelään. 31 ihmistä, heistä 11 lapsia, sai surmansa.
• 4. maaliskuuta − Neuvostojoukot saivat haltuunsa Äyräpään kirkonmäen. Kirkko tuhoutui neuvostojoukkojen tykkitulessa.
• 6. maaliskuuta – Suomalaiset rauhanneuvottelijat pääministeri Risto Rytin johdolla matkustivat Moskovaan.
• 12. maaliskuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat Moskovan rauhan. Rauhanehtojen ankaruus aiheutti Suomessa maansurun.
• 12. maaliskuuta – Turengin junaturma: 39 ihmistä kuoli ja 69 loukkaantui. Kyseessä oli Suomen rautateiden historian kaikkien aikojen pahin onnettomuus.
• 13. maaliskuuta – Talvisota päättyi. Suomessa oli suruliputus.
• 13. maaliskuuta – Rauhantekoa vastustaneet opetusministeri Uuno Hannula ja puolustusministeri Juho Niukkanen erosivat hallituksesta.
• 14. maaliskuuta − Talvisodan alussa annetut pimennysmääräykset kumottiin.
• 15. maaliskuuta − Eduskunta ratifioi salaisessa istunnossa Moskovan rauhansopimuksen äänin 145−3. Yhdeksän kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 42 oli poissa äänestyksestä.
• 18. maaliskuuta – Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitosta Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
• 20. maaliskuuta − Hangon vuokra-alue luovutettiin alueelle lentokoneella saapuneelle neuvostoliittolaiselle upseerikomissiolle.
• 24. maaliskuuta − Linnoitustyöt Hangon vuokra-alueen rajan tuntumassa alkoivat.
• 27. maaliskuuta – Saksan salaisen poliisin (Gestapo) päällikkö Heinrich Himmler antoi määräyksen Auschwitzin keskitysleirin perustamisesta.
• 27. maaliskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Moskovaan. Ulkoministeri Väinö Tanner siirtyi kansanhuoltoministeriksi ja professori Rolf Witting tuli uudeksi ulkoministeriksi. Hallitus päätti pitää sotatilan voimassa toistaiseksi.
• 31. maaliskuuta – Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin.

