Valesota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Englantilainen juliste valesodan ajalta.

Valesota (saks. Sitzkrieg, ”istumasota”, ransk. Drôle de guerre, ”hassu sota”, engl. Phoney War, ”huijaussota”) oli ajanjakso länsirintamalla toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Vaihe alkoi 3. syyskuuta 1939, kun Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan natsi-Saksalle sen hyökättyä Puolaan, ja päättyi Saksan aloittaessa suurhyökkäyksensä länteen 10. toukokuuta 1940.

Valesota sai nimensä siitä, että kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin sodanjulistuksista huolimatta vain vähäisiä taisteluita.

Sodan tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valesota alkoi 3. syyskuuta 1939, kun Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle sen hyökättyä Puolaan. Ranskalaiset aloittivat hyökkäyksen 8. syyskuuta yhdeksän divisioonan voimin Saarin alueelle, mutta pysäyttivät hyökkäyksen ennen kuin etenivät Maginot-linjan tykkien kantaman ulkopuolelle. Hyökkäys ei häirinnyt saksalaisia juuri lainkaan. Ranskalaiset vetäytyivät omaehtoisesti Saarin alueelta lokakuun alkuun mennessä.[1]

Puolan antauduttua Hitler ehdotti 8. lokakuuta liittoutuneille rauhaa, jossa nämä hyväksyisivät Itä-Euroopan uuden järjestyksen. Liittoutuneet torjuivat ehdotuksen pikaisesti. Kolme päivää myöhemmin Hitler antoi käskyn hyökätä Ranskaan ja Benelux-maihin marraskuussa. Saksalaiset kenraalit olivat kuitenkin haluttomia toteuttamaan hyökkäystä. He halusivat analysoida Puolan sotaretkellä saatua uutta tietoa ja liittoutuneiden joukot olivat huomattavasti paremmin varustettuja kuin puolalaiset. Tämän vuoksi hyökkäystä lykättiin useita kertoja.[1] Seuraava talvi oli kylmä, jonka vuoksi hyökkäystä lykättiin edelleen. Saksalainen tiedustelukone teki pakkolaskun Belgiaan 10. tammikuuta 1940. Lentokoneessa oli mukana Saksan hyökkäyssuunnitelmat. Koska vaara hyökkäyssuunnitelman vuotamisesta oli suuri, Hitler siirsi hyökkäystä kevääseen.[2]

Brittien siirtoarmeija ja kuninkaallisten ilmavoimien osasto saapui Ranskaan valesodan aikana. Ranskalaiset aloittivat rakennustyöt, joiden tarkoituksena oli jatkaa Maginot-linjaa pohjoiseen.[1] Valesota jatkui hiljaisena ilmassa ja maalla. Maginot-linjalla käytiin joitakin partiokahakoita ja kumpikin puoli teki tiedustelulentoja vihollisen alueelle. Lisäksi kummankin ilmavoimat pommittivat silloin tällöin vihollisen sotalaivoja. Kuninkaalliset ilmavoimat pudotti lentolehtisiä Saksaan. Osapuolet pidättäytyivät pommittamasta vihollisen kaupunkeja, koska pelkäsivät kostoiskuja. Täten sotaa edellyttänyt ajatus, että sodan syttyessä kaupunkeja vastaan tehtäisiin kaasu- ja pommitushyökkäyksiä, ei toteutunut. Sodan alussa suurkaupungeista Englannin maaseudulle evakuoidut lapset alkoivat palata koteihinsa.[3]

Sotaa käytiin enemmän vain merellä, jossa Britannian kuninkaallinen laivasto aloitti sodan syttyessä Saksan satamien saarron. Lisäksi Britannia järjesti kauppalaivansa saattueisiin, vaikka niiden suojaamiseen ei voitu juurikaan osoittaa voimia. Saksalla oli sodan alussa vain 57 sukellusvenettä, jotka eivät vaikuttaneet merkittävästi Britannian merenkulkuun. Sukellusveneet upottivat kuitenkin lentotukialus Courageousin, ja yksi sukellusvene tunkeutui Scapa Flow’hun, jossa se upotti taistelulaiva Royal Oakin. Lisäksi Hitler oli siirtänyt ennen sotaa taskutaistelulaivoja maailman merille, joista Admiral Graf Spee häiritsi Intian valtamerellä ja Etelä-Atlantilla kulkeneita kauppalaivoja. Liittoutuneet onnistuivat kuitenkin saartamaan Graf Speen Montevideon satamaan, jossa laivan miehistö upotti sen. Tämä oli ainoa liittoutuneiden menestys sodan ensimmäisten kuukausien aikana.[3]

Valesodan aikana käytiin sotaa muilla rintamilla. Talvisota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Saksa miehitti Tanskan 9. huhtikuuta, ja 15.–16. huhtikuuta liittoutuneet nousivat maihin Norjaan, jonka Saksa valloitti kahdessa kuukaudessa.

Valesota päättyi 10. toukokuuta, kun Saksa aloitti hyökkäyksensä Ranskaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Charles Messenger: The Second World War in the West. Cassell, 1999. ISBN 0-304-35985-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Messenger, s. 55-56
  2. Messenger, s. 61
  3. a b Messenger, s. 57-58
  4. Messenger, s. 64
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valesota.