huhtikuu - kesäkuu

• 9. huhtikuuta – Operaatio Weserübung: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
• 16. huhtikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat vaihtaa sotavankeja. Neuvostoliitto luovutti Suomelle 107 ja Suomi Neuvostoliitolle 792 sotavankia.
• 17. huhtikuuta – Neuvostoliitto vaati Suomea luovuttamaan itselleen Suomen luovuttamilta alueilta evakuoidun omaisuuden.
• 20. huhtikuuta – Karjalan Liitto perustettiin.
• 23. huhtikuuta – Vuoden 1940 kesäolympialaiset peruuntuivat lopullisesti. Helsingissä pidettäväksi aiottuihin kisoihin oli ehtinyt ilmoittautua 48 maata.
• 26. huhtikuuta − Hallitus päätti jatkaa sotasensuurin voimassaoloa toistaiseksi.
• 30. huhtikuuta – Pääministeri Risto Ryti sanoi eduskunnassa, ettei siirtoväellä ollut lakiin perustuvaa oikeutta saada korvauksia sodan vuoksi menettämästään omaisuudesta.
• 5. toukokuuta – Norjan pakolaishallitus muodostettiin Lontoossa, jonne myös kuningas Haakon VII oli siirtynyt.
• 7. toukokuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda syytti Suomea Karjalan järjestelmällisestä hävittämisestä.
• 7.–8. toukokuuta – Britannian alahuoneessa käytiin ns. "Norway Debate" tai "Narvik Debate", jossa ruodittiin Neville Chamberlainin hallituksen sodanhoitoa. Suuri joukko konservatiivipuolueen parlamentin jäseniä äänesti hallitusta vastaan tai kieltäytyi tukemasta sitä.
• 9. toukokuuta – Englannin sotajoukot miehittivät Islannin ja Färsaaret.
• 9. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-9 upotti ranskalaisen sukellusvene Dorisin lähellä Den Helderiä.
• 10. toukokuuta – Saksa hyökkäsi Belgiaan, Alankomaihin ja Luxemburgiin.
• 10. toukokuuta – Britannian pääministeri Neville Chamberlain erosi. Kuningas Yrjö VI nimitti hänen seuraajakseen Winston Churchillin.
• 13. toukokuuta – Saksan armeija ylitti Maas-joen.
• 14. toukokuuta – Luftwaffe pommitti Rotterdamia.
• 14. toukokuuta – Alankomaat antautui Saksalle.
• 15. toukokuuta – Amsterdam miehitettiin.
• 15. toukokuuta – Ensimmäinen McDonald's avattiin San Bernardinossa Kaliforniassa.
• 17. toukokuuta – Bryssel miehitettiin.
• 19. toukokuuta – Suomessa vietettiin kaatuneiden muistopäivää ja kansalaissovun juhlaa marsalkka Mannerheimin aloitteesta. Puolustusvoimain lippujuhlan vietto 16. toukokuuta oli peruutettu.
• 22. toukokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustettiin.
• 20. toukokuuta – Ensimmäiset vangit tuotiin Auschwitzin keskitysleirille.
• 23. toukokuuta − Neuvostoliiton uudeksi Suomen-lähettilääkseen nimittämä Ivan Zotov saapui Helsinkiin.
• 24. toukokuuta – Operaatio Alphabet: liittoutuneiden brittiläiset, ranskalaiset ja puolalaiset joukot evakuoitiin Narvikista Norjasta. Viimeiset joukot lähtivät 8. kesäkuuta ja koko Norja jäi saksalaisille.
• 25. toukokuuta – Dunkerquen taistelu alkoi.
• 25. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 1 267 Salmissa ja Suojärvellä talvisodan alussa vangeiksi jäänyttä siviiliä. Ilmeni, että yli 50 lasta ja vanhusta oli kuollut vankeuden aikana.
• 26. toukokuuta – Ranska ja Britannia aloittivat Dunkerquen evakuoinnin.
• 28. toukokuuta – Belgia antautui Saksalle.
• 30. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 868 siviiliä, jotka olivat jääneet talvisodan aikana vangeiksi Karjalankannaksen rajakunnissa, Suomenlahden saarilla ja Petsamossa.
• 4. kesäkuuta – Dunkerquen evakuointi päättyi, 300 000 miestä laivattiin Isoon-Britanniaan.
• 10. kesäkuuta – Italia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle.
• 10. kesäkuuta – Erwin Rommelin joukot saavuttivat Englannin kanaalin.
• 10. kesäkuuta – Kanada julisti sodan Italialle.
• 10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
• 14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin.
• 14. kesäkuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yhdellätoista prosentilla.
• 14. kesäkuuta – Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta ampui alas suomalaisen matkustajalentokone Kalevan Tallinnan edustalla Suomenlahden yllä. Seitsemän matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli.
• 16. kesäkuuta – Moskova syytti Baltian maita aikomuksesta muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan.
• 17. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Baltian maat. Kenraalieversti Andrei Ždanov ryhtyi johtamaan Viron, varapääministeri Andrei Vyšinski Latvian ja varaulkoministeri Vladimir Dekanosov Liettuan liittämistä Neuvostoliittoon.
• 17. kesäkuuta – Liittoutuneet alkoivat evakuoida Ranskaa Saksan miehitettyä suurimman osan maasta.
• 18. kesäkuuta – Kenraali de Gaulle piti Lontoosta käsin radiopuheensa, jossa hän vetosi jatkamaan taistelua. (ransk. Appel du 18 juin)
• 18. kesäkuuta – Winston Churchill piti alahuoneessa puheen, jossa hän sanoi: "...Taistelu Ranskasta on ohi. Oletan että taistelu Britanniasta on alkamassa."
• 18. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi siirtoväen pika-asutuslain.
• 22. kesäkuuta – Ranskan pääministeri Philippe Pétain allekirjoitti antautumisen, jossa Saksan joukot saivat vallan pohjoisessa ja maan länsiosassa, mukaan lukien Pariisi. Ranskan hallitus vetäytyi Vichyn pikkukaupunkiin.
• 23. kesäkuuta – Adolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
• 23. kesäkuuta − Neuvostoliito esitti Suomelle vaatimuksen Petsamon nikkelikaivoksen luovuttamiseksi ja vaati kaivoksen omistaneen brittiläisen yhtiön karkottamista Petsamosta. Suomi ehdotti kaivoksen omistusoikeuden jakamista puoliksi Saksan ja Neuvostoliiton kesken, mihin Neuvostoliitto ei suostunut.
• 28. kesäkuuta – Neuvostoliitto esitti Romanialle vaatimuksen vetää joukkonsa Bessarabiasta ja Bukovinasta, joita se oli pitänyt hallussaan vuodesta 1918.

heinäkuu - syyskuu

• 2. heinäkuuta − Eduskunta hyväksyi korvauslain, jonka nojalla maksettiin korvauksia henkilöille, joiden omaisuutta oli jäänyt luovutetuille alueille. Rahat tähän kerättiin samassa yhteydessä hyväksytyn omaisuudenluovutusverolain nojalla.
• 6. heinäkuuta – Neuvostoliitto hajotti Baltian maiden parlamentit, koska ne "eivät edustaneet kansaa".
• 9. heinäkuuta – Neuvostoliitto vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon.
• 10. heinäkuuta – Vichyn Ranskan hallitus koottiin.
• 14.–15. heinäkuuta – Baltian maissa pidettiin Neuvostoliiton painostuksen alaiset parlamenttivaalit. "Kansanvihollisiksi" julistettujen − muiden kuin kommunististen − ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin estettiin. Varsin pian vaalien jälkeen selvisi, että uusien parlamenttien ainoa tehtävä oli hyväksyä Baltian maiden liittäminen Neuvostoliittoon.
• 21. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua julistettiin neuvostotasavalloiksi sen jälkeen, kun ne olivat "anoneet pääsyä Neuvostoliiton osaksi".
• 24. heinäkuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen kansanhuoltoministeriä Väinö Tanneria eroamaan.
• 26. heinäkuuta – Asetuksella (396/40) lakkautettiin Viipurin klassillinen lyseo ja perustettiin Kuopion klassillinen lyseo.
• 31. heinäkuuta – Adolf Hitler päätti alustavasti hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
• 1. elokuuta – Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sanoi, että "Suomen johtavissa piireissä ei ole todellista pyrkimystä ystävyyteen" ja syytti Suomea SNS-seuran sortamisesta.
• 2. elokuuta – Neuvostoliittoon Romaniasta liitetyillä alueilla perustettiin Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta.
• 3. elokuuta – Liettua liitettiin Neuvostoliittoon.
• 5. elokuuta – Latvia liitettiin Neuvostoliittoon.
• 6. elokuuta – Viro liitettiin Neuvostoliittoon Eestin sosialistisena neuvostotasavaltana.
• 6. elokuuta – SNS-seura järjesti mielenosoituksen Hakaniemen torilla Helsingissä. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajia alettiin kutsua "pinonpolttajiksi".
• 16. elokuuta – Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi kansanhuoltoministerin paikalta. Hänen tilalleen nimitettiin Väinö Kotilainen.
• 18. elokuuta – Jyväskylässä perustettiin Sotainvalidien veljesliitto.
• 18. elokuuta – Saksalainen everstiluutnantti Joseph Veltjens saapui marsalkka Hermann Göringin lähettämänä Suomeen neuvottelemaan marsalkka Mannerheimin kanssa saksalaisten joukkojen kauttakulkuoikeudesta Suomen kautta Norjaan sekä Saksan ja Suomen välisistä asekaupoista.
• 20. elokuuta – Ramón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa jääpiikillä. Trotski kuoli seuraavana päivänä.
• 28. elokuuta – Hitler päätti, että Saksa miehittää Petsamon, mikäli Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.
• 28. elokuuta – Tasavallan presidentti Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään. Pääministeri Risto Ryti ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.
• 5. syyskuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin kaiken tavaran maastavienti ilman valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
• 6. syyskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
• 7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
• 7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset. Strategisia pommituksia seurasi 57:nä yönä.
• 12. syyskuuta – Saksa ja Suomi solmivat Berliinissä saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen. Saksalaiset joukkojenkuljetusalukset olivat saapuneet Vaasan satamaan päivää aikaisemmin.
• 25. syyskuuta − Neuvostojoukkojen kauttakulkuliikenne Hankoon alkoi.
• 27. syyskuuta – Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan akselisopimuksen.

lokakuu - joulukuu

• 15. lokakuuta – Charlie Chaplinin elokuvan Diktaattori ensiesitys.
• 16. lokakuuta − Suomen uusi, Moskovan rauhansopimuksen mukainen itäraja saatiin merkityksi maastoon. Uusi raja oli 122 kilometriä lyhyempi kuin vanha Tarton rauhan raja.
• 28. lokakuuta – Italia hyökkäsi Kreikkaan.
• 28. lokakuuta − Pierre Laval tuli Vichyn Ranskan ulkoministeriksi.
• 5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalit 1940: Franklin D. Roosevelt valittiin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä kolmannelle kaudelle.
• 10. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov saapui Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kutsumana Berliiniin neuvottelemaan "tulevaisuuden tärkeistä yhteisten poliittisten pyrkimysten kysymyksistä". Ribbentrop järjesti Molotoville myös tapaamisen Hitlerin kanssa. Kireässä ilmapiirissä käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina 12. marraskuuta mm. erimielisyyteen Suomen asemasta.
• 11. marraskuuta – Britannian laivasto aloitti ensimmäisen hyökkäyksen lentotukialuksilta Italian laivastoa vastaan Tarantossa.
• 11. marraskuuta – Saksalainen apuristeilijä Atlantis kaappasi huippusalaisen brittien postilähetyksen rahtilaiva Automedonilta Sumatran luoteispuolella ja lähetti sen Japaniin.
• 13. marraskuuta – Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton vaatimuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen.
• 14. marraskuuta – Luftwaffe tuhosi Coventryn 500 pommikoneella. Kaupungin 75 000 rakennuksesta tuhoutui 60 000, 568 ihmistä kuoli.
• 16. marraskuuta – Royal Air Force pommitti kostoiskuna Hampuria.
• 20. marraskuuta – Unkari, Romania ja Slovakia liittyivät Akselivaltoihin.
• 25. marraskuuta – Neuvostoliitto vaati Saksaa vetämään kaikki joukkonsa pois Suomesta. Saksa ei vastannut Neuvostoliiton noottiin.
• 27. marraskuuta – Romanian kenraali Ion Antonescun rautakaarti pidätti ja teloitti yli 60 entisen kuninkaan Carol II:n luottomiestä.
• 27. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallio pyysi eroa tehtävistään.
• 30. marraskuuta – Useita satoja suomalaisia suljettiin tasavallan suojelulain nojalla turvasäilöön.
• 6. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle, ettei Neuvostoliitto hyväksynyt Väinö Tanneria, Toivo Kivimäkeä, P. E. Svinhufvudia eikä marsalkka Mannerheimia Suomen uudeksi presidentiksi. Samalla Molotov torjui Suomen ja Ruotsin puolustusliiton sanoen sen olevan Moskovan rauhansopimuksen vastainen.
• 16. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvela matkusti Saksaan, jossa hän tapasi marsalkka Hermann Göringin. Göring ilmoitti Saksan vastustavan Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
• 18. joulukuuta – Hitler hyväksyi ja allekirjoitti Neuvostoliittoon tehtävää hyökkäystä koskeneen Barbarossa-suunnitelman.
• 19. joulukuuta – Presidentinvaalin toimittivat erikoislain nojalla vuoden 1937 valitsijamiehet, jotka valitsivat Suomen presidentiksi Risto Rytin. Suomessa oli viisi presidenttiä elossa samanaikaisesti viiden tunnin ajan: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä), P. E. Svinhufvud, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg (entiset).
• 19. joulukuuta – Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla äkilliseen sydänkohtaukseen.
• 19. joulukuuta − Suomalais-neuvostoliittolainen komissio aloitti Moskovassa neuvottelut Petsamon nikkelikaivoksen asemasta.
• 23. joulukuuta – Helsingin raastuvanoikeus määräsi Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkautettavaksi, koska sen toiminta oli ollut "omiaan vaikeuttamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita".
• 27. joulukuuta – Baltian maiden armeijat liitettiin Neuvostoliiton puna-armeijaan.

Tuntematon päivämäärä

• Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto perustivat Oy Tippaustoimisto Ab:n heinäkuussa 1940. Vakioveikkaus aloitti pelitoiminnan ja ensimmäiset ottelut pelattiin syyskuussa.
• Balintiikeri kuoli sukupuuttoon.

Syntyneitä

• 5. helmikuuta – H.R. Giger, sveitsiläinen taiteilija
• 5. tammikuuta – Veikko Kankkonen, suomalainen mäkihyppääjä
• 12. tammikuuta – Tapio Junno, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2006)
• 19. helmikuuta – Saparmurat Nijazov, Turkmenistanin presidentti (k. 2006)
• 25. helmikuuta – Sigmar Wittig, saksalainen avaruustutkija
• 9. maaliskuuta – Reijo Taipale, suomalainen iskelmälaulaja
• 10. maaliskuuta – Carlos Ray Norris ("Chuck Norris"), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. maaliskuuta – Kai Kustaa Vähäkallio, Kytäjän kartanon isäntä (k. 1979)
• 12. maaliskuuta – Mauri Antero Numminen, suomalainen viihdetaiteilija
• 1. huhtikuuta – Aarno Sulkanen, suomalainen näyttelijä
• 25. huhtikuuta – Al Pacino, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. huhtikuuta – Marutei Tsurunen (Martti Turunen), suomalaissyntyinen japanilainen poliitikko
• 16. toukokuuta – Jyrki Pellinen, suomalainen kirjailija
• 31. toukokuuta – Eva-Riitta Siitonen, suomalainen kansanedustaja, ylipormestari ja maaherra
• 1. kesäkuuta – René Auberjonois, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 3. kesäkuuta – Heljä Angervo, suomalainen laulaja
• 8. kesäkuuta – Tapani Perttu, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 12. kesäkuuta - Matti Ruohola, suomalainen näyttelijä (mm. Muumilaakson tarinoita, Mies, joka ei osannut sanoa ei)
• 30. kesäkuuta – Kari Aronpuro, suomalainen kirjailija
• 7. heinäkuuta – Richard Starkey ("Ringo Starr"), brittiläinen rumpali ("The Beatles")
• 13. heinäkuuta – Patrick Stewart, englantilainen näyttelijä
• 14. heinäkuuta – Esko Ollila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
• 20. elokuuta - Matti J. Kuronen, Rovasti, perheneuvoja ja kirjailija
• 27. elokuuta – Nina Banerjee-Louhija, intialais-suomalainen lääkäri ja kirjailija
• 28. elokuuta – Ulla-Maija Aaltonen ("Uma"), suomalainen toimittaja ja kirjailija ( k.2009 )
• 2. syyskuuta – Horst Nußbaum ("Jack White"), saksalainen säveltäjä ja musiikkituottaja
• 23. lokakuuta – Edson Arantes do Nascimento ("Pelé"), brasilialainen jalkapalloilija
• 9. lokakuuta – John Lennon, englantilainen laulaja ("The Beatles") (k. 1980)
• 12. lokakuuta – Esko Salminen, suomalainen näyttelijä
• 14. lokakuuta – Harry Rodger Webb ("Cliff Richard"), brittiläinen pop-laulaja
• 27. marraskuuta – Jun Fan Lee ("Bruce Lee"), yhdysvaltalainen toimintaelokuvanäyttelijä (k. 1973)
• 30. marraskuuta – Pauli Nevala, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
• 20. joulukuuta – Kimmo Pyykkö, suomalainen kuvanveistäjä
• 21. joulukuuta – Arvi Lind, suomalainen televisiotoimittaja ja uutistenlukija
• 21. joulukuuta – Frank Zappa, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1993)
• 23. joulukuuta – Jorma Kaukonen, yhdysvaltalainen muusikko

Kuolleita

• 2. tammikuuta – Birger Wasenius, suomalainen pikaluistelija
• 11. tammikuuta – Mikael Nyberg, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
• 25. tammikuuta – Elias Simojoki, suomalainen kansanedustaja ja pappi
• 11. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen juoksija (olympiavoittaja)
• 14. helmikuuta – Ilmari Kivinen ("Tiitus"), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija
• 16. helmikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa)
• 29. helmikuuta – Nyrki Tapiovaara, suomalainen ohjaaja
• 1. maaliskuuta – A. H. Tammsaare, virolainen kirjailija
• 3. maaliskuuta – Arvi Tikkala, suomalainen iskelmälaulaja
• 9. maaliskuuta – Martti Uosikkinen, suomalainen olympiavoimistelija
• 10. maaliskuuta – Mihail Bulgakov, venäläinen kirjailija (Saatana saapuu Moskovaan)
• 16. maaliskuuta – Selma Lagerlöf, vuoden 1909 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija
• 14. toukokuuta – Emma Goldman, venäläissyntyinen anarkisti ja feministi
• 28. toukokuuta – Friedrich Karl von Hessen, saksalainen prinssi (valittiin Suomen kuninkaaksi 1918) (s. 1868)
• 20. kesäkuuta – Jehan Alain, ranskalainen urkuri ja säveltäjä
• 29. kesäkuuta – Paul Klee, saksalais-sveitsiläinen taidemaalari (s. 1879)
• 7. heinäkuuta – Dagmar Parmas, suomalainen laulaja, näyttelijä ja iskelmäsanoittaja
• 15. heinäkuuta – Robert Wadlow, maailman pisin ihminen
• 3. elokuuta – Kosti Elo, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja
• 21. elokuuta – Lev Davidovitš Bronstein ("Lev Trotski"), neuvostovallankumouksellinen (murhautettiin) (s. 1879)
• 10. syyskuuta – Alfred Anderssén, suomalainen säveltäjä
• 13. lokakuuta – Ville Vallgren, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1855)
• 4. marraskuuta – Manuel Azaña, Espanjan toisen tasavallan presidentti
• 9. marraskuuta – Neville Chamberlain, Ison-Britannian pääministeri
• 19. joulukuuta – Kyösti Kallio, Suomen tasavallan presidentti
• 21. joulukuuta – F. Scott Fitzgerald, yhdysvaltalainen kirjailija (Kultahattu)

Kirjoja

• Niskavuoren nuori emäntä – Hella Wuolijoki
• Päiden vaihdon laki – Thomas Mann
• Antero ei enää palaa – Mika Waltari
• Tuliholvin alla – Eino Hosia
• Kollaa kestää – Erkki Palolampi
• "Ja pöh!" sanoi sotamies Ryhmy – Armas J. Pulla

Muuta

• Elokuvavuosi 1940